 |
| Reipas koululainen! |
Pari kulunutta viikkoa koulussa on ollut kyllä täynnä oppia. Siitä saa kiittää kyllä ihan vain ja ainoastaan meidän luokan oppilaita. Olemme tehneet paljon töitä sen eteen, että me saisimme jotain tietoa ja taitoa edes jostain.
Meidän tapa opiskellahan on itseohjautuvaa. Se on ollut todella vaikeaa ja haastavaa meille, jotka opiskelemme sellaista käsityöläisalaa kuin luonnonvaratuottaja. Mutta kyllä luonto-ohjaajiksi suuntautuvillakin on vaikeuksia ilman opetusta löytää suuntaa opinnoilleen.
Olen joutunut vaihtamaan omia valinnaisaineitakin sellaisiksi, missä voin käyttää tätä 20 vuoden aikana harrastuneisuudesta ja 30 vuoden työelämästä hankkimaani tietoa. Olin valinnut ensin sellaisia, mitä haluaisin oppia. Mutta nyt on kyllä käynyt selväksi, että oppia ei koululta heru, jos sitä ei itse hanki jostain muualta.
Joten, e-perusteista olen yrittänyt soveltaa opintoni niin, että selviän minulla jo olevalla tiedolla tulevista näytöistä.
Olen ollut pettynyt opinahjoni tapaan kouluttaa ihmisiä. Tiesin kyllä kouluun hakiessani, että tälläinen opiskelumalli on nyt uutena otettu käyttöön ja yrittäjyyttä painotetaan kovasti. Mutta... muilla aloilla on kyllä ihan opetustakin. Miettikääs esimerkiksi ravintola- tai eläintenhoitoaloja. Jos niillä ei olisi opetusta ja ennen ruokaa tekemätön tai eläimiä hoitamaton alkaisi itsenäisesti alaa opiskelemaan. Miltä kuulostaisi? Mielestäni omaa alaani voi verrata ihan hyvin näihin. Luontoalalla tarvitaan opetusta lainsäädännöistä, villiyrteistä, kosmetiikasta, luonnontuotteiden jatkojalostamisesta, viljelemisestä, keräämisestä jne, jne.
 |
| Repsikkana reppu ja tietokone. |
On mielestäni jotenkin väärin, että joudun muualta hankkimalla tiedolla valmistumaan koulusta ja koulu saa siitä klooriaa. En ole ainut opiskelija, niin luokaltani, kuin muiltakin, joka on tätä mieltä, että tämä nyt ei toimi näin. Ilmaisin asian aikas ponnekkaasti ja sain vähän muiltakin tukea. Ensi viikolla on palaveri asiasta. Joko tälle opettamattomuudelle tulee jotain parannusta. Tai sitten minut erotetaan koulusta!
Me ollaan nyt kovin yritetty miettiä, mitä oppia me tarvitaan. On ollut haastavaa koko ajan katsoa niitä e-perusteita ja sovittaa niitä tarpeisiin. Meillä kaikilla on vähän erilaiset tavoitteet valmistumiseemme ja valinnaisetkin eroavat ainakin osittain.
Olemme etsineet asiantuntijoita, lähetelleet säpöö ja pyytäneet tarjouksia. Samalla etsitään kaikenlaisia luentoja ja tapahtumia, mistä voisimme saada tietoa ja oppia.
Tälläisessä tilaisuudessa kävimmekin viime viikolla. Tapahtuma oli osa villiyrteistä bisnestä -hanketta ja luento koski luonnontuotteiden tuotteistamisesta.
Oli kyllä hyvä luento, missä oli konkreettisia esimerkkejä. Vertailimme erilaisia jo olemassa olevia elintarvikkeita, missä oli luonnontuotteita käytetty. Mukana oli myös esitteitä ihan oikeista tapahtumistakin.
Saimme myös hyviä vinkkejä omien mahdollisten tuotteidemme pakkaamiseen, niiden merkitsemiseen ja yleensä siihen, mikä on myyvää. Mutta tämäkin oppi piti itse käydä Hämeenlinnassa saakka hakemassa.
Oppia saatiin erikoisryhmien ohjaamisesta oikein roppakaupalla projektista, mikä oli myös viime viikolla. Olimme pienellä porukalla suunnitelleet projektin, missä kutsuttiin koulumme takana olevista ryhmäperhepäiväkodeista 1-3 vuotiaat lapset pieneen luontoaiheiseen tapahtumaan koululle.
 |
| Vaahtokarkkitikkujen vuolemista |
 |
| Rytmikapulat korissa valmiina. |
Tunnin tapahtuma sisälsi pienen narulla ohjatun metsäpolun, missä oli retkeilyaiheisia tavaroita lasten tunnistettavaksi, kaksi käpyjenheittopistettä, musiikkihetken ja makkaran, sekä vaahtokarkkien paistoa kodassa.
Minulla oli vastuualueena käpyjen hankinta, rytmikapuloiden teko, sekä vaahtokarkkitikkujen vuolu. Lisäksi oli pitämässä toista käpyjenheittopistettä ja tietysti ohjasin, sekä avustin muissa pisteissä.
 |
| Minä ja lehmä pidettiin toista heittopistettä. |
Tapahtuma sujui todella hyvin! Lapset jaksoivat hirmu hyvin ja kukaan ei saanut itku-potku-raivareita. Pöllön hukkaamat retkivarusteet löytyivät, kävyt menivät suunnilleen ämpäreihin, laulut tulivat luritettua rytmikapuloiden säestämänä ja eväät maistuivat.
