Rakkautta ja maan antimia: Paljon onnea vaan; Kuukuna 1-vuotta!

Ei voi olla totta, kuinka nopeasti aika menee! Tässä on nyt sitten meillä Beiben kanssa vuosi takana mummuilua ja pappailua. Täytyy kyllä sanoa, että on ollut yksi elämämme parhaista vuosista!

12.03.2018 syntyi meidän ensimmäinen lapsenlapsemme. Voi sitä onnea! Oli aivan uskomatonta, miten tuota pientä nyyttiä niin heti rakastikaan. Tunne oli aivan sanoin kuvaamaton, kun hänet ensimmäistä kertaa syliinsä sai.

Kun minä sain hänet syliini, olisin vain halunnut suukotella häntä ja silitellä hänen päätään. Aloinkin kutsumaan häntä mummun pikku-Kuukunaksi.

Mikä on kuukuna? Ihmisen päätä kutsuttiin joskus aikanaan kuukunaksi. "Nyt särkee kuukunaa!" = "Nyt särkee päätä!"
Nyttemmin kuukunan särkeminen on tainnut taipua kuupan kivuksi!

Yleisimmin kuukuna tunnetaan sienenä eli kuukusena, kuukunan- tai maamunana, jotka ovat varsinaisiin kupusienten lahkoon kuuluvia pallosieniä. Esimerkiksi nurmikuukunen on nuorena erinomainen ruokasieni.
Onpa olemassa myös harvinainen jättikuukunen, joka kasvaa jopa 6 kilon painoiseksi!

En tiedä tuliko minulla pojan päästä mieleen kuukunanmuna vai mistä nimi tuli. Mutta jotenkin vain Kuukuna tuntui hyvältä hellittelynimeltä vastasyntyneelle murulle. Ja aika moni muukin häntä Kuukunaksi alkoi kutsumaan.

Elämän alkuvaiheessa oli huoliakin pienen sydämen aortan kaaren ahtauman takia ja poika joutuikin olemaan tarkkailussa muutamia päiviä syntymänsä jälkeen. Mutta onneksi pieni kroppa on korjannut itse itseään ja kaikki on sydämessä hyvin. Jokin kontrolli on tulossa vielä jossain vaiheessa.

Pojan kehitystä on ollut huikea seurata. Ollaan aina ihan onnessamme ja ylpeydestä soikeina, kun hän on oppinut jonkin uuden asian.

Tämä on ollut värikäs vuosi isovanhempina. Ollaan saatu olla tosi tiiviisti mukana tyttäreni perheen elämässä. On aina ihan järkky ikävä poikaa, jos häntä ei ole pariin päivään nähnyt. Onneksi he jaksavat rampata meillä alvariinsa!

Vaikka oltaisiin Beibe-papan kanssa kuinka väsyneitä, aina piristytään tämän pikkuisen ilopillerin tultua mummulaan. Kuukunasta on kasvanut ihan kaikesta kiinnostunut pikkuinen. Vauvasta on tullut pieni, hymyileväinen pikkupoika. Vaikka häneltä ei tempperamenttia puutu, on hän yleisesti hyvin tyytyväinen lapsi. Ja koirat ovat hänen parhaita kavereitaan. Kutsummekin häntä välillä Mäyrävuoren Mowgliksi, koirien kasvattamaksi! ='D

Kaikista ihaninta on ollut se, kun hän alkoi osoittamaan iloa ja kiintymystä meitä kohtaan. Kun tuo pieni kroppa painautuu haliin sylissä, ei sen hienompaa tunnetta voi ollakkaan!

Pojan kanssa on niin mukava touhuta ja leikkiä. Ja varsinkin hassutella! Nyt jo tuntuu, että tuolla pikkuisella on ihan mahtava huumorintaju. Hän keksii kaikkia hauskoja juttuja ihan alvariinsa ja osaa kujeilla.

Hän on jo kävellyt kuukauden päivät ja vauhti on välillä kovaa! Hän ottaa kädestä kiinni ja kuljettelee mummua ja pappaa mukanaan. Yleensä kun mummu komentaa, niin Kuukuna ottaa mummua kädestä kiinni ja vie mummun pois. ='D

Kuukuna rakastaa kaikkia hedelmiä ja on kova poika niitä syömään. Mutta mango on kuitenkin ylitse muiden. Hän varmaan söisi vaikka mitä, kun siihen vain on sekoitettu mangososetta!

Hän on myös kova "auttamaan" hommissa. Tiskikoneen tyhjentäminen ja täyttäminen on ihan parasta! Voi, kun hän muistaisi muutaman vuodenkin päästä, kuinka hauskaa se on!

Onneksi kohta on kesä ja meillä on lääniä painella menemään. Maltan tuskin odottaa kaikkia niitä puuhia, mitä voidaan tuolla ulkona yhdessä touhuta. Ihan mahtavaa!

Päivänsankari juhlistaa ensimmäisen vuoden täyttymistään vasta viikonloppuna. Isot kemut on tiedossa ja kyllä päivänsankari on varmasti innoissaan kaikista vieraista ja lahjoista!