Kipeetä otti käsiin tämä kouluviikko!

 

Pientä pajukoria yrittää pukata!

Luonnonkoristemateriaalien keräämisen ja tuotteistamisen kurssin toinen viikko on takana ja yksi vielä edessä. 

Tämä viikko meni aikaslailla pajuvoittoisesti! Minulla oli tarkoitus tehdä munakori-mallilla hieman isompi kori, vaikkapa sienikoriksi. Mutta ennakkotiedoista poiketen, emme saaneetkaan tehdä kuin pieniä koreja koululla jo olevista materiaaleista. Tämä hieman harmitti, koska olisimme kyllä voineet käydä ostamassa Hämeenkyrössä olevalta pajutilalta punontapajua. Tässä nyt tuli informaatio- ja ymmärryserheitä ja isot korit jäivät tekemättä. Noita tollaisia pikkupiperryksiä vaan tulee joka hemmetin kurssilta mukaan! No, kaksi pientä tein ja annan ne vaikka Kuukunalle ja Ompulle mummulassa käytettäviksi muna- tai sienikoreiksi. Ja onhan pääsiäinenkin tulossa. Nuohan ovat oivat karkkikorit pikku-noidille!

Jumalan silmä!

Tämähän oli aikas helppo korimalli, ns. ranskalainen munakori. Aloitus oli vaikeaa, kun piti saada loimipajut pysymään paikoillaan. Mutta sitten kun oli alun kudepajuja saanut kieputettua muutaman kerroksen, johan alkoi sujumaan. Kädenjälki on taas kerran taattua "markettaa", eli ei niin siistiä. Mutta ne nyt on mitä on ja voinhan joskus kotona tehdä sen isomman korin, kun nyt tekniikan tiedän.

Yhtenä aamuna oli kipakka ja kuurainen
pakkanen!

Tein pajusta myös tuollaisen seuraavassa kuvassa olevan tarjottimen. Se ei ole kovin iso ja en kyllä tiedä, mitä silläkään teen. Mutta taas uusi ja helppo tekniikka hallussa ja niitähän tällä kurssilla kai opetellaankin. 

Jotenkin muutenkin en oikein saanut tästä kouluviikosta mitään otetta! Olo oli haluton ja en saanut mitään merkittävää aikaiseksi. Odotukseni tästä kurssijaksosta olivat ehkä todellisuutta suuremmat. Jotenkin odotin, että meille opetetaan jotain sellaista, millä voisi ihan oikeasti valmistuttuaan tienata. Että oltaisiin käyty läpi tämän hetken trendejä ja markkinoita. Mutta tehtiinkin kaikenlaista "vanhanaikaista"! Aiheen ammatillista puolta ei käsitelty ollenkaan, eikä me myöskään saatu mitään kurssimateriaalia. Jos ei itse tehnyt mitään muistiinpanoja, kaikki jäi oman muistin varaan.

Nämä jaksot tuntuvat viikon mittaisilta kansalaisopiston kursseilta, missä jokainen tekee jotain pientä kivaa itselleen. Joo-o,  tiedän olevani vaativa!😅

Yhtenä iltana lenkiltä tullessani kampuksella
oli ihan Manaaja-elokuvan tunnelma!

Koululla saa käydä pientä maksua vastaan
aamupalalla.

Muutamia lankavyyhtejä värjäsin, mutta tälläinen perusvärjäys on minulle niin tuttua, etten jaksanut siitäkään innostua. Ehkä otan ensi jaksolle lankaa kuitenkin mukaan ja laitan niitä värjääntymään. Ne nyt tulee siinä muun puuhastelun ohessa.

Keltaiset koivunlehdillä valkoiseen lankaan ja 
vihreä harmaaseen. Vaalea beige valkoiseen
lankaan kävyillä.

Yksi juttu minkä halusin opetella, oli risuluudan teko. Kävimme ihan varta vasten metsässä kaatamassa luutakoivuja. Tai siis yksi ope kaatoi. Me vaan keräsimme risut! 

