Rakkautta ja maan antimia

sunnuntai 4. helmikuuta 2024

Suuntana omavaraisuus 2024, osa 2; Niksit ja vinkit omavaraistelua helpottamaan

Tammikuun täysikuun eläintenjälkijahti!

Kaikki ovat valittaneet, että tammikuu kestänyt ainakin vuoden! Minusta se meni yllättävän nopeasti. Johtuu ehkä siitäkin, että olin kuun ensimmäisen viikon työttömänä ja niin ollen kotona. Työt alkoivat vasta tammikuun toisella viikolla.

Oriveden Eräjärvellä olevassa Eräpyhän virkistysalueella,
tai oikeastaan järvellä sen edustalla on tällainen hieno
kummeli eräällä pienellä saarella. Sen vierellä tuntuu
jotenkin siltä, että olisi jossain kaukaisilla mailla tai
jopa jollain muinaisella aikakaudella.

Tammikuun tulemme muistamaan täällä itä-Pirkanmaalla kylmänä, sekä runsaslumisena alkupuoliskoltaan ja loppua kohden leudompana, mutta tappavan liukkaana. Itse pidin enemmän niistä pakkasista, kuin kaljamakeleistä, vaikka talon lämmittäminen onkin kovin sitovaa. Mutta niinhän omavaraisempi elämä on kokonaisuudellaan ja se on vaan hyväksyttävä.

Tilasin kirja-aleista Leif Blomqvistin kirjan
hedelmäpuista. Kuukuna selasi kirjaa koko viikonlopun
kun olivat meillä. Ihana pikku puutarhuri! 💓

Helmikuu on vaihtunut ja tänä vuonna sekin on päivää pidempi, koska on karkausvuosi. Minä en puhu vielä keväästä, koska olemme kuitenkin syvällä talvessa. Se, että parina päivänä paistaa aurinko ja se saattaa hieman lämmittääkin, ei vielä kevättä ole. Tiedän, olen synkkä realisti! Mutta olen monesti sanonutkin, että olisi todella huolestuttavaa, jos Suomeen tulisi kevät tammi-, helmi- tai maaliskuussa.

Tässä osallistutaan BirdLife Suomen Pihabongaus
tapahtumaan murujen kanssa. Osallistuin siihen myös
töissä kerholaisten kanssa. Vinkkinä vaan, että kannattaa
luoda omaan ympäristöön hyvät puitteen pikkulinnuille.
Talviruokinta ja linnunpöntöt nyt helpoimpina keinoina.

Helmikuun ensimmäinen sunnuntai on kuitenkin käsillä ja sehän tarkoittaa Suuntana omavaraisuus -postaussarjan yhteispostausta. Joka kuussa joukko omavaraisempaa elämää eleleviä tai siitä kiinnostuneita bloggajia kirjoittavat ennalta sovitusta aiheesta ja julkaisevat postauksensa yhtäaikaisesti. Tsajut-blogin Satu on tehnyt tämän meille muille helpoksi, koska hän on se joka kokoaa meidän linkit yhteen. Tämän lisäksi hän patistaa meitä ideoimaan aiheita ja muistuttelee meitä jatkuvasti lähettämään linkit ajoissa. Kiitos Satu, ja anteeksi! 😘

Satu ja Korkeala-blogin Heikki ovat tämän yhteispostaussarjan luojia ja Heikki hääräilee taustalla edelleen.

Rakkautta ja maan antimia-blogin Suuntana omavaraisuus- postaukset löydät tunnisteiden takaa: suuntanaomavaraisuus, omavaraisuus, blogiyhteisö, yhteispostaussarja.

Vuoden 2024 ensimmäisen postauksen pääset lukemaan alla olevasta likistä.

Osa 1

Puuhella; se pitäisi löytyä jokaisesta talosta!
Todellinen multitaskaaja, jolla voi yhtä aikaisesti
lämmittää pesuveden tai eläinten juomaveden, tehdä
ruokaa, keittää kahvit/teeveden ja lämmittää talon.

Helmikuun aiheina on jakaa niksejä ja vinkkejä helpottamaan omavaraisempaan elämää. Ja tietysti jakamaan kuulumiset, eli miten vuodelle tavoitteeksi laitetut suunnitelmat ovat lähteneet käyntiin. Lähdetään tuttuun tapaan kuulumisista!

