maanantai 18. helmikuuta 2019

Maailma ilman ötököitä ja miten lähiluonnon monimuotoisuutta voisi lisätä omalta osaltaan?


Siniritariyökkönen

Reilu viikko sitten maailma kohahti uutisesta, jossa kerrottiin hyöteisten määrän nopea romahtaminen on johtamassa ihmiskuntaa uhkaaviin seuraamuksiin. Hyönteisten kokonaismassa hupenee 2,5%:n vuositahtia ja tämä tarkoittaa, että hyönteiset olisivat kadonneet maapallolta 100 vuoden päästä kokonaan.
Ylen uutisen asiasta voit käydä lukemassa tästä .

Nokkosperhonen

Tutkijat olivat listanneet neljä pääsyytä hyöteistuhoon; maatalouden hyönteismyrkyt, maatalouden tehostumien teollisiin mittoihin, joissa hyönteisille ei jää elintilaa ja kaupunkien ja muun asutuksen leviäminen, sekä vieraslajit ja ilmastonmuutos.

Amiraaliperhonen


Koska 3/4 osaa  maailman tärkeimmistä ihmisten ravintokasveista ovat hyönteispölytteisiä tai hyötyvät siitä ja tähän päälle rehu- ja siemenkasvit, ongelmia olisi tiedossa. Lisäksi hyönteiset ovat tärkeä osa eläinten ravintoketjussa.
Pölyttäjäkadostahan on puhuttu jo vuosia. Mehiläisten vähenemiseen on havahduttu, koska ne ovat ne minkä katoaminen on huomattu varmaan ensimmäiseksi.
Kiinassa on joillakin alueilla mehiläiset kadonneet ihan tyystin, koska tuhohyönteisiä on myrkytetty. Ihmiset pölyttävätkin joissain maakunnissa omenapuita käsin, siveltimillä kukkiin siitepölyä tupsuttelemalla. Maaseudun Tulevaisuus uutisoi luonnon monimuotoisuuden romahtamisesta, jonka syynä on väestön liikakasvu ja ylikulutus.


Muutamia päiviä kohu-uutisen julkaisusta alettiin hieman toppuuttelemaan, että ei hyönteisiä ihan niin kamala katouhka ollutkaan kohtaamassa. Tutkimusta oli tulkittu väärin. Siinä oli keskitytty jo uhan alla oleviin lajeihin, eikä otettu huomioon vakaita ja kasvavia populaatioita. Suomen Luonto -lehden toimittaja ja tutkija esimerkiksi otti kantaa aiheeseen .

Kimalainen auringonkukassa

No oli niin tai näin, kyllähän kaikki mahdolliset tutkimukset ja niistä uutisoinnit ovat osoittaneet, että luonnon monimuotoisuus ihan joka puolella on hupenemassa hälyyttävää vauhtia. Lajeja kuolee sukupuuttoon nopeampaa vauhtia, kuin uusia lajeja löydetään.

Tämä on kai jokin sarvijäärä eli hapsenkakkiainen! ='D

Tälläiset uutiset koskettavat syvästi, vaikka jotenkin silti tuntuvat niin kaukaisilta. Itse jatkuvasti hämmästelen, kuinka monimuotoinen meidän pientilamme lähiluonto on. Olemme ehkä ruokkineet ja edesauttaneet sitä omillakin toimillamme. Osittain tietoisesti ja suurimmaksi osaksi kyllä ihan vahingossa.

Sudenkorennon muodonmuutos lammella

Olemme tehneet ja ripustaneet tonttimme puihin lukemattomia linnunpönttöjä. Ruokimme lintuja talvisin ja näin ehkä ne viihtyisivät ja jäisivät pesimään lähistölle. Olemme myös säästäneet ja vaalineet sellaisia puita, jotka ovat oivallisia pesimäpuita linnuille.

Joku tintti talikkusella, olisko kuusitiainen.


