Postauksen lopussa on kuva kuolleesta eläimestä. Jos epäilyttää, että järkyttää, älä katso! Kuva on ihan siisti, mutta kuitenkin!
Nyt oli kyllä sellainen toiminta viikonloppu, että huh huh! Aloin olemaan sunnuntaina aamupäivästä jo niin naatti, että olisin halunnut vain kaatua sohvalle ja jäädä siihen makaamaan määräämättömäksi aikaa. Mutta ei ehtinyt, oli eräät 2-v. synttärit Lahdessa ja kummipoika, joka oli ollut meillä lauantaista, piti palauttaa. Totesin taas tosiasian, että kyllä sitä väsyy ja rasittuu kivoistakin asioista!
Vielä menee muutama vuosi ennenkuin sankari voi ajaa tuollaisella! |
Perjantaina tämä viikonloppu-urakka aloitettiin leikkaamalla ja jauhamalla lihoiksi puolikas naudan ruho. Kaverimme lähettivät teurastamolle alkuperäisrotuisia nautojaan ja varasimme heiltä puolikkaan eräästä länskärihärästä. Olisihan sen saanut valmiiksikin paloiteltuna ja jauhelihat jauhettuina ja pakattuina. Mutta "eräät" taas halusivat tehdä tämänkin vaikeamman kautta! Olivat teurastamolta vielä kyselleet perään, että tietävätkö nämä ihmiset mitä tekevät, kun tilasivat ruhonsa neljänneksiksi raakapaloiteltuina, luineen päivineen. Höh! Luulivat meitä kai joksikin tumpeloiksi! 😁
Ulkosauna lihaleikkaamona! |
No, tuli kyllä mieleen, että ei tiedetty mitä haluttiin, kun yhden aikaan pe-la vastaisena yönä viimeisiä jauhelihoja pakattiin vakuumiin. Myöntää täytyy, että oli aikas urakka perus työpäivän jälkeen tuo lihanleikkuu.
Kahvitauko, lehmämukista tietysti! |
Elukat mukana laatua tarkkailemassa! =D |
Beibe jauhaa lihaa vankalla ammattitaidolla! Toi ns. työt kotiin! ='D |
Siinä sitä on... ja lasi viiniä! |
Vaikka olihan se ihan kivaakin! Beiben kanssa ulkosaunalla leikeltiin, kuunneltiin musaa ja juotiin pari lasia mansikkaviiniä. Beibellä oli pienessä taskumatissa viskiä lämmikkeenä. Ulkosaunalla kun oli kylmiölämpötila ja Beiben mukaan kaikki teurastajat ja lihanleikkaajat ovat huhujen mukaan olleet juoppoja, ainakin ennen vanhaan. Joten yritettiin perinteitä vaalia! 😆
Lopputuloksena oli 25 kg jauhelihaa ja n.20 kg tuli paisteja, fileitä ja kastike/keittolihoja. Leikkuujätettä jauhettiin elukoille 12,6 kg. Pari lihalaatikollista luita koiralle ja liemien keittoon. Tosin aikas iso osa luista annettiin kaverin koirille, kun Maurille ei voi paljoa nautaa syöttää, kun on allerginen.
Lakritsa-kissa on ollut koko viikonlopun ihan petona. Pupillit laajentuneina mustiksi, se väijyy ja pummii ruokaa koko ajan. Kyllä raaka liha saa elukat ihan villeiksi!
Koira lihalaatikon vahtina! |
Mitenkään järkevää tai taloudellista touhua tälläinen ei ole! Mutta me koetaan jotain sairaalloisen ihanaa nautintoa siitä, että on saanut työstää omaa ruokaansa näin. Tämä nauta ei ollut omakasvatti, mutta kavereiden kasvattamana pidin sitä ihan yhtä arvokkaana. Lihasta, jonka on tuntenut, tietää millaisissa oloissa se on kasvanut ja jonka eteen on itse tehnyt kovan työn, on ilo tehdä ruokaa!
Onneksi luonto oli suopea ja antoi kovat pakkaset viikonlopuksi, saimme jäädytettyä lihapaketit ulkona ja säästimme pakastin-parkojamme ja tietysti sähköä!