Jos talossa on rossipohja eli tuulettuva alapohja,
talon sokkelin voi lumeta. Lumi eristää uskomattoman
hyvin ja pitää lämmön talossa. Lumi kannattaa kuitenkin
kolata pois kevään korvalla, jottei sulamisvedet vaurioita
mitään. Rossipohjassa ei pitäisi tällaista ongelmaa tulla.
Mutta varmuus ennen kaikkea!

Aloitin tosiaan työt tammikuun toisella viikolla ja jatkoin uudella sopimuksella samassa työssä, missä olin syyskauden. Pidän työstä todella paljon ja nyt vielä enemmän, kun teen lyhennettyä työviikkoa. Palkassahan tämä tuntuu, mutta arvostan vapaa-aikaa rahaa enemmän. Tämä voisi ollakin yksi omavaraisempaa elämäntapaa helpottavista vinkeitä. Vähennä työskentelyä muualla. Tai vaihda kevyempään työhön, jotta kotiin jää jaksamista.

Toki ymmärrän, ettei tämä ole kaikille mahdollista. Mutta suosittelen tutkiskelemaan tätä vaihtoehtoa.

Omavaraiseen elämäntapaan kuuluu oleminen
ja tekeminen kotona. Lapsille voi tehdä esimerkiksi
pulkkamäen takapihalle, jos torppa sattuu sijaitsemaan
mäellä. Samalla saa itselleen kunnon kuntoilun. Minä
lapioin itse tämän mäen, joka on noin 30 metriä pitkä.
Laskin sen myös moneen kertaan ja tein korjailuja.
Mäki on ollut todella kovassa käytössä!

Tammikuun alussa kylvämäni paprikan- ja chilinsiemenet ovat itäneet. Toiset paremmin ja toiset huonommin, mutta itäneet kuitenkin. Nyt ne pitäisi kiiruusti koulia!

Mitään muuta en ole vielä laittanut esikasvatukseen. Tomaatit laitan helmikuun lopulla tai maaliskuun alussa. Katsotaan mitä muuta innostun laittamaan. Kuten tammikuun postauksessa kerroin, en ole kovin suunnitelmallinen kylvöjeni suhteen. Silti olemme olleet kohtuullisen omavaraisia ruuan suhteen. Aina löytyy jotain itse kasvatettua tai kerättyä syötävää.

Ostan eläimille, ja meille ihmisillekin, talvella
paljon hävikkihevejä. Kanat ja kanit arvostavat
saadessaan tuoretta syötävää!

Olen saanut olla taas paljon lastenlasten kanssa ja se jos mikä on ihanaa! Murut olivat meillä yhden kokonaisen viikonlopun. Tehtiin kaikkea kivaa, kuten etsittiin täydenkuun valossa eläinten jälkiä, saunottiin ja laskettiin mäkeä.

Olen poikennut viikottain työmatkallani muruja moikkaamassa. Se etu siinä on, että he asuvat työmatkan varrella. Muutenhan ei nyt kovin kivaa ole ajella päivittäin 35 kilometriä per sivu töihin. Tosin nyt tämän vuoden alusta vain 4 päivänä viikossa!

Jos halajaa itse kasvatettua lihaa omavaraisempaan
elämäänsä, suosittelen kaneja. Niiden lihantuotto
verrattuna ravinnonkulutukseen on hyvä. Paljon parempi
kuin esimerkiksi lampaiden. Ja jos poikimiset keskittää
kevääseen, kanien ruokinta on lähes ilmaista.

Syyskylvöt on yksi hyvä vinkki keventää kevään taakkaa kylvöjen suhteen. Myöhään syksyllä voi kylmenneeseen maahan kylvää esimerkiksi tilliä, porkkanaa, persiljaa, retiisiä, salaattia, persiljajuurta, mustajuurta ja palsternakkaa. Myös voi istuttaa maa-artisokkaa ja talvivalkosipuleita.

Postauksiani aiheesta löytyy syyskylvö-tunnisteen takaa.