Meidän tontti ei ole luonnontilainen. Joidenkin silmään ehkä liian siistikin. Kun muutimme Leppämäkeen, tontti oli todella ryteköitynyt. Aloimme sitä raivaamaan ja eläimet laidunsivat pienillä pelloillamme. Aloimme huomaamaan, kuinka villieläimistö alkoi ihan huomaamattamme lisääntymään ympärillämme. Pääskyset tulivat keväällä ja pesivät navetan parvella, kasvimaan katteissa vaskitsat saalistivat ja jopa kyykäärmeitä on tontillamme vieraillut useina vuosina.

Kyykäärme lähi metsän aukossa.


Tämä meidän pieni karja pitää omalta osaltaan huolta lähiluontomme monimuotoisuudesta. Ne houkuttelevat kaiken maailman öttiäisiä, joita sitten linnut, sammakot, sisiliskot, pienpedot sun muut käyttävät ravinnokseen.

Hehku! <3

Ne samaten pitävät tontin sellaisessa tilassa, että villieläimillä on tilaa liikkua ja elää. Nauta ja lampaat syövät pensaat ja puiden oksat niin, että aluskasvillisuus saa valoa.

Napero ja Tippi

Kanat kuopsuttelevat maata, pitävät pensaiden aluskasvillisuuden kurissa ja estävät tuhohyönteisiä leviämästä. Leppämäessä ei ole ollut esimerkiksi herukkapistiäisiä marjapensaissa sen jälkeen kun meille tuli kanoja.

Jo edesmennyt Kananen tipujensa kanssa. Yksi Fatnes-tytöistä auttaa hoidossa!

Mauri ja orppinuorikoita yhtenä menneenä kesänä!


Olemme myös tehneet ihan omaan tarpeeseemme joitakin ratkaisuja, jotka myös auttavat luonnon eläimistöä. Yksi niistä on iso risuaita rajaamassa yhtä sivua kasvimaallamme. Olen kirjoittanut sen tekemisestä postauksen ja sen voit käydä lukemassa täältä .

Juuri valmistunut risuaita!

Risuaita on ollut paikoillaan nelisen vuotta ja siitä on vain hieman jouduttu korjailemaan. Lähinnä savisen maan routimisen takia. Ja tietysti risuja siihen on lisätty joka vuosi, edellisten painuttua kasaa ja maaduttua.
Suunnitelmissa on ollut tehdä tälläisiä risuaitoja enemmänkin tontille. Ehkäpä jossain vaiheessa...

Haapaperhonen

Kaivatimme joitakin vuosia sitten lammen meidän pellolle. Sen tarkoituksena oli varastoida vettä kasvimaamme kasteluun, mutta sen lisäksi siitä tuli aikasmoinen vesieliöiden ja hyönteisten paratiisi. Minullahan oli kaunis ajatus, että siellä olisi kiva saunan jälkeen käydä pulahtamassa ja virkistäytymässä. No sen jälkeen kun siellä näin isoja vesihämähäkkejä ja kahden euron kolikon kokoisia sukeltajia, olen luopunut pulahtamisaikeistani. Vaikka onkin julmalla tapaa kiehtovaa katsella, kun sukeltajat syövät sammakkoa, olen kuitenkin kauhuelokuvani katsellut! Todellisuudessa on epätodennäköistä, että ne minun kimppuuni hyökkäisivät, en silti ota riskiä! ;'D

Sukeltaja syö sammakkoa lammella.

Lammella käy aikas kuhina; siellä on noiden edellämainittujen lisäksi suden- ja päivänkorentoja, vesimittareita ja -kirppuja ja lukematon määrä kaikenlaista öttiäistä, minkä nimistä minulla ei ole hajuakaan. Kaikista hienoin kokemus on ollut nähdä, että manterit asustelevat lammella. Ne ovat vain niin arkoja pikku vesiliskoja, että en ole koskaan saanut niitä valokuvattua.

Pullukka sisilisko kasvimaalla.

Olemme olleet ihan innoissamme myös siitä, että perhosten määrä ympärissämme on lisääntynyt. Olemme nähneet paljon sellaisia päivä- ja yö perhosia, mitä emme tienneet olevan olemassakaan.

Puuntuhoojan toukka

Olemme istuttaneet omaksi iloksemme syreenejä, mutta myöskin siksi, että ne houkuttelevat syreenikiitäjiä. Aivan upeita, pienen linnun kokoisia yöperhosia, mitä en valitettavasti ole päässyt kuvaamaan.

