Omavaraistelevaa elämää osa 6; ehdittiin sittenkin kesän kyytiin! Resepti: Ruusunterälehtihillo.

Huh huh! On ollut aikas haipakkaa tämä alkukesä! Aika on taas joka kuukautisen omavaraisuusbloggareiden joukkopostauksen. Viime kuussa meidän kuulumiset jäivätkin väliin, koska ei vaan ehtinyt matkaan mukaan. Minulla oli viikon kuntoutusjakso, työkuvioissa kiiruita ja meillä molemmilla pientä sairastelua.

Joka vuotinen narsistinen Marketta istutus! ='D

Lisäksi olen päättänyt tämän uupumuskokemukseni myötä, että on osattava tunnustaa itselleen, ettei ehdi/jaksa. Isovanhemmuus on ollut vahvasti etusijalla oman jaksamisen lisäksi. Mutta nyt täällä ollaan ihan hyvissä voimissa, hei vaan kaikille!

Perinteiseen tapaan linkitän muiden postaussarjaan osallistuneiden omavaraistelijoiden postaukset omani loppuun. Minun kaikki suuntana omavaraisuus -sarjan postaukset löydät saman nimisen tunnisteen takaa.

Yhteispostausksen aiheena kuulumiten lisäksi on jokin resepti. Jokin sellainen ajankohtainen, jonka aineksia on itsekasvatettu tai -kerätty. Minun reseptini teille on ruusunterälehtihillo, jonka löydät kuulumisien jälkeen.

Ruusunterälehtihilloa keksillä briejuuston kera!

Kuten otsikko kertookin, jossain vaiheessa minulla, kuten Beibelläkin oli sellainen tunne, että tämä kesä meni meiltä kyllä ihan ohi jo heti alkuun. Jos en olisi viime syksynä tehnyt syyskylvöjä, satonäkymät olisivat olleet aikas huonot.

Kasvimaa on kovilla tän pikkumiehen kanssa! <3

Tai ainakin siltä tuntui! Mutta kuitenkin jotain aina iltaisin sai kuin saikin aikaiseksi. Joka päivä kasvimaahommat etenivät ja lavat täyttyivät. Perunaa, sipulia, punajuurta, porkkanaa, tilliä, palsternakkaa, valkosipulia, salaatteja, persiljaa, mangoldia, papuja, maissia jne.. Osa on itänyt hyvin, osa ei. Nähtäväksi jää, mistä saadaan satoa sitten loppujen lopuksi. Vielä täytyy tehdä lisäkylvöjä esim. nauriista, retiisistä, paksoista ja ehkä vielä pinaatistakin.

Perunavakojen yli on kiva juoksennella! =O

Kurpitsaa tuli laitettua "silleen huolella"! Laitoin kaikki vanhat siemeneni itämään. Ajattelin, että ei ne kuitenkaan idä ja saan monta vuotta sitten vanhentuneet siemenet pois kuleksimasta.
Mutta toisin kävi! Vain yksi lajike jäi itämättä. Tosin taimet odottelivat rakoa pienviljelijäemännän kalenteriin ja istutin ne paikoilleen vasta pari viikkoa sitten.

Siellä ne ovat... kurpitsat!

Istutin ne lampolan alusiin, jotka keväisen tyhjennyksen jälkeen kasattiin pellolle kasvimaan kupeeseen. Kuoppa vain kasaan, vähän turvetta ja taimi siihen. Täts it! Näin olen kasvattanut kurpitsoja hyvällä menestyksellä monia vuosia. Katsotaan nyt, miten tänä vuonna käy!

Laitoin pieniä määriä erilaisia englantilaisia herkkuperunoita
lasikasvihuoneen kasvilavaan.

