tiistai 31. maaliskuuta 2020

Kun joka päivä on perjantai ja muuta turhanpäiväistä lätinää!


Eräs kahvitauko opiskelun lomassa!

Kotoilu se vaan jatkuu! Minähän olen ollut kotona nyt kohta kuukauden. Jäin Ahlmanilta pois 2.3:tta ja vajaat pari viikkoa siinä sitten tein omatoimista opiskelua kotoa käsin.

Olen leiponut karjalanpiirakoita ja tehnyt ruokaa varastoja
tyhjentäen. Tässä marjakiisseliä ja keittoa kuivatuista
sienistä.

Siiten piti alkaa lähiopetus Osaralle, niin iski Korona ja opiskelu muuttui etäopiskeluksi. Onneksi Osaralla on etäopiskelu muutenkin osittain käytössä, niin tehtäviäkin alkoi putoilemaan heti kun sain tunnukset järjestelmiin ja kurssiavainasiat kuntoon.


Hieman olen hakusessa näiden tehtävien kanssa, kun minä hyppäsin kesken kaiken kursseille mukaan. Minulla ei ole mitään hajua, mitä toiset ovat syksyn ja alkuvuoden aikana käsitelleet. Onneksi on netti, mistä löytyy tietoa ja kirjastostakin ehdin muutamia kirjoja hakemaan ennen sulkua.

Itse puristamaani veriappelsiinimehua ja omppua
välipalaksi.

Muutaman tehtävän olen saanut palautettuakin, kevätseurantaa teen joka päivä ja kirjaan havaintojani, kirjoittelen kaikenlaista muutenkin muistiin ja suunnittelen tulevia juttuja. Jos tässä joskus jotain vielä pystyy tekemään!

Beibe sai hienon kukkakimpun työnantajaltaan
täysien kymppien kunniaksi.
Olen ollut ulkona niin paljon, että se on jo hieman alkanut kyllästyttämäänkin! Välillä oli oikein hienojakin ilmoja. Mutta nyt on ollut pari viimeistä päivää tosi kylmää. Tälläkin hetkellä tuulee kovasti ja sataa lunta.

Löysin makeanhimooni ruusunterälehtihilloa ja joululta
jääneitä keksejä. Jääkaapissa on melkein aina jotain juustoa!

Jotenkin on sellainen hassu olo! Kun minua ei harmita yhtään tämä kotona olo ja sitten on kuitenkin sellainen fiilis, että pitäisi olla harmissaan tästä kaikesta. Huolissaan markkinataloudesta ja yrittäjien tilanteesta. Mutta mitä minä voin täältä kotoa käsin? Olen toki muutamaa pientä yrittäjää tukkenut tilaamalla netin kautta heidän tuotteitaan. En silti jaksa märehtiä asiolla, joille en voi mitään!
Toki minäkin myönnän, että hieman tässä koko ajan laiskistun ja tarvitsisin jotain buustia tähän opiskeluun. Koulun vaihtaminen ei voinut kyllä tulla yhtään pahempaan aikaan! Mutta ehkäpä minä selviän. Moni muukin on samassa tilanteessa, että opintojen edistäminen on haasteellista. Ja ehkä tämä nyt ei ole maailman suurin murhe tässä tilanteessa!

Mummun muru on pihakuusen alla piilossa!

Mutta jotenkin minä nautinkin tästä! Täällä maalla asuessa ei eritäytyneisyys niin pahalta tunnu. Isossa pihassa riittää puuhaa ja ihan vaan katseltavaakin. Eläimet luovat päivärutiineja ja ruokaa on kaapit väärällään. Ymmärrän kyllä ihmisten ahdistuneisuuden, mutta minua tämä ei ahdista yhtään! Elän niin kuin ikuista perjantaita! Joka päivä alkaa viikonloppu!

Osallistuin nallehaasteeseen laittamalla lehmäpehmoja
ikkunoihin.

Eihän niitä kukaan muu nää kuin me, mutta onhan ne
ihan söpösiä ikkunassa.

Makkarin ikkunaan laitoin Beiben Vilho -nallen, joka on
lähes 50 -vuotta vanha. 

Ajattelinkin laittaa tomaatinsiemeniä multaan. Olin suunnitellut, etten esikasvata juuri mitään tänä vuonna. Mutta kun ei tässä tiedä tuleeko kouluun menoa ollenkaan tänä keväänä, niin täytyy sitä elämää edes tänne meidän kemälle suunnitella.

