Voi tätä onnea! Onnistunut sato perunasta ja sipulista!!

Blogiani seuranneet tietävät epätoivoiset ja -onniset perunanviljelyni. Ne kaikki surkeat tarinat löytyvät peruna-tunnisteen takaa.

Talven aikana olin kerännyt taas voimia (peruna)kohtaloani vastaan ja hankkinut siemenperunoita. Ostin Plantagenista kaksi 300 gramman pussia 'King Edward' ja 'Desiree' nimisiä perunoita. Netin kautta tilasin 'Jussia', 'Timoa', 'Siikliä' ja 'Parsaperunaa'. Viimeksimainittua olin himoinnut vuosia ja nyt sitä sain 3 kilon pussin. Muita perunoita onnistuin saamaan pienemmät kilon pussit.
Vähän pelon sekaisin fiiliksin kerroin Beibelle hankinnoistani. Hänhän oli jo viime kesänä irtisanoutunut perunanviljelystä kokonaan! En häneltä moitteita saanut, vaan toivotteli onnea (tuhoon tuomittuun) yritykseen.

Kaikki perunat istutin erikokoisiin kasvilavoihin ja kevään istutuspuuhista pääset lukemaan tästä .

Massikka pääsi mukaan sadonkorjuuseen!

Ja voitteko kuvitella? Uskomatonta kyllä, me saimme aikas mahtavan perunasadon! Ollaan kyllä aikas hämmästyneitä itsekin.
Juhannuksen jälkeen aloin varovaisesti kaivelemaan lavoja ja kyllä, mullan alla tuntui pieniä mukuloita. Pariin otteeseen syötiinkin niin, että kaivoin joka lavasta muutaman mommon ja keitettynä niitä maisteltiin.

Parsaperunaa, jäniskastiketta, porkkanaraastetta, mustaherukkahyytelöä ja etikkapunajuuria!

Sitten siirryttiin järjestelmälliseen syöntiin ja aloitettiin varhaisperuna 'Timosta'. Sitä kasvoi sellaisessa tavallisessa lavakauluslavassa ja söimme sitä monta viikkoa. Maukas, kiinteäkö perusperuna.

Timo ja Jussi kasvoivat näissä tavislavakauluksissa!

Seuraavaksi siirryimme syömään 'Jussia', varhaisperunalajike sekin. Maukas peruna sekin, tosin paljon jauhoisempi kuin 'Timo'. Hyvin teki sekin satoa samanlaisessa lavakauluslavassa ja siitäkin riitti syötävää viikkokausiksi. Molemmat "pojat" tekivät satoa useita kiloja ja moninkertaisesti sen määrän perunaa, mitä olin istuttanut. Voi että me myhäiltiin tyytyväisyyttämme!

Jokunen viikko takaperin päätimme nostaa loput perunat. 'Parsaperunaa' olimme jo hieman syöneet ja tiesimme mitä odottaa. Sen sato oli monilukuista, mutta pientä. Se kasvoi myös hieman erilailla kuin muut perunat; silleen pinnassa ja ryppäinä. Niistä olikin paljon valitettavasti vihertynyt. Olin hieman huonosti niitä peitellyt ruohonsilpulla.

Parsaperunasato

Maussa on pientä karvautta, mutta peruna on muuten kiinteätä ja ihanan kermaisen tuntuista syödessä. Tämä maun karvaus on nyt hävinnyt säilytyksessä.
Siihen myös iski perunarutto. 'Parsaperuna' oli kasvamassa isommassa lavassa ja multa siinä oli huomattavasti märempää, kuin lavakauluslavoissa. Olisiko tämä syynä ruton puhkeamiseen ja maun karvauteen? Vaiko vain lajike ruttoherkempää? En tiedä, mutta ihan mukava sato ja hyvä mieli saatiin kuitenkin tästäkin kokeilusta.

Parsaperunaa! <3

'Siikli' kasvoi lavakauluslavassa ja se teki todella hyvän sadon. Perunat ovat hyvänkokoisia ja puhtaita. Maku hyvä ja ihana suutuntuma. Nam, nam! Ei 'Siikliä' turhaan arvosteta hyvänä ruokaperunana.

Hyvä sato pikkulaatikosta!

'Siikli' on mielestämme hyvän makuinen juurikin tälleen itsekasvatettuna. Muutaman kerran kesässä ostamme sitä torilta tai jostain muualta ja emme ole mitenkään wau -tunnetta saaneet. Olemmekin siirtyneet ostoherkkuperunoissa 'Annabelleen', joka on tosi maukas. Sitä on joskus itelläkin ollut kasvamassa, mutta keväällä sen siemenperunat olivat jokapaikasta loppuunmyytyjä.

Ihan pikkuperunat saa Hehku!

'Desiree' -perunan istutin silloin keväällä maitotölkkeihin, koska mommot alkoivat itämään liian aikaisin. Lavakauluslavaan istuttaessa ne olivatkin jo aikas hojoja ja pitkät idut kärsivätkin kovasti alkuunsa. Osa varsista kuolikin ja ajattelin tämän lajikkeen epäonnistuvan totaalisesti. Beibekin sanoi, "Ettei noista taida mitään tulla!" Hän osaa aina kannustaa minua niin hienosti! 😉

Desireen kuori on ihanan punainen! <3

Mutta ei, perunat kasvattivat uusia varsia ja saimme tästäkin perunasta syödäksemme jo kesällä ja hieman kellariinkin. Ei paha sato 300 grammasta siemenperunaa!

Desireetä ei paljoa säilöön tullut, mutta hyvä sato siitäkin saatiin!