Tälläinen kaunotar oli viime kesänä kasvimaalla. Kuka tietää minkä perhosen toukka?

Olemme niitä päässeet ihailemaan monena kesäyönä syreenien kukinta-aikaan. Mutta viime kesänä emme nähneet yhtään. Toivottavasti ensi kesänä!

Nastakehrääjä, koiras.

Paljon ollaan tehty saadaksemme monimuotoinen lähiluonto tontillemme ja sen ympäristöön. Hyönteiset ovat todella tärkeä osa luonnon ekosysteemiä. Vaikka välillä kyllä tuntuu, että ilman joitakin niistä olisi ainakin ihmisen elo mukavampaa.

Hyttyskesän riemuja!

Klassikko!

Aiomme kuitenkin vielä omalta osaltamme jättää ainakin lahopuita tontillemme. Yrittää lisätä luonnonkukkien määrää säännöstelemällä mahdollisuuksien mukaan laidunnusta ja olla niittämättä ojan pientareita kukinta-aikaan.
Aiomme miettiä valintojamme hyönteisten kannalta, kun hankimme uusia koristekasveja puutarhaamme.
Mehiläispesä on varattuna, aiomme pitää tonttimme metsäisenä ja lisätä linnunpönttöjen määrää.  Myrkkyjä emme ole juurikaan käyttäneet tontillamme ja emme aio niitä käyttää jatkossakaan.


On upeaa saada seurata luonnon elämää ja luonnon monimuotoisuutta näin läheltä. Ihan omalla tontilla!


Ei kuitenkaan tarvitse välttämättä asua maalla, omistaa isoa tonttia tai karjaeläimiä auttaakseen hyöteisiä ja edesauttaa luonnon monimuotoisuuden säilymistä.

Vaskitsa 


Jos on huolissaan hyönteiskadosta ja omasta terveydestään, kuluttajana on mahdollisuus vaikuttaa asiaan esimekiksi suosimalla kotimaista ruokaa. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (Efsa) raportit torjunta-ainejäämistä kertovat, että suomalaiset elintarvikkeet sisältävät vähiten jäämiä euroopassa ja siten kenties koko maailmassa.

Kasvihuoneeseen eksyneen harmaasieponpoikasen pelastusoperaatio.

Suomen ilmasto ja lyhyt kasvukausi vähentävät tuholaisongelmia ja tarvetta käyttää kasvinsuojeluaineita. Lisäksi monilla rajoituksilla suojellaan hyötyhyönteisiä.

Tsiljoonia hämähäkin poikasia meidän rappusten pystytolpassa.

Vaikka tämä hyöteiskadosta kertonut uutisointi saikin alkuunsa kohu-uutisen maineen, oli se kuitenkin erittäin tarpeellinen muistutus siitä, että jotain on ihan oikeasti tehtävä maailman luonnon eteen. Muutakin siis kuin tuhota sitä!

Lepakon päiväunet seinustalla!

Aihe kirvoitti joukon bloggareita pohtimaan asiaa omilla tahoillaan. Käyhän lukemassa muiden mietteet aiheesta. Linkit postauksen lopussa!

Sudenkorennon toukka!




32 kommenttia:

  1. Hurmaavia sinun kuvasi! Ihana pullukka sisilisko, näittekö pikkuisia myöhemmin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3 Yllättävän paljon kuvia kaiken maailman öttiäisistä löysinkin.

      Ei nähty pikku-sisiliskoja. Mutta se on varmaa, että siunatussa tilassa tuo oli. Tai sitten juuri vetänyt jonkun Mc Ötökkä -aterian! =O