Umpiointi, siitä minun on pitänyt tehdä postausta
vaikka kuinka kauan! Se on helppoa ja säästää
tilaa pakastimesta. Tässä on umpioitumassa
jauhettua karitsan- ja sianlihaa, joka on
maustettu sipulilla, valkosipulilla ja mausteilla.
Umpiointiin löytyy ohjeita esim. Martoilta .

Nyt parina viime keväänä on noussut "hitiksi" niin sanotut talvikylvöt. Siinä tehdään kylvöt kannellisiin laatikoihin lumella peittäen ja laitetaan kannet päälle. Laatikoissa pitää olla reiät, jottei kylvökset mätäne tai homehdu.

Itse olen tehnyt vastaavasti kasvihuoneeseen, mutta en ole laittanut kylvöksiä laatikoihin. Näin tehden pitää huolehtia ettei kylvösten multa pääse kuivumaan. Tällä tavoin olen saanut todella hyvät kaalien taimet. Kaalit kestävät hieman kylmää ja niistä kasvaa viileissä olosuhteissa vankkoja, pystyjä ja kestäviä taimia.

Sadevettä kannattaa ottaa talteen ja varastoida.
Näin on aina vettä eläimille ja kasteluun. Meillä on
elintarvikekäytössä olleet 1000 litran tankit puimalan
lappeelta keräämässä vettä, sekä ison kasvihuoneen
vieressä. Siihen nostamme omasta kaivosta pumpulla
kasteluvettä. Kuvassa olevaan tankkiin olen kiinnittänyt
korin, missä säilytetään harjoja, sekä pesuainetta eläinten
ruoka- ja juoma-astioiden pesemistä varten.

Yllä olevassa kuvatekstissä vinkkaan sadeveden keräämisestä. Jos hankit jostain tuollaisia tankkeja kasteluvettä varten, huolehdi ettei niissä ole säilytetty mitään myrkkyjä. Meidän tankit on ostettu elintarviketehtaalta työntekijäedulla ja niissä on kuljetettu margariinia.

Olemme olleet onnekkaita, että olemme saaneet hankittua myös eläinten rehuille kannellisia saaveja ilmaiseksi tai todella edulliseen hintaan.

Eläinten rehut on säilytettävä huolellisesti, jotta ne eivät houkuttelisi rottia ja hiiriä. Ja siltikin niitä tuppaa aina olemaan jonkin verran. Varsinkin kanit ja kanat, jotka pudottelevat ruokaa lattialle, houkuttelevat tuholaisia.

Olen toista talvea onnistunut talvettamaan
pelargoneja huoneenlämmössä. Tosin meillä on
keskitalvella varmaan viileämpää, kuin normaalisti.
Mutta omavaraisuutta tämäkin, kuin samat kukat
voi istuttaa ulos kesästä toiseen.

Olen todella huono jakamaan tälleen suunnitellusti täsmävinkkejä ja ideoita! Kun on jo ikää ja jonkinlaista kokemustakin, asiat menevät itsestään ja niitä ei edes ajattele, että niistä voisi jollekulle olla vinkiksi!

Tee itse, kokeile, korjaa vanhaa, säilytä kaikki "mitä voit joskus tarvita", ole utelias, kysy, opiskele ja kouluttaudu, sekä käy kursseja, jotka kiinnostavat. Tässä muutamia vinkkejä!

Työni on vastuullista ja itsenäistä. Suunnittelen
pitämieni kerhojen sisällöt yksin ja olen sitä
myöten vastuussa kerholaisista ja siitä mitä niiden
aikana teemme lapsien kanssa. Mutta rakastan sitä, että
voin juoda kahvit töihin tullessani aamulla työpöytäni
äärellä tai mennä kerhotilan sohvalle tai nojatuoliin
istumaan. Joskus hieman hävettääkin, koska päiväkotiryhmissä
on todella hektistä. Mutta olen tehnyt selväksi, että en olisi koko
"talossa" töissä, ellen olisi juuri tässä työssä, mitä nyt teen.
Harmi vaan, että kotikaupunkini on todella alijäämäinen
ja tämän tyyppiset "turhat työt" kuten avoin varhaiskasvatus
karsitaan ensimmäisinä. Mutta nautitaan nyt lasten kanssa
tästä hetkestä!

Se että teen vajaata työviikkoa on mahdollistanut sen, että minulla on enemmän aikaa kehittää itseäni. Olenkin osallistunut erinäisiin lyhytkoulutuksiin ja luentoihin.