Perunaan satsasin tänä vuonna entistä enemmän. Lajikkeita multiin meni useita, mutta joitakin ihan pieniä määriä. 'Annabelle', 'Violet Queen', 'Maris Peer', Maris Piper', 'Colomba', 'Swift', Red Duke of York', 'British Queen' ja 'King Edward'. Toivomme hyvää satoa, koska rakastamme perunaa!
Löysin Plantagenista pienen pussin 'Sharpes Express' perunaa, jota kuvailtu ylisanoin maailman maukkaimmaksi perunaksi. Kuulemma niin hyvää, että sellaisetkin jotka eivät perunasta tykkää, ovat tähän ihan hulluna. Saas nähdä!

'British Queen' kukkii jo!

Kasvihuoneetkin ovat molemmat lyönnissä ja hieman ehkä ylikansoitettujakin! Isossa kasvarissa on tomaattia yllin kyllin, koska sain ihanalta kanssabloggarilta hänelle ylimääräisiä taimia.

Isossa kasvarissa on myös avomaankurkkua, paprikoita ja chilejä, sekä basilikaa, persiljaa, salaattia ja sipuleita. Koko multa-ala on käytössä ja lisäksi muutama iso termoruukku. Ei ole 24 neliöinen kasvihuone liian iso, päin vastoin!

Näkymä etuovelta...

... ja takaovelta.

Pikkukasvariin laitoin muutaman kasvihuonekurkun, chilejä, meloneja ja pitkää papua. Pari amppelitomaattiakin siellä roikkuu.
Ajattelin ensin, etten edes laita sinne mitään. Mutta Beibe oli sitä mieltä, että eihän sitä nyt tyhjäksi kannata jättää. No, mikäs siinä sitten!
Olin kyllä sitten ihan tyytyväinen, että tuli se siivottua ja laitettua sinne jotain kasvamaan.

Pikkukasvarin vieressä olevassa kannellissa lavassa kasvaa muutama avomaankurkku ja bataattia. Laitoin kahta eriväristä batskua kasvamaan; ihan tavallista oranssia ja violettia.
Alkuvuodesta näytti, että en löydä mistään itäneitä bataatteja. Suurin osa niistä, jotka laitoin multiin, mätänivät. Mutta sinnikkyydellä (lue: tyhmänä ja periksiantamattomana) sainkin pari bataattia itämään ja versojakin tuli juurrutettavaksi ihan kiva määrä.

Vähän olisi lupausta sadosta!

Violetti bataatti versoilee!

Versoja maljakossa juurtumassa.

En usko, että onnistun toista vuotta peräkkäin bataatinviljelyksissä, mutta aina pitää yrittää. Viime vuoden onnistumisesta bataattien suhteen voit käydä lukemassa täältä .

Bataatit juuri istutettuna.

Hieman ovat kasvaneet tuolla takana. Edessä avomaankurkkua.

Elukkarintamalle kuuluu ihan hyvää. Karitsat kasvavat ja pässit lähtevät kohta Beiben siskon pässien kanssa poikamieslaitumelle.
Uuhikaritsat ovat kasvaneet ja olemme tehneet päätöksen, että kaksi niistä jää meille. Ne ovat aivan ihania halikaritsoita. Loput menevät todennäköisesti teuraaksi.

Keväällisistä nuorikoista sain kaupaksi kananuorikot. Kotiin jäi 4 kukkonuorikkoa kasvamaan lihaksi.
Ollaan kivasti pysytty kananmunissakin koko kevät. Koko ajan on pari kanaa hautomassa tyhjiä pesiä. Mutta onneksi eivät ole kaikki yhtäaikaa, niin kuin monena kesänä aiemmin. Pari kolme munaa tulee päivittäin ja se riittää meille ihan hyvin!

Kanien lisääntymisen kanssa oli koko kevään ongelmia. Lötkö-kani ei vaan tullut Igorista tiineeksi. Lopulta kun tärppäsi, se sai kolme poikasta, jotka syntyivät kaikki kuolleena. Joten kaninlihaa ei ole syksyllä tiedossa.
Lötkö saa viettää kesää ulkona nautiskellen, enkä astuta sitä nyt uudestaan syksyä vasten.

Meidän omavaraistelu on kuitenkin kasvanut yhden mehiläispesän verran. Kävimme mehiläishoitajakurssin ja haimme mehiläiset tontille toukokuussa.
No, tämän harrastuksen aloittamiseen menneellä rahasummalla olisimme varmasti ostaneet hunajaa koko loppuelämäksemme.

