Tomaatteja, tomaatteja!

Viime kesän tomaatti satoa

 Ei, nyt en viittaa Stand up-festivaaleihin, vaan ihka oikeisiin oma kasvattamiin tomaatteihin. Omien tomaattien kasvatus, se vasta tosi-elämän komediaa onkin. Tosin siitä löytyy myös kaikki draaman kaaret, jännitystä ja kauhua unohtamatta!
Joitakin vuosia sitten, veljeni perhe lahjoitti meille talonsa vanhat ikkunat ja ukko-kulta pykäsi meille niistä kasvihuoneen. Useana kesänä tyydyin taimistojen valikoimiin, mutta lopulta alkoi kyllästyttää kasvattamaan samoja "Tanskan vientejä", mitä kaupasta saa ostettuna. Niinpä eräänä pimeänä talvi-iltana kone auki ja nettiin. Siemenluetteloita tilaamaan!
Siitä lähtien olen kasvattanut itse tomaatin taimeni. Ja voi pojat ja tytöt, sehän vasta kannattaakin! Ensin siemenet. Tänä vuonna kalleimat tilaamani tomaatin siemenet maksoivat 6,80e/ pss. Pussi sisälsi 6kpl siemeniä. Sitten taimimullat ostoon ja Kiinasta, nettikaupasta tilatut kasvivalot, jotka toinen veljeni on ystävällisesti minulle hankkinut, koska en itse osaa. Ja tietysti taimiruukkuja mihin pikku sirkkalehdet hieman kasvettuaan koulitaan. Viimeisinä muttei TODELLAKAAN vähäisempinä, taimien hoitamiseen kulutetut tunnit, vesi ja sähkö.
Olen yleensä malttanut mieleni ja istuttanut siemenet vasta maaliskuun puolella. Silti reilut pari kuukautta taimet asuvat kanssamme, valloittaen ikkunalaudat ja kaikki mahdolliset pöydät. Eräänä keväänä olin saanut taimet ulos ja tyttäreni kotiin tullessaan lähes pelästyi kotiimme tulleesta tyhjyydestä. Hyvä etten joutunut häntä rauhoittelemaan, kukaan ei ollut muuttamassa pois vaan taimet olivat ansarissa!
Olen myös useana talvi-iltana odotellut virkavaltaa saapuvaksi, niin upeasti kasvivaloni loimottavat sinistä valoaan yläkerran ikkunasta näkyen kylälle!
Joka vuosi vannon, ettei enään ikinä ja seuraavana vuonna taas uudestaan, edellisen kesän haavat nuoltuna, uudet siemenet itämään!

Kesän 2013 ennätystomaatti!

Coutry Taste- pihvitomaatti

Tähän hulluuteen ajaa se ettei taimistoilta todellakaan saa mitään erikoisempien tomaattien taimia. Ei edes tänä vuonna vaikka tomaatti ja sen erikoismuodot on valittu Vuoden vihannekseksi. Koko talven ulkomaisissa ruoka- ja puutarhaohjelmissa esitellään mitä ihanampia maatiaislajikkeita, sellaisia joita ihmiset haluavat omiin kasvareihinsa kasvamaan. Vaikka ne eivät välttämättä ole niin satoisia kuin tuotantolajikkeet, värien ja muotojen kirjo korvaa sen. Viime kesänä minulla kasvoi kummityttöni ihmetykseksi Verinen teurastaja, Vihreä seepra, Härän sydän, Ulkoilma tyttö ja Pikku Tim. Tämän kesän kasvari porukkaan ovat liittyneet Sitruuna puu, Ananas, Sydänten murskaaja, Wilma ja monta muuta.
Tänä aamuna ulkona 7 astetta lämmintä, kasvihuoneessa sentään huikeat 10 astetta. En kuitenkaan ole sortunut lämmittämään pientä lasihuonettamme, vielä. Aamun lehdessä erään supermarketin ilmoitus: kotimaiset tomaatit 1,59e/kg.
Joskus elokuun hujakoilla, samoihin aikoihin kun yleensä kotimaiset tomaatit eivät kaupoissa maksa juuri mitään, alkaa oman kasvarin sato kypsymään. On se hienoa poimia oma kasvatti pensaasta. Tomaatti, joka kasvaessaan on kuluttanut enemmän vettä ja ravinteita kuin keskisuuri afrikkalainen kylä. Sähköä on mennyt huimasti ja ne työtunnit, niitä ei pysty edes laskemaan! Haukatessaan tätä huikean hiilijalanjäljen omaavaa, korvaamattoman arvokasta koisokasveihin kuuluvaa hedelmää, sitä ihminen yrittää uskotella itselleen kuinka herkullista se on ja kaiken vaivan arvoista!

"Before you do something, you might regret friend" -Hard time, Seinabo Sey