Opiskelen tällä hetkellä Suomen Ympäristöopisto Syklin Kestävää ulko-opetusta seikkailutaiteen keinoin -koulutusta etänä. Todella mielenkiintoista ja liittyy vahvasti nyt tekemääni työhön viriketoiminnan ohjaajana.

Hain ja pääsinkin opiskelemaan Tampereelle Ahlmanille Luontoperustaista luovuusvalmentajan osatutkintoa. Tämäkin on vahvasti juuri sitä, mitä teen nyt työkseni.

Olisi niin paljon kaikkia mielenkiintoisia koulutuksia, joihin haluaisin osallistua! Mutta pitää toppuutella itseäni ja kaksi saavat nyt toistaiseksi riittää. Ensimmäinen mainittu on ohi jo maaliskuussa, mutta toinen kestää lokakuulle.

Yritykseni Umpeloinen viettää lepoaikaa. Mielessä on kaikenlaista, mutta en stressaa yrittämisen suhteen ollenkaan. Tämä on ollut hämmentävääkin, koska pelkäsin niin monta vuotta koko yrityksen perustamista. Ja nyt kun sellainen on, niin siellä se uinuu ja on olemassa. Valmiina toimintaan, sitten kun sen hetki on!

Perinnesaunotuksia kiinnostelisi tehdä kovastikin. Haluaisin saada tänne Kuhmalahteen toimintaa tämän suhteen, mutta täällä ei ole kohtuullisella vuokrahinnalla tarjolla sopivia saunoja. No joo, kotisaunassa voisin tehdä pienille, enintään 5 hlö, porukoille saunotuksia. Mutta jotenkin talviaikaan olisi helpompaa jossain muualla.

Huhtikuulle on kuitenkin jo jotain suunnitteilla saunotuksien suhteen. Ihanaa!

Meidän Kamu-marsu on varmaan Suomen
korkeimmin kouluttautunut marsu. Se on
ollut sylissäni niin monessa etäkoulutuksessa
mukana että!

Olen käynyt keskusteluja instan kautta muutamien nuorien henkilöiden kanssa omavaraisemmasta elämäntavasta. On ollut hämmentävääkin, kun joku on kertonut pitävänsä minua ja Beibeä esikuvinaan ja fanittavansa meitä. 💕 Se että olen jakanut meidän elämäämme kohta 10 vuotta somemaailmassa ja kertonut omavaraisemmasta elämäntavastamme, on ollut tahallista ja tarkoituksellista. Ollaan haluttu aina kertoa asiat niin kuin ne on ja jakaa todennäköistä kuvaa omavaraistelusta. Tietysti myös kokemuksiamme asioista ja neuvojakin. Olen äärimmäisen iloinen siitä, että tästä on saatu rohkeutta ja kannustusta kokeilemaan omavaraistelua. Me olimme nuoria, kun me aloimme tähän. Näen meidät Teissä monessa nuoremmassa, jotka olette "uranne" alkutaipaleella. On ihanaa saada seurata nuorten ihmisten intoa!

Viimeisenä vinkkinäni tässä postauksessa onkin, että kyselkää "kokeneemmilta"! Ja tietysti noviiseiltakin. Koska konkarit, kuten mekin, menemme hyväksi todetuilla jutuilla, emmekä välttämättä ole enää niin kokeilunhaluisia. Nuoremmilta voimme saada intoa ja hyviä vinkkejä uusista jutuista. Siksi esimerkiksi on olemassa tämä meidän ihana blogiyhteisömme! Me kaikki jaamme vilpittömästi omastamme täällä ja se ei ole keltään silti pois. Koska me kaikki saamme moninkertaisesti takaisin!

Rosmariinista ja basilikasta voi ottaa pistokkaita ja näin saada uusia taimia nopeasti.

Joten, alla kaikkien helmikuun yhteispostaukseen osallistuneiden blogien linkit, olkaa hyvä! Monta upeaa kirjoitusta, joissa on varmasti paljon hyviä vinkkejä käytettäväksi.

Kasvuvyöhyke 1

Kakskulma https://kakskulma.com/tavoitteena-taloudellinen-riippumattomuus?

