Talipötköjä naudanrasvasta!

Kuka muistaa vielä postaukseni viime syksyltä, jossa kerroin tehneeni talipötköjä lampaan- ja kaninrasvasta? Niille jotka eivät muista ja asia kiinnostaa, voitte käydä lukemassa sen tästä linkistä .

Hehkun teurastuksen sivutuotteena jäi aikas määrä rasvaa. Se oli kuitenkin jo keski-ikäinen lehmä ja ehkäpä sillä oli "hieman" helposta elämästä ja korkeasta elintasosta johtuvaa rasvaakin.
Tämä rasva on kuitenkin niin stydiä kamaa, että sitä ei voi kyllä kaikkea meidän lihaa syöville eläimille syöttää. Osa kyllä jauhettiin leikkuu- ja teurasjätteisiin. Mutta sitä oli joka tapauksessa niin paljon, että jotain muuta sille piti keksiä.

Eräs entinen työkaveri, joka aikoinaan kävi teurastelemassa ihmisten elukoita, oli aina sanonut naudanrasvan olevan kaikista parasta lintujen talviruokintaan. Mikäs minä tätä väitettä olen kumoamaan. Ei ainakaan tälläinen koko elämänsä pienellä alueella elänyt ja ruokansa yhden pitäjän alueelta saanut lehmä, voi olla ekologisesti ajateluna huonompaa talviruokaa linnuille, kuin munkkirasvasta sulattamani pötkylät ja kakkuset. Niissä kun on sitä parjattua palmuöljyäkin! Sitä paitsi, nuo lampaan- ja kaninrasvasta tekemäni pötkylät kelpasivat nokittavaksi ja  menivät kyllä ns. kuumille kiville.

Joten sulatushommiin vaan! Olin kerännyt jo aikas pitkään tyhjiä maitotölkkejä. Onneksi! Olin pessyt niitä sitä mukaan kuin tyhjeni ja ajatuksenani oli niihin pakastaa omenamehua. Mutta mehut sitten menikin suurimmaksi osaksi ihan pakastuspulloihin ja tölkit jäivät käyttämättä. En ollut niitä ehtinyt hävittämään ja ne tulivatkin nyt enemmän kuin tarpeeseen.
Ripustusnaruiksi laitoin käytettyjä paalinarun pätkiä.

Vähän hirvitti tämäkin homma. Ajattelin, että oksennuksen partaalla taas sulatellaan. Ne lampaanransvathan haisivat tosi pahalle!

Beibe viritti kaasupolttimen ja kattilassa sitten rasvoja alettiin sulattamaan.
Mutta, ilmeisesti kurkunpää oli jo saanut kuluneiden päivien aikana tarpeekseen yökkimisestä. Ei haissut yhtään pahalle. Lähinnä pannulla paistettavalle pihville.

Viime talvena jäi puoli säkillistä maapähkinöitä, jotka sitten laitoin sulan rasvan joukkoon. Kyllä tulikin aikasmoinen määrä tiukkaa tavaraa lintujen energiaksi talven varalle!