Kärräsin viikonloppuna sontaa kasvihuoneeseen.

Ja Beiben kanssa nostettiin malja keväälle
valuttamallani koivunmahlalla.

Beibekin suunnitteli pitävänsä pari viikkoa kesälomaa nyt huhtikuussa. Ihmiset hamstrasivat kaappinsa täyteen ruokaa ja nyt ruokateollisuus seisoo, kun kukaan ei enään osta mitään.

Beiben kaatamasta koivunkannosta tuli luonnon oma taideteos,
kun siitä valunut mahla oli yön aikan jäätynyt.

Siitä hän jääkin sitten puoleksi vuodeksi vuorotteluvapaalle. Kaipa hän sitten jaksaa taimiani kastella, jos minulle tulee kutsu kouluun.

Pappa lukee Kuukunalle satua lentävästä lehmästä! <3

Nyt parina päivänä minulla on ollut hieman erilaisia rutiineja, koska tyttären perheen koira, Benja , on ollut meillä hoidossa. Kuukunalla oli sydänoperaatio Helsingissä ja koko perhe lähtivät erityksissä olevalle Uudellemaalle kolmeksi päiväksi. Tätä kirjoittaessani operaatio on onnistuneesti ohi!

Aina pitää istua jalan päällä!

Tämäkin on sellainen asia, että olen todella onnellinen tästä koronatilanteesta ja siitä, että se mahdollistaa sen, että voin olla kotona ja avuksi.

Maanantaiaamuna kello 5.45 aamulla oli näin valoisaa!

Benjan meillä olo ei ole ongelmatonta. Meidän Lakritsa -kissa ja Benja eivät tule yhtään toimeen. Siis ei yhtään! Ne tappavat varmaan toisensa, jos sellainen tilanne on mahdollista.

Pikkuisen on ollut raskasta!
Vaikka kuvat eläimistä näyttävät idyllisiltä, silti niiden takana on se totuus, että pitää olla varuillaan koko ajan ja tiedostaa mikä elukka on missäkin. Mutta kyllä tässä pärjätään! Kun vaan itsellä ei ote herpaannu.

Olin aikeissa alkaa rullailemaan selkääni ja  tullessani olohuoneeseen,
näkymä oli tämä. Hetken mietin, että kummalla "rullalla" pääsis
parempiin tuloksiin!

Ulkoilun, opiskelun ja elukkahommien lisäksi olen yrittänyt tehdä ruokasuunnitelmia, jotta saataisiin viime satokauden aikana kerättyjä varastoja tyhjennettyä. Kohta saadaan varmaan yksi pakastin pois päältä!


Olen kyllä nauttinut siitä, että olen saanut olla paljon Beiben kanssa. Hänellä oli talviloma, pari vanhenemiseen liittyvää vapaata ja tälläkin viikolla taas yksi vapaa. Koska töitä on niin vähän. Meillä ei onneksi ainakaan vielä ole taloudellisesti vaikeuksia. Minä saan kuntoutusrahaa ja sitä ei ainakaan vielä olla laittamassa katkolle. Sitten voidaankin olla hieman pulassa, jos se katkaistaan ja Beibe jää vuorotteluvapaa korvauksen varaan. Mutta se on sen ajan murhe! Minulla ei ole enään nykyään tapana murehtia sellaisia asioita, mitä ei edes välttämättä tule tapahtumaan.

Viime viikolla syntyneet pässipojat!

Onhan meillä täällä ollut vauvatapahtumiakin. Kani sai poikaset reilu pari viikkoa sitten ja viime viikolla Tippi -lammas sai kolme pässikaritsaa. Täytyy varmaan jossain vaiheessa tehdä ihan oma postaus eläinvauvoista!

Etäopiskelupäivän lounas!

Täytyy nyt vaan jatkaa ulkoilua ja liikkumista, kun siihen kerrankin on mahdollisuus ja aikaa. Niskat ja selkä on kieltämättä koko ajan jumissa tästä koneella istumisesta tai seisomisesta. Lisäksi tulee syötyä niin hyvin, että pylly leviää entisestäänkin. Jokuhan jossain mainitsi, että tää korona tekee meistä lihavia! ='D

Oo nyt näitten kanssa lenkillä, kun ovat koko ajan menossa eri suuntiin!