Eihän luuta mikään vaikea ole tehdä. Mutta oli siinä pari sellaista pikkukikkaa, mitä en ollut tiennyt. Tein pari isoa ja yhden pienen luudan. Pikkuluuta menee "tiedätte kyllä kenelle"!

Risuluudalla on niin hyvä ripsiä lumet rappusilta
ja vaatteista. Jos lunta nyt edes saadaan!

Kaiket illathan me ollaan oltu työpajaluokassa! Ollaan iltapuhteina tehty kuka mitäkin. Minä olen vääntänyt muutamia havukransseja, kun käytiin koulun kuusi- ja pihtametsästä havuja hakemassa. 

Pihta on ihana kranssimateriaali! Tuoksuu ihan mandariinille ja pehmeää käsitellä. Eihän se meidän kotoinen laji ole, mutta nuo koululla kasvatetut, sieltä kerätyt ja itse tehdyt ovat ainakin ulkomailta lennätettyjä havuja ja kransseja ekologisempia.

Kyllä se on ollut todettava tälläisen punontaa ja vääntöä täynnä olevan viikon jälkeen, että on ne vanhat "sotavammat" tallella käsissä ja sormissa. Särkylääkettä on pitänyt ottaa, kun olkapäätä, ranteita ja sormia on särkenyt. No, eihän ne kulumat mihinkään katoa, vaikka työn rasitus on poissa. 

Vaikka tälläiset kädentaidot tulevat kuulumaan varmaan tulevassa ammatissani oleellisena osana, enhän minä niitä jatkuvasti tee. Luotan siihen, että kroppa palautuu sitten aina hetken kipuiltuaan. Mutta hyvä muistutus taas siitä, että ei minusta enään pakkotahtiseen pakkaustyöhön linjastolle ole.

Luokkakaveri Maria tekee lautanauhaa!

Myöhäiset illat olen istunut tietokonetta hakkaamassa. Ei ole helpottanut käsisärkyä ja niskajumeja ollenkaan tämä. Lenkillä olen kyllä käynyt pyörähtämässä joka päivä, mutta ei sekään ihmeitä ole tehnyt. Auttanut kyllä hetkellisesti.

Se, että meidän täytyy koristemateriaalien tuotteistamisen näyttöön valmistaa jokin tuote/tuotteet, meille on annettu muutamia kirjallisiakin tehtäviä. Kuten keruukalenteri ja selostus jokamiehenoikeuksista koristemateriaalien osalta, sekä tehdä luonnonmateriaalitietouden pajusta ja toisesta valinnaisesta materiaalista. Ja tietysti sitten vielä siitä materiaalista, josta tekee näyttötyön, jos se sattuu olemaan jokin muu, kuin nuo kaksi muuta. Kyllä on taas excel ja wordi sauhunnut!

Mutta toisaalta on ollut hyvä, että sain nämä kirjalliset tehtyä kouluviikon aikana. Ainoastaan näyttöön valitsemani materiaalin kirjallinen tehtävä on tekemättä. En ole vielä ihan satavarma, mistä sen teen. Ajatuksia kyllä on, että ei tässä ihan tyhjän päällä olla!

Nyt onkin sitten kaksi etäviikkoa, minkä aikana pitäisi valmistaa jotain näyttöön. Se olisi sitten viimeisellä kurssiviikolla. En nyt ajatellut mitään maata mullistavaa tehdä. Kunhan pääsen läpi, se on tärkeintä!

Tehtiin yhden luokkakaverin kanssa tälläisiä
"kuusia" kietomalla kepin ympärille havuja.
koristeltiin niitä hieman. Tässä pajutähden
ympärille kiedottua sammalta.

Yhteen tehtiin koivuntuohesta rinkulaketju.

Kolmanteen laitettiin käpyketju!

Kuuset tulivat koristamaan koulun päärakennuksen 
sisäänkäyntiä. Siinä ne ehkä tuovat joulumieltä
kaikille ohikulkijoille!

Viikko alkoikin sään puolesta tosi harmaana ja sateisena. Joten voikin hyvällä omallatunnolla askarrella sisällä! Ihanaa alkavaa viikkoa teille kaikille! Harmaudesta huolimatta...

Tuollaisen simppelin tuohikorun 
tein.