Lauantaina olimme aamulla "reippaina" liikenteessä ja kävimme hakemassa kummipojan Hämeenlinnasta. Tarkoitus oli käydä hänen kanssaan Tampereella, Lasten kulttuurikeskus Rullassa dinosaurusnäyttelyssä. Vajaat pari vuotta sitten näyttely oli siellä ensimmäistä kertaa ja postasin siitä jutunkin. Voi käydä lukemassa silloisesta reissustamme täältä. Lasten kulttuurikeskus Rulla on kiva paikka ja mikä parasta; ilmainen!
Ylväät saurukset! |
Edellis kerralla kummipoika hieman pelkäsi dinoja, mutta nyt oli paljon reippaampi. Ratsasti ja kiipeili niiden päällä, eikä jännittänyt yhtään. Tosin nyt hän jo ymmärsi, ettei ne ole oikeita!
Näyttely oli aikas samanlainen kuin edelliskerrallakin, pari uutta juttua oli lisätty. Mukavaa oli, että työpajassa sai askarrella joulukuusen, -kortteja ja kuusenkoristeita. Kummipoika tekikin kaikkia näitä ja totesi piirtämisen olevan paljon helpompaa kuin saksilla leikkaamisen!
Kova nälkä tuli dinojen seurassa ja käytiinkin syömässä. Vatsat täynnä olikin mukava lähteä pyörähtämään Tampereen Joulutorille, joka avautui lauantaina.
Kylmä ilma ja pureva tuuli vei kuitenkin fiilikset ja ei kauaa torilla viihdytty. Muutamia karkkipusseja ostin joulupaketteihin laitettavaksi. Tampere oli panostanut tänä vuonna joulukuuseensa ja myöntää täytyy, että se oli kyllä kaunis. Mutta onko se kauniimpi kuin Turun tai Helsingin? Tästähän käydään joka vuosi kovaa kilpaa yleisöäänestyksin!
Loppuilta menikin sitten kotona pirtin lämmittämiseen, lastenleffojen katsomiseen ja ulkosaunassa saunomiseen. Kyllä meinaan uni maittoi meille kaikille, isoille ja pienelle!
Sunnuntaiaamuna oli 16 astetta pakkasta. Mutta Beibe ja kummipoika viitsivät silti hieman ulkoilla. Minä keskityin ruokatouhuihin, jotta ehtisimme syödä ennen synttäreille lähtöä. Samalla, kun ruoka valmistui, valmistelin muutamia joululahjoja annettavaksi. Tänä vuonnakin panostetaan pitkälti itse tehtyihin juttuihin. Syötäviin, juotaviin ja sen suuntaisiin lahjoihin.
Olin myös suunnitellut, että takaisin tultuamme tekisin voita. Minulla oli reilu litra kermaa, jossa oli parasta ennen mennyt. Olisi pitänyt laittaa se jo edellisiltana hapattumaan huoneenlämpöön, mutta unohdin. Joten se oli vain muutaman tunnin hapattumassa ja laitoin kerman sekaan 200g maitorahkaa. Siitä saa voi hieman happamuutta.
Illalla heitin sitten kerman vatkaantumaan. Suojasin vatkaimen pyyhkeellä, jotta koko keittiö ei olisi roiskeissa. Mutta sitten kun rasva ja hera oli eroittuneet, käänsin väärää vipua. Minun piti nostaa vatkainosa ylös, mutta laitoinkin vatkaimen päälle. Oli "meijeristi" hieman heraroiskeissa, kuten koko ympäristökin. Prkl, mikä siivo! Mutta voista tuli todellista herkkua!
Ei näin! |
Voin tekeminen itse on tosi helppoa. Jos osaa vatkata kerman överiksi, osaa tehdä voita! Olen postannut voin tekemisestä ohjeineen aiemmin. Jos alkoi kiinnostamaan, voi käydä lukemassa sen täältä. Voin kertoa, että kannatta tehdä edes kerran elämässään voita itse. Siitä tulee niin hyvää!
Niin hyvää! |
Yksi projekti jäi ihan vaiheeseen, viikonloppu loppui kesken. Beibe sai siskonsa mieheltä peurapukin pään. Kalloprojekti siis odottaa...
Oot ollut kovasti ahkera. Kallo rojektia odotellen...
VastaaPoistaVähempikin touhu riittäisi! =D
PoistaLaitetaan kallon kuulumisia projektin edetessä!
Onpas teillä ollut aktiivinen viikonloppu. Kaikkea on siihen mahtunut. - Blogissani on puutarhakirjojen arvonta, käyhän kurkkaamassa. Mukavaa alkavaa viikkoa!