      Poista
  2. Sullahan on täällä hieno kokoelma pihapiirin ötököiden kuvia! Niistä saisi jo pienen opuksen aikaiseksi :) Meilläkin on muuten mantereita! Tai oikeastaan ei meillä, vaan tien toisella puolella olevassa lammikossa, joka ennen kuului tähän taloon. Siellä niitä on keväisin riiulla niin, että pinta vaan väräjää. Ja sukeltajat.. se tunne kun menet paljuun, ummistat silmät ja päästät sellaisen rentoutuneen zen-huokauksen.. ja sitten jossain pohjeen kohdalla tuntuu siltä, ettet ole paljussa yksin, tai kaksin :D Meillä on nähty kesäisin paljussa sellaisia sukeltajia, että ötököitä ravinnokseen haikailevat voisivat paistaa sellaisen kokonaisena pihviksi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä rakastan juurikin tälläistä lähiluontoa! Omasta pihasta voi saada todella suuria elämyksiä. Ja onneksi on tullut joskus kesäöinä istuttua viinilasin kanssa ulkona parantamassa maailmaa, niin on tullut nähtyä noita isoja yökkösiä! ='D

      Noi malluaiset on kyllä aikas ällöjä suoraan sanottuna! Kahtena kesänä tosiaan ollaan päästy seuraamaan karmeaa tapahtumaa, kun ne on sammakkoa raahanneet pitkin lampea. Sitä ei tiedetä, ovatko itse tappaneet, vaiko onko samppi johonkin muuhun kuollut.

      Kyllä meikä ainakin liikahtaisi rivakasti paljusta, jos tuollainen sukeltaja seuraan olisi liittynyt! =O

      Poista
  3. Ihania kuvia. Hiukan naurahdin ääneen klassikon kohdalla. Todellinen klassikko ulkoilmaperheissä 😊

    VastaaPoista
  4. Pitää olla luonnosta huolissaan! Varsinkin niissä maissa, joissa ei ole kunnon vedenpuhdistusjuttuja, roskat kipataan mereen, tehtaiden jätevedet, metsää kaadetaan palmuöljyn saamiseksi jne. Muistan, että ötököitä oli lapsena paljon enemmän. En silti usko ötököiden katoamiseen seuraavan sadan vuoden sisällä, vähän sama juttu 70-luvulla kun öljyn piti loppua 20 vuoden päästä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nii-i, kyllä joskus ajattelee (siis, aikas useinkin), että nämä omat pikku piperrykset ovat pisara meressä. Karua katteltavaa, kun näytetään kuvia sellaisista maista, joissa ihmistenkin selviytyminen on vähän sitä ja tätä. Ymmärrän kyllä, että ei siellä välttämättä ole ensimmäsenä mielessä ötökkähotelleja rakentaa!

      En minäkään usko, että kaikki hyönteiset kuolevat 100 vuoden sisällä. Mutta ei tosiaan ole ainakaan turhaa tarttua toimeen asian puolesta!

      Poista
  5. Upeita kuvia. Haaveilen myös omasta lammikosta, olisi upea päästä seuraamaan sen elämää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3

      En todellakaan olisi uskonut, mikä ekosysteemi lammelle muodostuu! Kaikki siellä olevat lajit ovat sinne ihan itse löytäneet. Kasveista ainoastaan lumpeet on istutettu.

      Poista
  6. Teidän tontti on kyllä niin mahtava aarreaitta! Ja hei, mä en olekaan ajatellut, että toi risuaita on tosiaan myös hyvä ötököille. Mun täytyy nyt kyllä viimeinkin ensi kesänä aktivoitua ja lisätä aitaa, meillä on edelleen vain tuollanen pieni pätkä, mikä laitettiin alulle silloin... öö... montakohan kesää sitten... =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Menee kyllä monia kymmeniä tunteja vuodessa ihan vain siihen, kun tontilla kiertelee ja katselee. Varsinkin kesällä! Monesti meistä jompi kumpi sanoo toiselle, että lähdetäänkö käymään lammella tai tehdäänkö kierros? Ja sitten me kierretään! =D

      Minä hämmästyin kanssa, että tuo meidän aita on ollut jo noin kauan! Ihan kuin se olisi tehty vasta.

      Me ei olla kauhean innostuneita ötökkähotelleihin ja sen sellaisiin. Jotenkin tälläiseen isoon pihaan ne hukkuvat. Mutta toi risuaita on magee! Tykkään siitä vieläkin ihan sikana! <3

      Poista
  7. Onpas hauskoja kuvia :) Ja hyvä kun toit esiin kotimaisen ruuan puhtauden. Meillä Suomessa käytetään tosi vähän torjunta-aineita verrattuna jo Keski-Eurooppaan tai saatikka Aasiaan tai Etelä-Amerikkaan. Eli tekee ison ekoteon hyönteisille, kun suosii suomalaista viljaa, vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö! =D

      Itelle kotimainen ruoka on sydämen asia, kun olen ollut elintarviketeollisuudessa ikäni. Ja voin ainakin tuotannon puolesta liputtaa puhtautta!