Näytetään tosi ammattimaisilta!

Todellisuudessa ollaan ihan paniikissa ja pihalla! ='D

Kiitos kummipojallemme Juholle kuvien ottamisesta! <3

Mutta mehiläisten hankkimisella oli muitakin funktioita kuin pelkkä hunaja. Nimittäin pölytys. Olemme kuitenkin hankkineet viime vuosina lisääntyvässä määrin hedelmäpuita ja marjapensaita tontille ja mehiläiset omalla työpanoksellaan toivottavasti lisäävät niiden satoisuutta.

Juuri tontille saapuneena!

Tähän asti mehiläisten kanssa on mennyt tosi hyvin ja tämä yhdyskunta on todella säyseä. Melkein voisi hoitotoimenpiteet tehdä ilman suojapukua!

Pikkuisen päästiin maistamaan tuota "kultaa", kun leikkasimme yhdestä kennosta palan pois, kun teimme kuhnurikakun. Ja aina on vähän taltankärjellä pikkuisen kennoista maistaa, kun hoitotoimenpiteitä tehdään!

Onneksi kimalaisiakin on ollut tänä keväänä ennätyksellisen paljon ja ne pöllyttivät menestyksekkäästi pensasmustikkapensaat. Satoa on raakileista päätellen tulossa hurjasti! Nyt on vaan puskia kasteltava, jottei raakileet vaan kuivahda.

Meillä on lajikkeina 'North Blue, 'Aino' ja 'Alvar'.

Pensaat ovat noin 10 vuotta vanhoja. Kuvat ovat kaikkein satoisimmasta
'North Blue' pensaasta.

Pikku maistiaiset saadaan myös viime syksynä istutetuista marjasinikuusamista. Enpä olisi uskonut, että noin pienet puskat vielä mitään tuottavat!

Meillä on näitä kolme pensasta, kaikki eri lajikkeita.

Pari kesää sitten siirretyt vadelmat ovat kotiutuneet ja niissäkin on kivasti raakiletta. Ainakin suoraan suuhun pantavaksi saadaan. Metsävadelmien tilannetta en ole käynyt tarkkailemassa.

Karhunvatukka kukki upeasti ja mehiläiset olivat ahkerasti niitä pölyttämässä. Toivottavasti sato onnistuu, koska karhunvatukat ovat herkkua.

Karhunvatukka on ihan älyttömän kaunis kukkiessaan! <3

Karviaisia tulee paljon, mutta punaista viinimarjaa ei sitten juuri ollenkaan. Mustaa viinimarjaa meillä ei olekkaan. En ole saanut sitä oikein menestymään meillä.

Viiniköynnös 'Zilga' on täynnä kukkaa! Se on kyllä useina vuosina tehnyt muutamia ihan pieniä terttuja. Mutta nyt näyttäisi tulevan satoa. Räkättirastaille ne kyllä kelpaavat, joten suojaus on tarpeen!

Voi, että! <3

Antonovkassa on paljon raakileita ja ne näyttäisivät madottomilta. Samoin Presidentti on ihan täynnä raakileita. Eli säilöntä ja syömäomenat taitavat olla turvatut!
Pikkuomenapuista osa kyllä kukki, mutta raakileita ei sitten tullut, tai ne kuivahtivat. Päärynät Aune ja Pepi eivät kukkineet ollenkaan. Ostinkin pari venäläistä lajiketta lisää. Siskovskaja ja Kujbyn. Niiden molempien pitäisi tuottaa herkkupäärynöitä näilläkin vyöhykkeillä. Taimet on kasvatettu ja hankittu täältä Kangasalta.

Pressa raakileineen!