Krutbacken https://www.krutbacken.fi/mita-omavaraisuustavoite-on-opettanut-suuntana-omavaraisuus-helmikuu-2024

Tillin tilan Anna https://www.tillintilananna.fi/suuntana-omavaraisuus-nikseja-ja-kuulumisia

Apilan kukka https://apilankukka.fi/umpiointi/

Käytiin katsomassa Myrskyluodon Maija ja se oli ihana elokuva!

Ihanaa helmikuuta kaikille!

sunnuntai 7. tammikuuta 2024

Suuntana omavaraisuus 2024, osa 1: Suuret suunnitelmat!

Vuosi 2024 otti heti alkuun luulot pois ja jäädytti lähes koko Suomen. Täällä itä-Pirkanmaalla olemme saaneet "nauttia" kunnon talvipakkasista ja Leppämäen mittari okin painunut alimmillaan -31 asteeseen.

Vanha koivu halkeaa aina kovilla
pakkasilla.

Pakkasherran paukutellessa pirttimme nurkkia ja tulen poksautellessa tulipesissä puita, on kuitenkin jo aatokset vahvasti tulevassa kasvukaudessa. Ensimmäiset kylvöt on tehty ja muutamaa eri chililajiketta pääsi jo multiin.

Versotushommatkin lähti jo käyntiin ja ensimmäisenä laitoin herneitä kasvamaan. Kohta saadaan ihania herneenversoja salaatteihin, pestoksi ja herneenversokeitoksi .

Koska on myös vuoden 2024 ensimmäinen sunnuntai, on aika aloittaa jälleen uusi kausi Suuntana omavaraisuus -yhteispostaussarjaa. Monesko vuosi tämä onkaan, kun omavaraisuudesta kiinnostunut blogiyhteisö näitä yhteispostauksia kirjoittaa? En muista, mutta monta vuotta on menty yhdessä Tsajut-blogin Sadun luotsaamana ja Korkeala-blogin Heikin taustalla komppaamana!

Rakkautta ja maan antimia -blogi on ollut mukana alusta asti. Voinkin ylpeänä todeta, että tämä rakas blogini on varmasti yksi vanhimpia omavaraisuusblogeja Suomessa. Rakkautta ja maan antimia täyttää tänä vuonna 10 vuotta! En olisi uskonut blogia perustaessani siitä tulevan näin pitkäikäistä harrastusta.

Viime vuosina postaustahti on hidastunut. Mutta on ollut ihana huomata, että vanhoja postauksiani käydään silti ahkerasti lukemassa.

Vuoden ensimmäiseen postauksen aiheena on on suunnitelmat. Suunnitelmien edistymistä/edistymättömyyttä olisi tarkoitus seurata kirjoituksissa kuukausittain. Myös esittelyt kirjoitusten takana olevista henkilöistä on aina paikallaan!

Minä ja Beibe, hieman yli 50-kymppiset. Olleet yhdessä kohta 30 vuotta ja asuttaneet tätä meidän pientä vajaan 2 hehtaarin ranchiä kohta 24 vuotta.

Meillä on tytär ja kaksi ihanaa lastenlasta. Kuukuna ja Omppu vilahtelevatkin välillä postauksissa.

Sijaintimme on III-vyöhykkeellä, itä-Pirkanmaalla, Kangasalan Kuhmalahdella. Rakastamme asua täällä!

Omavaraistelumme on aika ruokakeskeistä. Viljelemme kasviksia ja meillä on kaksi kasvihuonetta. Olemme istuttaneet hedelmäpuita, sekä marjapensaita, jo täällä olleiden lisäksi.

Sienestämme, marjastamme, kalastamme ja Beibe metsästää pienriistaa. Hyödynnämme myös villivihanneksia ja muita luonnonkasveja, niin ravinnoksi, kosmetiikkaan, koristemateriaaleiksi, kun lankojen värjäämiseen.

Meidän ekosysteemiin kuuluu myös eläimiä. Kasvatamme erittäin pienimuotoisesti lampaita, kaneja ja kanoja. Ne ovat meille lemmikkejä, mutta myös lihan, villan ja kananmunien tuotantoon.

Meillä on myös akvaario, marsuja ja kohta 18-vuotta täyttävä Lakritsa-kissa.