      Poista
  8. Tämä on niin tärkeä juttu, siitä ei koskaan puhuta edes tarpeeksi! Ihanat kuvat!!! Sisilisko oli minunkin suosikki 😉vanhassa kodissa mulla oli kasvarissa Sissi, vanha sisiliskorouva ja viimein lapsetkin, täällä kodissa vain sammakko ryömii lasihuoneeseen ja kannan se aina sieltä pois, ettei paistuisi kuoliaaksi.

    Kaikkia pölyttäjiä tarvitaan 🐞🦋 ja muitakin pihan pikkuisia eläimiä. Tehdään mitä voidaan asian hyväksi! Meilläkin metsässä on monta paikkaa, jossa pieneliöt pääsevät sukujaan jatkamaan, linnuille pönttöjä, nyt uusi lepakkopönttökin...kaikenlaista ja kukkia, kukkia pitää olla paljon. Suurin ekoteko kaikille ilman muuta on se mitä kaupasta ostaa, miettiä kannattaa, paljosta viime kädessä ei tarvitse luopua! Teidän risuaita on ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sisiliskot on symppiksiä! <3

      Mikähän siinäkin on, että sammakot tuppaa kasvihuoneisiin? Onhan siellä kosteata, mutta vähän liian lämmintä niille.

      Lepakoita oli meilläkin aikaisemmin tosi paljon. Loppukesän iltoina katseltiin, kun ne ratsastuskentän päällä lentelivät. Sitten oli monta vuotta, että niitä ei paljon näkynyt. Nyt on onneksi kanta vähän elpynyt. Pitäisi vaan tehdä niitä lepakkopönttöjä. Mutta kun aina vaan on jäänyt!

      Mä tykkään kanssa tosi paljon tosta risuaidasta! <3

      Poista
  9. Eläinten mukana tulee paljon elämää mukana ihan huomaamattaan. Meillä oli 50 vuoden tauko pääskysen pesinnässä. Kävi ne kesäisin naapurista tilukset kiertämässä kerran tai kaksi kesässä. Totesivat vissiin tilukset liian vähä ruokaisiksi. Nyt meillä pesii kaksi pariskuntaa ja lentäviä eläimiä jää niiltä yli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on näkynyt nyt päivittäin pyrstötiaisia. Toivottavasti ne jäävät lähistölle pesimään! 😃 👍

      Poista
  10. Aivan huikea tuo risuaita! Vaskitsasta olen melkein kateellinen. Meillä on kyllä sisiliskoja mutta vaskitsoja ei. Kanojen vapaan ulkoilun näkökulmasta olen mietiskellyt sitä miten paljon kanat syövät pihalla sammakoita tai esim. sisiliskon poikasia. En kertaakaan saanut niitä ns. itse teosta kiinni viime kesänä mutta alkanut mietityttää tämäkin. Maatiaiskanojen kanssa on hankalaa kun pitäisi olla aina katettu ulkoilualue, pelkkä aitaus ei riitä. Muutenhan ne voisi laittaa tuonne hedelmätarhaan hommiin, jos vaan sitten pysyisivät siellä eivätkä lähtisi omille teilleen... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Risuaita on kyllä yksi parhaista jutuista, mitä ollaan tehty!

      Vaskitsoja ollaan nähty muutamia kertoja kasvimaalla ja vattupuskien juurilla katteissa saalistamassa. Olki- ja heinäkate ilmeisesti niitä houkuttelee.

      Meillä on rajoitettu kanssa nykyään aikas paljokin kanojen liikkumista, koska en halua niiden kuopsuttelevan joka paikkaa. Noi nuorikot on kiva pitää vapaammin, kun ovat sitten kesympiä ja sosiaalisempia.