Kirsikat ja luumut kukkivat hienosti, mutta ainakaan kirsikkaa ei tule taaskaan. Luumuissa on jonkin verran raakileita.
Mikä ihme siinä on, ettei noi kirsikat onnistu? Meillä on kuitenkin muutama kirsikkapuu, mutta ne kukkivat hieman eri aikoihin. Onkohan siinä syy, ettei ne pölyty? Lähes kateellisena katselin veljeni perheen isoa kirsikka puuta, joka on taas ihan täynnä raakileita. Samoin tyttäreni pari kesää sitten istuttama suklaakirsikka. Argh!

Onneksi jokin meillä menestyy ihan itsestään ja se on ahomansikka. Se on levinnyt pikkukasvarin ja kasvilavan väliin. Juhannuksena niitä sai alkaa keräämään suuhun ja pistimpä jo pakkaseenkin.

Kuivuri on myös pöhissyt. Olen kuivannut kuusenkerkkää, lipstikkaa, mäkimeiramia ja kamomillaa. En kauheasti harrasta mitään yrttiteen juontia, eikä Beibekään. Mutta maitohorsmaa hiostin ja kuivasin.
Kuusenkerkkää myös pakastin ja teinhän minä siirappiakin.

Kamomillaa menossa kuivuriin!

Nyt elämä on letkunvarressa seisoskelua, kastelukannujen kanssa juoksua ja jatkuvaa kitkemistä. Ja onneksi voi siinä välissä korjata jo jotain pientä satoa kasvimaalta ruokapöytään. On tää ihanaa!

Lakritsa on ihan likomärkä. Mistähän lie tullut?

Sitä paitsi, kohta alkaa metsämarjat kypsymään. Vaikka mustikkasadosta ainakaan ei ole ennustettu mitään kummoista. En ole yhtään ehtinyt käymään metsässä tarkkailemassa tilannetta.

Mutta ehkäpä ajanpuute korjaantuu hetkiseksi, koska meillä alkaa kesäloma nyt heinäkuun alusta. Lomallahan on tunnetusti aikaa!

Kurtturuusu

Ja sitten siihen lupaamani hillo-ohjeeseen. Hieman mietin, mikä olisi nyt ajankohtaista. Sitten tuli töissä tilanne, että iso kurtturuusuaidanne piti kaivaa ylös. Puskan kohdalta kaivettaisiin valokaapeli ja siihen istutettaisiin myös päärynäpuita.
Kaiken lisäksi puska olisi ollut muutenkin hävityslistalla, koska kurttulehtiruusut julistettiin vieraslajina lainsuojattomiksi ja ne pitäisi hävittää 3 vuoden sisällä. Tämähän ei koske kerrottukukkaisia tarhakurtturuusuja.
Täältä löydät testin kurtturuusun tunnistamiseen ja ohjeita sen hävittämiseen.

Tätä hävitettävää ruusua ei ollut myrkytetty mitenkään, eikä se ollut vilkkaasti liikennöidyn tien varrella, vaikka keskellä pihaa olikin. Joten, minäpä ajattelin, että ruusu saa jatkaa ainakin hetken aikaa elämäänsä ihanan tuoksuisena ja makuisena herkkuhillona.

Harvoin sitä muuten raaskii kerätä 2 litraa ruusunterälehtiä!

RUUSUNTERÄLEHTIHILLO

• 1 litra tuoksuvia ruusunterälehtiä kerättynä kevyesti sullottuna (juuri irtoamaisillaan olevat lehdet soveltuvat parhaiten kerättäviksi. Nyt kyllä riivin kaikki!)
• puolikkaan sitruunan kuori raastettuna
• 3 dl vettä
• 5 dl hillosokeria
• puolikkaan sitruunan mehu

Laita ruusunterälehdet kattilaan veden ja raastetun sitruunan kuoren kanssa ja keitä 5-10 minuuttia. Keitos muuttuu harmaaksi ja tuoksukin hieman kitkeräksi. Mutta ei kannata pelästyä, seos muuttu punaiseksi jälleen sokerin lisäämisen jälkeen.

Ennen sokeria

Sokerin lisäyksen jälkeen. Sitruunamehu vielä korostaa
väriä!