Suurin oppi meille ohjaajille oli todellakin se, että noin pienille lapsille ohjelman ei tarvitse olla mitenkään maata mullistavaa. Sekä näin pienten asiakkaiden mittasuhteet ja liikkuvuus on otettava huomioon.
 |
| Vähän ehkä väsyneen näköinen kissa! |
 |
| 💜 |
Jaamme osaamistamme toisillemme. Minä pidin jokunen viikko sitten kalloluennon muille. Raahasin meidän kallokokoelman helmiä koululle, kerroin eläinten kallojen käsittelystä ja tekemisestä, lainsäädännöstä ja näytin kuvia. Oli tosi kivaa ja yleisö oli innoissaan. Saimme aikaan hyvää keskustelua ja kiinnostus oli kovaa. Kalloja kuvattiin ja ihasteltiin. Minä sain hyvää kokemusta tälläisestä esitelmöinnistä.
 |
| Itse esitelmiöitsijä!😁 |
Tällä viikolla eräs luokkakaveri johti meidät havukranssien teon saloihin. Olimme varanneet kukkapuolen luokan ja kävimme keräämässä luvan kanssa koulun alueelta kranssintekotarpeet.
Minäkään en ole koskaan aiemmin kranssia tehnyt. Ei ole koskaan ollut tarvetta, kun Beiben sisko on jäkäläkransseilla meitä lahjonut, sekä olen havukransseja ostanut koululaisilta. Mutta eihän se nyt ole huono taito osata tämäkään.
 |
| Ylpeä kranssin tekijä. Huomatkaa jalkojen asento! |
Meidän pakollisiin oppeihin kuuluu kestävä kehitys. Siltä pohjalta aloimme suunnittelemaan ainakin nyt jonkin aikaa joka keskiviikko kokoontuvaa kestävän kehityksen kässäkerhoa. Tavoitteena olisi käyttää tekeleisiimme jo olemassa olevia materiaaleja. Uuden ostamista yritetään välttää ja nyt se onnistuu aika hyvin, kun itsellemme tehdään. Se jolla on jotain ylimääräistä matskua kotona, tuo sitä kaikkien käyttöön.
Tällä viikolla teimme mehiläisvahakääreitä eli kestokelmuja, sekä siivous/pesu/tiskiliinoja. Oli ihan mahtavaa yhdessä touhuamista ja meillä oli tosi kivaa!
 |
| Kestokelmuja |
 |
Minäkään en ole koskaan aiemmin käyttänyt saumuria ja se oli tosi jännää. Minun rättini olivat kaikki ihan muotopuolia, mutta annoin saumurin viedä minua. Niinpä räteistä tuli hyvinkin persoonallisia!
Melkein alkoi tekemään mieli omaa saumuria. Mutta sitten verrattiin saumuria yhden luokkakaverin kanssa lapsenlapsiin. Niiden kanssa on ihana viettää aikaa, mutta on mukavaa, kun ei tarvitse ottaa täyttä vastuuta. Nauttia vain seurasta ja antaa mennä!
Niinpä minäkin ajattelin, että taidampa käyttää saumuria vain kässäkerhossa, jossa on osaavia käsiä auttamassa, kun lanka pääseen neulasta tai tulee jotain muita ongelmia.
Ensi viikolla suunnitelmissa on tehdä kässäkerhossa ainakin sytykeruusuja ja kestohedelmäpusseja. Ihanaa!
Kyllähän nämä touhut kuulostavat vähän kaksi vuotta kestävältä kansalaisopiston kurssilta. Mutta meillä monella on valinnaisena koristemateriaalien kerääminen ja kierrätysmateriaalien hyödyntäminen, sekä kädentaidoissa osaaminen ja ohjaaminen. Tämä kässäkerhoilu tukee ainakin näitä tuon kestävän kehityksen lisäksi.
Olen minä koulun puolesta saanut oppia tietotekniikkaan. Opettaja on oikein hyvä ja kärsivällinen. Olen taas käynyt excelkurssilla ja power pointtiakin on harjoiteltu. Mutta tulen silti reputtamaan tentin. Viime tentistä sain 2/24 pistettä. Uudesta tentistä en tule kyllä sen parempia pisteitä saamaan. Mutta kaipa tässä kahden vuoden aikana kun näitä digipajoja vaan sisällyttää opintoihinsa, niin jossain vaiheessa tentistäkin sitten läpi pääsen. Tietysti, onhan sekin mahdollisuus olemassa, että en pääse ja valmistumiseni luonnonvaratuottajaksi tyssää digitaalisuuden oppimattomuuteeni.
Opetuksen puutteesta purnaamisesta huolimatta nautin ihan täysillä tästä opiskelusta! Mieli piristyy koko ajan lisää ja huomaan, ettei vastoinkäymisetkään lannista intoa koulunkäymiseen. Uskon kuitenkin, että asiat järjestyvät jotenkin. Jos eivät koulun puolesta, minun täytyy itse tehdä vain sitten ihan älyttömästi hommia, että valmistun ammattitaitoisena.
 |
| Koiralenkin varrelta kuvattu maisema |
Postauksen otsikko on Pelle Miljoonan biisin nimi. Siinä lauletaan näin:
"Mitä tänään koulussa opit poika pellavapäinen?
Mitä tänään maailmasta opit, tyttö silkkihapsinen?
Että on myös toinen maailma, vapaa uskomusten kahleista
Ja puhdas totuuksien valheista, puhun todellisesta vapaudesta"
Minusta tuntuu, että olen löytämässä tätä maailmaa! Hyvää viikonloppua Teille kaikille!