      Meillä on ollut ennen noita orppeja kääpiö- jättikotcheja, jotka molemmat pysyivät kivasti pienellä alueella. Käppänätkään eivät ihan mahdottomasti pyrähdelleet aitojen yli. Ja tuollaiset höyhenjalkaiset kanat pysyivät pienellä alueella. Sitten tuli maattareita ja sekuleita, ja johan eivät pysyneet missään aidoissa ja juoksivat ihan pirun laajalla alueella. Noi orpit eivät lennä, eivätkä vaeltele ihan hirveän isolla alueella.

      Poista
  11. Kyllä tuo uutinen hyönteiskadosta ravisutti melkoisesti. Ja vaikka samaista uutista muutaman päivän päästä kevennettiin, on silti syytä olla huolissaan. Liian usein ihmiset vähättelevät omien toimiensa vaikutuksia ja vetoavat siihen, että en minä, kun ei muutkaan. Jokaisella on vastuu ja se pienikin muutos omassa toiminnassa on merkityksellinen.
    Pienellä tontilla mahdollisuudet ovat vähäiset, mutta tarkoitukseni on lisätä ötökkäkasveja. Lintuja olen jo vuosia ruokkinut ahkerasti ja tontin laidalla on paikka nokkospöheikölle. Myrkkyjä en käytä, en näe sitä tarpeelliseksi. Ja kotimaisuus on minulle aina tärkeä pointti ostoksia tehdessä. Näin alkuun tällaista. Hyvä pitää asiaa esillä ja pohtia, mitä muuta voisi omalla kontollaan tehdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä se pisti miettimään! Ja eihän se nyt ihan "turha" uutinen ollut, koska se on saanut näin paljon liikehdintää.

      Minä haluaisin kanssa laittaa enemmän kukkia kasvamaan hyönteisten hyödyksi.

      Kotimainen ruoka on tärkeä juttu! Juuri oli vedetty Lidlistä jotain ulkolaista salmonellalihaa myynnistä.

      Poista
  12. Kyllä tuli ihan kesää ikävä, kun kuviasi katseli. Uskomattoman monenlaisia otuksia teillä vipeltää. Teillä on kyllä ihana paikka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy kyllä myöntää, vaikka talvea rakastankin, että kyllä kesä ja kärpäset olivat kiva juttu! ;D

      Tämä on meidän lintukoto ja oma pikku paratiisi! <3

      Poista
  13. Tuo teidän risuaitanne on kadehdittavan upea! Tein myös pikku pätkän risuaitaa, mutta savimaan routiminen on tehnyt siitäkin ennemmin risukasan kuin -aidan :D Mutta ötökät varmasti viihtyvät siinä ihan yhtä lailla, vaikken laiskuuttani olekaan mokomaa vielä korjannut.

    Hienoja kuvia pihapiirin ötököistä! Uskomaton tuo perhosen toukka. Veikkaisin ritariperhosen toukkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! 😃 Me ollaan joku kevät jouduttiin tolppia oikomaan. Juurikin tuon routivan savimaan takia! 😡

      Kyllä hämmästellään itsekin , kuinka paljon kaikenlaista öttiäistä nurkissa pyörii. Maltan tuskin odottaa, että Kuukunan kanssa näitä päästään ihmettelemään!

      Poista
  14. Hyvä postaus ja ihanat kesäiset kuvat. Kaupunkilaislapsille itse olen yrittänyt päiväkodissa juuri opettaa ihmettelyn ja ihailun taitoa ympäröivästä luonnosta. Vaikka vanhemmat väliin kauhistelevat että on mato ollut kädessä tms. mutta siitä jää muistijälki lapselle, se elää ja sitä ei saa tappaa. Kukkia ei aina tarvitse poimia, voi ottaa kuvan, se kestää ja kukka jää hyönteisille. Maalla tietysti ihan toista, siellä koitan kukkamerta tontilla lisätä kun tuntuu että pellonpientareilla ei juuri mitään enää kasva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tärkeätä työtä teet lasten kanssa. Se mikä on ollut meidän lapsuudessa luontotuntemuksessa itsestään selvää ei ole nykypäivän lapsille!