Lisää hillosokeri ja anna kiehua hiljalleen taas 5-10 minuuttia. Mausta sitruunamehulla. Anna hieman jäähtyä ennen purkitusta. Sekoittele hilloa muutaman kerran, jotta terälehdet sekoittuisivat hilloon, eivätkä jäisi vain pinnalle kellumaan.

Purkita hillo, kun se on vielä aikas kuumaa.

Tuoksuthan olivat kämpässä aivan huiket hilloa keitellessä! Alkoi jo vähän tökkimäänkin niin hajuvetinen tuoksu ja mietinkin, että kuinkahan tuo hillo meikäläisille maistuu.

Mutta hyvin maistui! Tosi aromaattistahan se on, mutta sopi ihanasti briejuuston kanssa, suolakeksin päällä nautittuna. Luin jostain, että vuohenjuusto sopii tämän hillon kaveriksi hyvin. Mutta mehän ei sellaista syödä, joten valkohomejuusto kelpasi paremmin kuin hyvin.

Minua ensin hieman häiritsi terälehdet hillon seassa. Ne tuntuivat ainakin alkuunsa hieman sitkeiltä. Mutta pari keksiä syötyäni, en edes enään huomannut niitä. Todellista prinsessojen ja prinssien ruokaa!

Kurtturuusujen terälehdet kannattaa ottaa käyttöön ennen omien puskien hävittämistä. Terälehdethän voi kuivata ja käyttää teesekoituksiin tai ihan kotikosmetiikan tekoon.

Kyllä on pionikin kaunis! <3

Mitähän kaikkea kivaa muille kuuluu? Taidan aloittaa itsekin luku-urakan, koska osallistujia yhteispostaukseen on taas iso joukko. Kaikki käyn lukemassa ja kommentoimassa, mutta siihen voi kulua taas tovi. Joten olkaahan kärsivällisiä!
Olisin myös iloinen, jos te muutkin minun postaukseni lukeneet omavaraistelijat (ja muutkin) jättäisitte itsestänne jäljen kommentin muodossa!

Ihanaa heinäkuuta teille kaikille!

Kavimaa, jossa ainakin rikkaruohot rehottavat!

Laura eli Javis https://lauraelijavis.wordpress.com/2019/07/01/askeleitani-kohti-omavaraisuutta-osa-6-resepti

Tsajut https://tsajut.fi/suuntana-omavaraisuus-osa-6/

Puutarhahetki - Suurien unelmien puutarhablogi https://puutarhahetki.blogspot.com/2019/07/unelmana-omavaraisempi-elama.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2019/07/hyotytarhan-kuulumiset-omavaraisuus.html

Sorakukka https://sorakukka.com/?p=416

Metsäläisten elämää https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/2019/07/omavaraisempaa-elamaa-2019-osa-6.html

Urban Farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2019/07/helletta-kuivaa-kylmaa-sadetta-ainakin.html

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2019/07/omavaraisuutta-vuonna-2019-osa-6.html

Elämää korvessa https://elamaakorvessa.blogspot.com/2019/07/suuntana-omavaraisuus-resepti.html

Pienen pieni Farmi https://pienenpienifarmi.com/?p=743

Caramellia https://caramellia.fi/heinakuun-kuulumiset/‎

Ku ite tekee http://www.kuitetekee.com/2019/07/01/raparperijaatee/

Kohti laadukkaampaa elämää

https://varmuusvara.blogspot.com/2019/07/suuntana-omavaraisuus-osa-6.html

Korkeala https://www.korkeala.fi/?p=2264

Villa Kotiranta http://www.villakotiranta.fi/?p=2081

Alussa oli Vehkosuo https://vehkosuo.blogspot.com/2019/07/aikainen-lintu-laiskamadon-nappaa.html

Wannabee farmari https://farmertobee.blogspot.com/2019/07/kohti-omavaraisempaa-elamaa-ja.html

Maatiaiskanasen elämää https://maatiaiskananen.blogspot.com/2019/07/varikasta-omavaraistelua-osa-3.html

Tuohitossuissa https://www.tuohitossuissa.fi/yhteispostausheinakuu/