Mutta kyllä täytyy sanoa, että kuningas on aina kuningas! 'King Edward' oli kyllä ehdottomasti tämän kesän satokunkku. 300 grammasta onnettoman pieniä siemenperunoita, tuli laatikollinen perunaa!
Me ei meinattu uskoa silmiämme, kuinka paljon niitä nousi mullasta. Puhtaita ja isojakin mommoja, vaikka 'King Edwardissakin' oli hieman ruttoa. Se kasvoi 'Parsaperunan' naapurissa, samanlaisessa isommassa kasvilavassa.

Siis, WAU!

'King Edward' on yksi niistä perunalajikkeista mitä Tanskalainen maajussi kasvattaa. Olinkin ihan täpinöissäni, kun näitä siemenperunoita löysin. Tyttäreni kanssa olin silloin liikenteessä ja hän ei voinut ymmärtää, kun melkein repesin nahoistani pussin hyllyssä nähdessäni.  Hän ei vaan tajuu! ;D

"Kunkunhan" istutin maitotölkkeihin keväällä ja sen hojot varret kärsivät myös lavaan istuttaessa. Alkukesän kylmyydessä varsia näivettyi ja kuoli. Mutta myös se teki uusia varsia ja sen satoisuus kyllä yllätti meidät totaalisesti. Perunaa tuli kellariin vietäväksi yli 7 kiloa ja mehän olimme pari kertaa sitä jo syöneet kesällä. Ihan uskomatonta! Ei ihme, että Frank tätä perunalajiketta suosii.

Itse perunamaan kuningas Edward alamaisineen! ='D

Kyllä oli vaan Beibenkin myönnettävä, että lavaviljelyssä on voimaa! Tästä perunaonnesta innostuneena ja uskoa saaneena, aioin kyllä laittaa jatkossakin mommoja lavoihin kasvamaan. Ja taisin saada Beibenkin tuen asialleni!

Harvoin on Leppämäessä sadon kuljetukseen traktoria tarvittu!

Toinen onnistuja tälle kesälle on ollut sipuli. Meillä on ollut ihan tavallista keltasipulia kasvamassa. Laitoin istukkaita vähän sinne ja tänne yhteensä neljä puolen kilon pussia. Kaikki istuttelin hieman eri aikaan. Sipulit kasvoivat punajuurien, porkkanoiden, papujen ja juurisellereiden kumppaneina.
Hieman pelkäsin sipuleiden mätänevän. Niinkuin on käynyt monena aikaisempana kylmänä ja sateisena kesänä. Mutta jostain syystä näin ei käynytkään tänä kesänä ja sipulit viihtyivät erinomaisesti. Ja olen kuullut ja lukenut, että onnistumisia sipulin suhteen on ollut muillakin!

Sipulisato nro 1!

Aloimme käyttämään sipuleita jo heti alkukesästä; ensin varsia ja sitten pieninä sipuleina. Sipulia ollaankin käytetty ruuanlaitossa koko kesän ja ne ovat olleet varsin komeita kooltaankin.
Satoa ollaan korjattu pariin otteeseen. Reilu kuukausi takaperin alkoivat ensimmäiseksi istutetuista sipuleista varret kaatumaan ja nostin ne maasta. Kuivattelin niitä ensin verkkojen päälle levitettyinä ja sitten napsin niistä varret pois. Sen jälkeen vein ne kuivumaan saunaan ja ne ovatkin kuivuneet hyvin ja muodostaneet hyvän kuoren.

Loput nostettiin samalla kertaa kuin perunat. Ne ovat nyt puruvarastossa kuivahtamassa ja odottamassa, että katkon niistä varret.
Sipulia tuli niin paljon, että varovaisesti voisin sanoa olevamme omavaraisia sipulista. Ei ehkä koko talvea, mutta pitkään ne riittävät. Edellyttäen, etteivät mätäne säilytyksessä. Mutta ihan mahtavaa kuitenkin!

Beibe korjaa sipulisatoa.

Minähän olen vähän sellainen "talvenvaralle" - tyyppi. Haluaisin vain "hillota" kaiken satoni kellariin ja herkästi ostan varhaisvihanneksia esim. torilta.
Yhtenä kesälomamme aamuna kesäkuussa kävimme Tammelantorilla Tampereella aamukahvilla. Ostin torimyyjiltä porkkanoita pari nippua ja sipuleita nipun. Ne maksoivat 3 euroa nippu. Joka nipussa oli 5 sipulia ja porkkanaa. Joten yhden kasviksen hinnaksi tuli yli 50 senttiä.
Beibe minua tilitti ostoksistani. Kysyi minulta, olenko ihan pönttö, kun ei syödä omia varhaisvihanneksia nyt kun vihannekset ovat kalliita? Minä siinä sitten jotain piipitin, että on niin kivaa hakea talvella kellarista itsekasvattamiaan porkkanoita sun muuta. Ja jotenkin en raaski niitä syödä ihan pieninä!

Onnelista elämää! <3

Beibe tokaisi, että talvella saa kaupasta porkkanoita euron kilo ja nyt eurolla saa kaksi porkkanaa. Kumpi olisi kannattavampaa? Totta, en ole jotenkin tyhmänä ja säilöjätyyppinä halunnut ajatella asiaa näin. Tokihan me olemme aina pitkin kesää satoamme syöneet, mutta olen aina halunnut saada säästettyä talvenvarallekkin jotain. Usein siinä kuitenkin onnistumatta!

Rakkaus! <3

Tänä kesänä olemme onnistuneet viljelyksissämme niin hyvin, että olemme syöneet sipulia, perunaa ja porkkanaakin pitkin kesää. Ja silti niitä näyttää jäävän hieman talvenvaralle. Se jos mikä on onnea!