      Minä olen myös vähän nihkeä poimimaan luonnonkukkia maljakkoon. Tyttäreni teki kauniita kimppuja luonnonkukista , mutta itse katselen niitä mieluummin ulkona . Siellähän olen kesäisin kuitenkin lähes yötä päivää ! 😂

      Poista
  15. Ihania kuvia monimuotoisuudesta, varsinkin Hehkun kuva koskettaa minussa herkkää kohtaa. Eipä ole paljon ihmiselläkään toivoa jos hyönteiset katoavat. Toivottavasti ajoissa saadaan aikaan rajoituksia torjunta-aineiden käytölle. Jossain päin maailmaa kuskataan rekkakuormittain mehiläisiä viljelyksille kun ensin on tuhottu paikallinen kanta. Ihminen on käsittämättömän ristiriitainen hölmö ja lyhytnäköinen olento.
    Omalla pihallani hellin isoa raitaa, koska se kukkii ensimmäisenä keväällä ja on tärkeä ravinnonlähde pörriäisille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuon Hehkun kuvan olen ottanut muutamia vuosia sitten eräänä syysaamuna kun oli tosi kylmä ja aurinko oli juuri noussut. Oli sumuista ja kaunista. Jäin hetkeksi katselemaan, kun lehmä söi aamuheiniään ja olis tehnyt mieli jäädä siihen hetkeen. Mutta otin vain kuvan ja lähdin töihin.

      Oon nähnyt useammassakin dokkarissa , kuinka Usassa mehiläisiä roudataan rekoilla ympäri maata. Ihan sairasta touhua !

      Pajupuiden merkitys on todella tärkeä pörriäisille!

      Poista
  16. Oman pihapiirin ja metsän tarkkailu on mielenkiintoista. Ja kun alkaa huomata siinä toistoa ja myös vaihtelua. Mahtavan paljon eläinhavaintoja teillä. Minua kiinnostaa erityisesti tuo lammen kaivuuttaminen. Olen itse sitä suunnitellut. Oletko kirjoittanut prosessista juttua blogiin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin aina tuntuu, että pitäisi lähteä johonkin kauas, jotain nähdäkseen ja kokeakseen. Siis, ihan kaikessa; taiteessa, kahviloissa, nähtävyyksissä, luonnossa jne.. Omasta pihasta tai lähiluonnosta löytyy valtavasti kaikkea mielenkiintoista, kun vaan malttaa antaa sille mahdollisuuden!

      Tuo meidän lampi on kaivettu ennen bloggaajan uraani. =D Se kaivettiin tuonne pellolle, koska tarvitsimme maata peittämään vesi- ja viemäriputkia. Kallion räjäytys olisi tullut ihan liian kalliiksi ja samoin ostomaa. Joten päätimme perustaa kasvimaamme tuonne alapellolle ja kaivauttaa lammen siihen viereen. Monta kärpästä yhdellä iskulla, niin sanotusti!
      Lampi on kaivettu vähän tyhmästi! Se on vain yhdeltä reunaltaan loiveneva. Kaivurikuski haki siinä ilmeisesti uima-altaan muotoa sitä kaivaessaan. Ite en ollut paikalla, kun hommaa tehtiin. Ja Beibekin oli levittämässä kaivettua maata pihassa. Mutta tuli mikä tuli ja hyvin siinä vesi pysyy! Ilmeisesti lammen kohdalla on jonkilainen vesisuoni, koska se ei tyhjene ja yhtään vettä emme ole sinne laittaneet. Kaikki vesi on ihan itsestään "ilmestynyt"!
      Toisaalta on onni, että lammesta tuli tuollainen syvä. Koska viime kesänä se olisi varmasti mennyt tyhjäksi. Nyt siellä oli pahimmillaankin metri vettä. Lampi on syvältä päästä noin 2 metriä syvä.
      Ainoat kasvit mitä ollaan sinne istutettu, ovat pari lummetta. Ihmeellisesti muita vesikasveja sinne on itsestään ilmestynyt!

      Lammesta on kyllä muodostunut meidän tontin yksi hienoimpia juttuja! Kesäiltaisin lähdetään usein ennen nukkumaan menoa käymään lammella katsomassa näkyykö mitään mielenkiintoista. Usein kysytäänkin toisiltamme: "Ootko käynyt lammella tänään?"

      Poista