VastaaPoistaNo, joo! Ja siihen sisälty vielä tuntitolkulla autossa istumista, kun välimatkat on niin pitkiä! =(
PoistaKäyn kurkkaamassa! Mukavaa itsenäisyyspäivän viikkoa sinullekkin!
Teillä ei kyllä puuhat lopu kesken! Mukavaa luettavaa oli! Tuota teurastusta ei ollakaan tänä vuonna vielä harrastettu, isäntä ei ole saanut yhtään kaurista nurin, no vesilintuja kyllä ja meidän pikkukukot. Tuo oman ruuan tekemisvietti on meilläkin aikas kova, eikä tule aika pitkäksikään :D Kyllä tuo voiprojekti hiukkasen nauratti!
VastaaPoistaVaikka olin ihan rätti tänään töissä moisen aktiiviviikonlopun jälkeen, kyllä oli hyvä mieli kun sai tehtyä noin paljon kivoja asioita. Ehkä niistä sai sitä henkistä jaksamista!
PoistaRiistaa on meilläkin ollut vähänlaisesti ja Beibehän ei kuulu hirviporukkaan. Jänistä ei ole saatu yhtään tänä syksynä, muutamia kyyhkysiä ja tietysti supikoiria, mutta niitä me ei kyllä syödä!
Nyt jo minuakin hieman naurattaa! ='D
Jopa ollut touhua, että hitaampaa ihan Hirvittää :) Ei ihme jos väsyttää.
VastaaPoistaNäyttää ihan lumihankeen nukahtaneelta tuo peura.
Ihmeen paljon sitä yhteen viikonloppuun saa mahtumaan, kun oikein puristaa! ='D
PoistaMinulla tuli ihan sama mieleen, kun Beibe näytti ottamaansa kuvaa peuran päästä!
Joo-o, hommaa on riittänyt! Tuntuu että kaikki jutut kasaantuu samalle viikonlopulle!
VastaaPoistaMeidän lihamylly pitää kans ihan julmettua möykkää! Tulpat korvissa jauhettiin ja radion pauhas vielä siihen päälle Ysäriä kaiken sen metelin yli! ='D
Ulkona kaasupolttimella Beibe noita kalloja sun muita on keitellyt.
Onhan se hyvä, että jotakuta innostaa nylkee ja keitellä kaiken maailman kallot. Haaskuuseenhan ne muuten menisi. Ja upeina sisustuselementteinä kallot kelpaa sitten muillekkin!
Meillä on ollut välillä rappusilla epämääräisiä, ehkä hieman verisiäkin jätesäkkejä, kun Beiben kaverit ovat muistaneet meitä jollain kivoilla ylläreillä! =*D
Ei mitään ressiä, kyllä se sieltä ehtii! =)
On teillä ollut paljon hommia!
VastaaPoistaEikä ne tekemällä lopu! ='D
PoistaKyllä jäisi nuo hommat monelta tekemättä, lihat ja voit. Omin käsin tehty voi aljoi kiinnostaa, ehkä kokeilen joskus. Kallohommakin tietty sujuu prolta suit sait. Kurssikaverini tiesi viehtymykseni kalloihin ja kysyi haluaisinko muutaman kallon hänen metsästäjämieheltään. No toki. Vähän huuli pyöristyi kun hän toi minulle säkillisen päitä lihoineen kaikkineen. Hirvi ja muutama peura. No, mitäs siinä, kaupunkikotiin vain lihanleikkaamo pystyyn :)
VastaaPoistaJoo, ja eikä kaikkea tarvitse osata tai haluta tehdä. Meikäläisiä vaan kiinnostaan niin pirusti kaikki jutut!
PoistaVoin teko on tosi helppoa, kokeile ihmeessä! Tosin siinä on vaarana, että se tulee syötyä siltä istumalta jonkun herkku leivän päällä!
Toi kallon putsaamistouhu ei ole touhua sieltä siisteimmästä päästä! Mutta mielenkiintoista!
Ei sinulta sentäs mennyt sormi suuhun kallojen kanssa! ='D Kyllä meitäkin hieman huvitti, kun oltiin siellä Tampereella ja auton takaloosterissa oli parkkihallissa peuran pää. Kyllä joku olisi voinut kauhistella!