Leppämäen pieni tölli on rakennettu vuonna 1929 ja sitä on laajennettu silloisen täällä asuneen perheen tarpeita ajatellen. Viimeisin "elintasosiipi", jossa sauna, sekä pesuhuone on tehty 1994. Eli samana vuonna, kun me ollaan alettu oleen yhdessä!

Talo lämpiää pääasiallisesti puilla. Ainoastaan vessa, eteinen ja pesutilat ovat patterien ja lattialämmityksen varassa.

Polttopuiden suhteen olemme olleet omavaraisia lähes täysin. Omalta tontilta ollaan kaadettu harkiten puita. Jonkin verran ollaan saatu käydä tekemässä esimerkiksi sähkölinjojen alta kaadettuja, sekä peltojen reunamilta raivattuja puita. Pari kertaa olemme ostaneet polttopuita tai maksaneet ilmaisten puiden kuljettamisesta.

Vuoden alku on kovien pakkasten lisäksi ollut järkyttävän kalliin pörssisähkön aikaa. Ja meillähän on (tietysti) se pörssisähkö!

Olemmekin arvostaneet puilla lämpiävää taloamme sisäsaunoineen. Toki tällainen elämäntyyli on hyvin kotiin sitovaa. Mutta niin on omavaraisteleva elämäntapa yleensäkin. Varsinkin jos on kotieläimiä.

Tämä on hauska kuva Lakritsasta ja Beibestä. Ihan kuin tässä olisi joku keskustelu käynnissä!

Tästä päästäänkin ensimmäiseen tämän vuoden suunnitelmista. Olemme varovaisesti miettineet aurinkopaneelien hankintaa. Nyt saattaisi olla mahdollisuus sellaisten hankintaan kohtuullisella hinnalla. Olemme olleet sitä mieltä, että meidän sähkönkulutuksella (vuonna 2023 8 800 kWh) paneelit eivät tule koskaan maksamaan itseään takaisin. Mutta saimme houkuttelevan tarjouksen, johon on ehkä pakko tarttua!

Joulusaunaan menossa!

Toinenkin iso suunnitelma liittyy taloon. Se on keittiöremontti.

Teimme tänne muuttaessamme teimme pikaisen keittiöremontin, koska täällä ei oikein edes ollut kunnon keittiöö.

Voitto, Pirpana ja Veikeä

Ajateltiin silloin, että tehdään kunnolla sitten muutaman vuoden päästä. Nyt ollaan menty silloin rempatulla köökillä kohta 24 vuotta!

Olivia

Jäi silloin muinoin avaamatta lattia ja se on kylmä. Eristeenä on todennäköisesti samaa olkea, mitä oli eteisen lattian eristeenä.

Kuukauden munintatauon jälkeen saamme taas omien kanojen munia!

Beibe olisi halunnut tehdä keittiörempan jo edellisenä kesänä. Mutta minä toppuuttelin. Ei huvittanut sitten yhtään! Nyt vaan ollaan tilanteessa, että se remppa on pakko tehdä.

Kanit ovat saaneet lämmintä vettä juotavakseen.

Haluisin sellaiset vanhan näköiset, puusepän valmistamat kaapistot. Pitäisi vaan ottaa itseään niskasta kiinni ja ottaa naapuripitäjän puuseppään yhteyttä, että ottaisiko hän urakakseen. Meillehän ei kovin montaa kaappia/laatikostoa mahdu, koska se edellä mainittu vessa vie tilaa keittiöstä.

Ihanan kalliita kananmunia tuleekin!

Itse sain neuvoteltua itselleni uuden työsopimuksen. Teen lyhyempää työviikkoa ja olen perjantait vapaalla.

Kudoin välipäivien lomallani elämäni ensimmäiset kuviovillasukat!

Alan viettämään perjantaisin minäpäiviä, joina keskityn itseeni ja itselleni tärkeisiin asioihin. Kuten juurikin tähän omavaraisteluun!

Punalappulohta ja -paprikaa, muut kasvikset omia pakastimesta ja kellarista.