Mitä Sinulle kuuluu? Ahdistaako vai onko mieli iloinen? Vaikuttaako korona elämääsi? Olisi kiva kuulla ja jakaa kokemuksia tästä ajasta!

18 kommenttia:

  1. On sulla kivat jutut ja herkulliset ruuat :) kavereita ja paljon hommia!
    Täällä yksin olen ja on tietysti siinä hyvätkin puolensa. Hommaa itelleen ruokia ja siivoaa ite ovenkahvansa yms.
    On kyllä ahistanut, mua ahisti ja aavistukset oli jo helmikuussa. Mutta kyllä tämä nopeus yllätti. Kaikki on peruttu.

    Onneksi vielä voi käydä kävelyllä ja kaupassakin, mutta ei huvita shoppailla. Toisaalta olisi halu tukea yrittäjiä, vaikka hakemalla ruokaa, mutta ei vaan ole tullut tehtyä.
    Sitä nyt vaan kyttää "oireita", koska ei tiedä mistä voi saada örkin, tai onko jo saanut sen, lievänä onneksi.
    Ei ole iloa, vaan tyytyväisyyttä ja kiitollisuutta että saa olla kotona ja kuitenki hyvässä kunnossa, eikä töissä, josta tulisi vaan lisää ahdistusta.
    Hyvää opiskeluintoa ja terveyttä! :)



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ollut niin paljon kotona, siis enemmän vielä kuin yleensä, että huomaan kotoa lähtemisen kynnyksen vain nousseen.

      Onneksi tämä opiskelu kuitenkin jatkuu koko ajan. On jotain "oikeatakin tekemistä"!

      Poista
  2. Sinulla on aina niin mukavia postauksia. Me olemme olleet matkakaranteenissa 8 päivää. Onneksi saa ulkoilla ja kauppakassipalvelu toimii. Hyviä opiskeluhetkiä sinulle! Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! =D

      Sinulla varmaan aika kuluu kirjoja lukiessa karanteenissa ollessakin! Mukavaa, että olette reissusta palanneet ja pysyneet terveinä!

      Poista
  3. Kyllä eläinvauvojen kanssa aika kuluu rattoisasti. Onnittelut Beibelle pyöreistä ja kaikkea hyvää pikku potilaalle.
    Aluksi koronatilanne vähän ahdisti ja päässä pyöri huolestuneita ajatuksia. Nyt mieli on tyyntynyt ja yritän nähdä asiat niin kuin ne ovat, tilanteellehan ei mitään voi.
    Nautitaan kotielämästä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tässä puuhaa riittää ja se on mukavaa, että niitä voi tehdä kiireettömästi nyt.

      Kiitos onnitteluista ja tsempeistä! <3 Nautitaan tästä mitä nyt on! Kyllä tässä varmaan vielä juosta saa! =D

      Poista
  4. Välillä ahdistaa ja pelottaa, välillä on rauhallisempi fiilis. Katsellaan, mitä tuleman pitää!

    Etäopiskelua täälläkin, välillä se tympii kovasti, välillä innostaa. Olen silti iloinen, että olen nyt kotona enkä töissä ja ainakin jonkun aikaa on talous mullakin opiskelujen ansiosta vielä turvattu.

    Harmi kun sun opinnot on yhtä tuskien taivalta kaiken maailman olosuhteiden takia! Onneksi sulla on elämässä monenlaista muuta mukavaa, kuten vaikka nuo ihanat eläinvauvelit! Ja kiva, kun se sun Beibekin on paljon kotona.

    Ei muuta kun kevättä kohti, vaikka nyt vähän koittaa luntakin tuprutella. Oikeastaan on kyllä kaikin puolin ollut melko lailla ikimuistoinen talvi ja kevät!! Koko maailma on mullin mallin, kelejä myöten!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monet murehtivat toisten puolesta. Ihan siis ventovieraidenkin! onneksi se on nyt ainakin tuolta somemaailmasta vähentynyt. Minä en vaan jaksa miettiä, mitä jollekkin minulle tuntemattomalle mahtaa näinä aikoina käydä. Lähimmäisistäni tietysti välitän, mutta en jaksa vatvoa heidänkään kohdalta asioita, joista en tiedä tulevatko tapahtumaan. Opin tämän asian oman uupumiseni kautta, koska silloin jäin kiinni ihan pieniinkin asioihin ja mietin muiden tekemisiä ja sanomisia. Ja kulutin itseäni loppuun asioilla, mille en voinut mitään!

