Koukussa talikakkuihin!

 Tai oikeastaan niiden tekemiseen! En siis itse niitä toki syö, mutta pikkulinnuille ne maittavat. Vähän turhankin hyvin! Alunperin olikin tarkoituksena tarjota tinteille omatekemiä kakkusia vähän niinkuin herkkuina, aina silloin tällöin. Mutta kyllähän sen nyt itestäänkin tietää, että kun on itsetehtyjä herkkuja tarjolla, ei valmisruoka oikein maistu. Kaupan valmiit talipallot jäävät kyllä ehdottomasti syömättä niin kauaksi aikaa, kun omatekoisia on tarjolla.

Yksi hyvä syy omatekoisiin talikakkuihin oli aikanaan se, ettei kaupoista meinannut löytyä verkottomia talipalloja. Mua ärsytti niin maan pirusti ne vihreät verkot, jotka piti aina poistaa palloista ennen linnuille syöttämistä. Koska kaupat ovat olleet jo vuosia pullollaan kaikenlaisia talipallotelineitä, en ole voinut ymmärtää mihin niitä verkollisia palloja tarvitaan. Ne verkot ovat pelkkää jätettä ja ihan sairaan vaarallisia linnuille!

No, tänä talvena olen löytänyt ainakin Hankkijalta. Tokmannilta ja Lidlistä verkottomia talipalloja. Hyvä, hyvä! Vaikka olenkin niitä ostanut kilokaupalla, se ei ole vähentänyt talikakkusten tehtailua. Tosin edulliseksi itsetehdyt talikakkuset eivät tule, jos vertaa hinnassa kaupan valmiisiin. Mutta kun niitä on niin kiva tehdä. Ja täytyyhän ihmisellä aina jokin rahareikä olla, mihin ansionsa hukuttaa. Siis, olkoon se tänä talvena lintujenruokinta!

Sianihra se vasta linnuille maittaa ja puita koristaa!

Talikakkusten teosta olen postannut monta kertaa ja ne kaikki jutut roikkuvat kymmenen luetuimman jutun joukossa. Joten kakkuset kiinnostavat muitakin! Mutta olkoon tämä nyt viimeinen talikakkuspostaus vähään aikaan. Paitsi jos en keksi mitään muuta postattavaa!

Olen ihan vallan tehnyt viimeaikoina talikakkuset Sunnuntai munkinpaistorasvasta jo ihan senkin takia, että se on paljon halvempaa kuin kookosrasva. Ja minusta ainakin tuntuu, että pakkasilla pikkunokat saavat tästä paremmin irti, koska se ei ole ihan niin kovaa kuin kookosrasva.
Muotteina olen käyttänyt maitotölkkejä ja kakkuvuokia. Ja tietysti olen näpertänyt pikkukakkusia niihin silikonimuotteihini. Mutta koska menekki on niin kovaa, pienet kakkuset katoavat nokkiin yhdessä hujauksessa.

 Kakkusia on tosi kiva tehdä, koska ovat niin nopeita valmistua. Työviikoilla ei turhia aikoja iltaisin ole ja käsillätekemisen palo on kova. Talikakkusia ehtii tekemään aina, vaikkei aikaa paljon olisikaan. Ja itselle tulee hyvä mieli, että on saanut aikaiseksi jotain "hyödyllistä"!
Ostin Lidlistä kilon pussin valmista rasvasiemenseosta. Jaoin pussillisen siemenseosta 12:sta muffinssivuokaan ja litran maitotölkkiin. Tähän määrään muotteja meni kaksi 500 gramman pakettia munkkirasvaa. Tämä määrä kakkusia meni viikossa lintujen nokista alas. Plus ostetut ja itse lintulautaahan täytyy täyttää joka toinen päivä. Se vetää noin 5 litraa. Itse lintulaudalle laitan vain kauraa/ohraa ja auringonkukansiementä. Talikakkusiin menee sitten niitä herkkujyväsiä ja -pähkinöitä.

Meillä ei ole ollut koskaan näin suurta menekkiä lintulaudalla... Minusta tuntuu, että meitä syödään vararikkoon!

 Peipponen poikkesi ja harmaapäätikka   on vieraillut viikottain talikakkusten houkuttamina. Muina talvina se on käynyt kerran tai kaksi. Ei parane vähätellä itsetehtyjen talikakkusten voimaa!

Varpuset ja sirkut uhittelevat peipolle!

Mutta se ei vähästä hätkähtänyt!

Keskeneräiselle kävin kerskumassa, että meillä käy vihertikka. No ei käy, kyllä se on toi sen harmaa serkku. Meikäläisellä meni värit sekaisin! Mutta näyttävä lintu kertakaikkiaan tuo tikka ja ollaan tosi iloisia, että se käy meillä!

Kuvat vähän harmaita. Otin ne ikkunan läpi!

Ihme, ettei meihin ole otettu yhteyttä jostain lintubongareiden yhdistyksestä, jotta saisivatko tulla tuota vihreää ihmettä kuvaamaan.  Vihertikkaa kun ei kovin montaa kertaa Suomessa ole nähty!
Ilmoitankin nyt näin julkisesti olleeni törkeästi väärässä! Jos olette suunnittelmassa vihertikkahavaintoreissua tännepäin, keksikää jotain muuta tekemistä. Sori!

On niin arka kaveri tämä tikka!

Ja eikun uudet kakkuset kehiin vaan. Tai kakut. Tein nimittäin kuivakakkuvuokiin uuden setin. Kaksi vähän isompaa, noin 1,5 litrasta ja yksi ihan pieni, muutaman desin vetoinen. Kaksi pakettia rasvaa meni taas. Litran verran minulla oli maapähkinärouhetta, hieman kurpitsansiemeniä, vanhentuneita saksanpähkinöitä ja kuorittuja auringonkukansiemeniä sekaisin. Sehän näissä on kiva, että voi hyödyntää kaikki jämäpussit pähkinärouheita ja muita siemenpussin loppuja, jotka mahdollisesti menisivät haaskuuseen muuten.

En upottanut massaan ripustusnarua vaan pyöräytin narun kakun ympärille sitten ripustettaessa. Täytyy vaan käydä kääntelemässä näitä, että tulevat syötyä tasaisesti.

Hyvin maittaa!

Seuraavat kakkuset teen varmaan 10 litran ämpäreihin...