Toki tämä lyhennettyä työaika vaikuttaa ansiotuloihin. Mutta toisaalta haluan tehdä asioita oman elämäni eteen, enkä ostaa kaikkea. Haluan leipoa leipää, kasvattaa kaikkea ja hoitaa eläimiä. Tokihan näitä kaikkia teen työpäivinäkin, mutta on ihanaa kun on yksi ylimääräinen, kokonainen päivä käytettävissä näihin hommiin.

Vaniljajäätelöä umpioitujen omenalohkojen kanssa.

Olen myöskin saanut olla mummu hävettävän vähän. Joten aion myös mummuilla enemmän tänä vuonna ja käyttää vapaa-aikaani lastenlasten kanssa.

Puuhellan uunissa paistettu hävikkibanaanikakku.

Löysin lisäksi erittäin mielenkiintoisen koulutuksen, johon ajattelin ilmoittautua. Perinnesaunottajakoulutukseni päättyi ja onnistuneesti siitä valmistuin. Nyt mieli halajaa lisää oppia ja tämä minua kiinnostava koulutus sopisi nykyiseen viriketoiminnanohjaajan työhöni, sekä tukisi luontoalan- ja perinnesaunottajan opintojani.

Itse leivottuja sämpyjä!

Saapi nähdä, miten aika taas riittää kaikkeen! Mutta olen ajatellut, että en olisi "muualla" töissä tulevana kesänä. Tekisin jotain yritykseni nimissä ja keskittyisin tähän omavaraisteluun.

Kohta saadaan itse kasvatettua vihreää ruokapöytään!

Kasvimaalle laitan tuttuja vihanneksia ja juureksia. Porkkana, palsternakka ja valkosipuli onkin jo syyskylvettyinä.

Ajattelin kokeilla joitain kukkia ym. talvikylvettynä. Eli kylvää potteihin ja laittaa lumella peitettyinä odottelemaan kevättä.

Laitoin 4 eri chiliä ja 2 paprikaa kasvamaan.

Kasvihuoneisiin tulee taas tutut kurkut, tomaatit, paprikat ja chilit. Myös yrttejä, kuten basilikaa. Olemme ihastuneet basilikatahnaan, joka on pestotyyppistä. Se sopii ihanasti pastan kera ja vaikka uunilohen kuorruttamiseen.

Inkiväärinjuurakot pistin vesiastiaan juurtumaan ja astian kylppäriin lattialämmityksen päälle. Pitäisi alkaa tekemään juurta, joten lähtevät nopeammin kasvamaan. Vinkin sain instasta.

En yleensä tee mitään suunnitelmia paperille tms. Menen "vanhan kaavan" mukaan. Eli niin kuin olen aina tehnyt ja sitten fiiliksen mukaan.

Ehkä pitäisi suunnitella, koska välillä lähtee kylvöt lapasesta, eikä kaikki mahdu mihinkään!

Ruokinnalla on ollut tunkua.

Meillä on alkanut vierailemaan töyhtötiainen!

En myöskään ikinä kirjaa ylös kylvämiäni lajikkeita. Joten en koskaan muista mikä oli onnistunut ja mikä ei. Ehkä pitäisi olla säntillisempi näissä asioissa, mutta nääh. En jaksa olla niin tarkka.

Takassa paistettua piharusakkoa leivällä.

Meidän pitäisi myös miettiä mihin laitamme perunat tänä vuonna. Olemme kasvattaneet samassa paikkaa pottuja nyt useamman vuoden ja nyt viime syksyn perunoissa on ruttoa.

Puuhellalla valmistuu rusakkoliemi ja -pata.

Kasvimaalle on tulossa muutoksia. Taas! Pyöritän sitä tyyliin joka vuosi. Siksi varsinaista vuoroviljelyä ei ole kauheasti ehtinyt tulemaan.

Mutta taistelen edelleen juolavehnäongelman kanssa. Se on pahasti luikerrellut kasvilavoihin ja niistä on todella paha sitä kitkeä. Joten jotain teen. Mutta mitä, se on vielä epäselvää.

Tein syksyllä viimeisestä kesäkurpitsasta feikkiananasta. Tässä se on menossa punalapulla ostettuun appelsiinirahkaan.

Mehiläisiä meillä on kolme pesää ja ei ole tarkoitus lisätä, jos kaikki selviävät talvesta. Näissä on ihan tarpeeksi meille. Niin hommia kuin hunajaakin.