      Kyllä tässä puuhaa riittää! Ja onneksi osa noista opiskeluasioistakin on sellaisia, mitä tekisin muutenkin. Kuten lintujen, kasvien ja eläinten seuraaminen. Nyt niitä havaintoja vaan täytyy kirjata ylös! Mutta onneksi taas tässäkin asiassa, että asutaan maalla ja luonto on tossa kotipihalla. Ei tartte lähteä pöllöretkelle pihaa pidemmäksi, kun lehtopöllö huhuilee aamuisin ja iltaisin lähimetsikössä!

      Kevättä päin, vaikka väkisin! ='D

      Poista
  5. Kotonaolo ei ahdista. Kevättekemistä on paljon. Työtkin jatkuvat etänä kotoa käsin, mutta välillä muiden kärsimys ahdistaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että on puuhaa! Se on parasta lääkettä näinä aikoina!

      Yritä olla murehtimatta muiden asioista. Varsinkin sellaisista, joihin et voi itse vaikuttaa.

      Poista
  6. Hienot kuvat ja olipa miehesi saanut upean kimpun, onnea hänelle! Teillä siellä kyllä vilskettä riittää, ihana kun on elämää:) Tuo pehmolelu haaste on sitten kiva, tuottaa varmasti paljon iloa pienille ja toki isoillekkin bongareille:) On tämä korona vaan muuttanut paljon ihmisten elämää ja eloa! Toivotaan että pian laantuu ja arki palaisi! Mukavaa alkanutta huhtikuuta🌷🌞💕

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos onnitteluista ja kehuista! <3

      Paljon iloisia ja positiivisia asioita, sekä tekoja tarvitaan näinä aikoina. Tuo pehmolelujuttu on juurikin sellainen! Lapsellisen, mutta harmittoman hauska!

      Minä toivon myös arjen palaamista. Mutta toivoisin, että ihmisten arki olisi hieman saanut erilaista perspektiiviä näinä aikoina. Olisi ihanaa, että ihmiset huomaisivat elämässään tärkeitä asioita ja se sellainen "turhanpäiväisyys" ja kiire olisivat taakse jäänyttä elämää. Oltaisiin enemmän ulkona, kulutettaisiin vähemmän aikaa ostoskeskuksissa ja vietettäisiin aikaa perheen, läheisten ja ystävien kanssa.

      Poista
  7. Ihanat pässipojat ja mukavaa kuultavaa että pikkuisen operaatio sujui hyvin. Me olemme täällä Uudellamaalla eristyksessä mutta ei se meitä ole yhtään haitannut kun ei ole tarve lähteä mihinkään. Mökille pääsee kun se on 30 km päästä kotoa. Mies tekee etätöitä ja minä teen kaikenlaista kuten ennenkin. Pakastimen tyhjentäminen on täälläkin käynnissä. Mukavaa viikonjatketta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että voitte hyvin siellä eristyskupolissa!

      Poista
  8. Onnittelut puolisolle! Hieno asia, että Kuukunan toimenpide on mennyt hyvin.
    Minä tykkään kotona ja omassa pihassa olemisesta, joten sen suhteen tilanne ei ahdista. Tietysti olen huolissani lähipiirin vanhusten puolesta ja toki välillä käy mielessä, ettei tässä kukaan ole takuuvarmasti turvassa. Kuten sanoit, asialle ei paljon enempää voi, kuin noudattaa ohjeita. Siksi murehtiminen ei auta, vaan parempi koittaa löytää arkielämästä positiivisia puolia. Niin sinäkin olen kivan postauksen perusteella tehnyt.

    VastaaPoista
  9. Hyva ja valoisa postaus taas! On tama kylla merkillista aikaa mutta onnekkaasti, kuten tekin, asumme maalla ja hyvin eristyksissa kaikesta vaesta. On iso puutarha ja metsa vieressa eli ulos voimme menna koska tahansa puutarhaan touhuilemaan tai metsaan kavelylle. Arki ei siis ole paljonkaan muuttunut. Kaupaan lahtiessa vaan pitaa kirjoitella lupalomake jos sattuu poliisit matkan varrelle tarkastamaan liikkumisen tarkoitusta. Hyvaa jatkoa sinulle ja iloisia kevatpaivia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi pääsee ulos, vaikka välillä tuntuu, että se on ainut aktiviteetti!

      Poista