Rakkautta ja maan antimia

Rakkautta ja maan antimia
Hehku

perjantai 16. lokakuuta 2020

Pienen tankkifanin kanssa Panssarimuseossa

 

Olen ostanut joskus aikoinaan kirppikseltä
laatikollisen sotaleluja. Tarkoitus oli ehkä tehdä
joku projekti näistä, mutta tekemättä jäi. Moni
pikkupoika on näistä saanut kuitenkin iloa 
meillä vieraillessaan.


Meillä oli Beiben kanssa "suuret suunnitelmat" syysloman suhteen. Olin kysynyt tyttäreltäni jo kesällä, että tulisiko hän meille talo- ja elukkavahdiksi, jos me lähdettäisiin yönylireissuun johonkin. No, korona kiristi taas otettaan ja päätimme, että emme lähde mihinkään kovin pitkälle ja sellaiseen paikkaan, missä on tungosta.

 Kuukuna löysi mummun kirpparilta joskus vuonna nakki ostaman romulaatikon, missä oli pieniä panssarivaunuja. Pojassa iski hirvittävä tankkifaneus ihan kuin salama kirkkaalta taivaalta! Beiben kanssa sitten puhuttiin, että mitäs jos vietäis poikaa Panssarimuseoon Parolaan. Oli ollut muutenkin Beiben siskon kanssa juttua, jos tulisimme Kuukunan kanssa heille joku päivä lomalla leikkimään, niin tässähän oli vähän niin kuin kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

"Minä kiikki kakki!"



Emme puhuneet pojalle etukäteen muuta kuin, että mummu ja pappa tulee hakemaan maanantaina. Hänellä alkaa olemaan niin hyvä muisti ja jo ajantajuakin, että ei parane liikaa kertoa suunnitelmista. Jos vaikka ne eivät toteudukkaan jostain syystä. Ei tule sitten turhia pettymyksiä!


Kuukuna on aina valmis seikkailuun mummun
ja papan kanssa!


Sihtasimme panssarimuseolle heti sen avattua ovensa kello 10. Muutamia muitakin vierailijoita oli, mutta ihan väljästi pääsi kulkemaan. 

Panssarimuseossahan on nyt ison näyttelyhallin uudelleen järjestelytyöt meneillään. Pääsymaksu oli tämän vuoksi normaalia alhaisempi. Se sopi minulle ja Beibelle vallan hyvin, koska olimme kuitenkin pikku-pojan ehdoilla ja hän ei niin paljon olisi kuitenkaan jaksanut kierrellä.


Vähän ollaan ihmeissään!


Kyllä oli Kuukuna ihmeissään , että tankit olivat niin isoja. "IIISO TANKKI!" poika huudahteli jatkvasti.

Hieman tankit pelottivatkin. Eihän Kuukuna niin kovin paljon niiden sotimistarkoituksesta taida ymmärtää. Mutta kyllä hän tykinpiippuja katseli ja kehui niitäkin isoiksi. Eikä mekään niitä sen kummemmin selitelty. Koneet poikaa kiinnostaa ja se on se juttu!


Pappa nostaa Kuukunaa tähystysaukosta.


Muutamaan miehistönkuljetustankkiin sai mennä sisällekkin. Yhdessä mallissa Kuukuna kehui penkkejä ja sitä, kuinka hyvä niissä oli istua. Voi että, ton pojan juttuja!


"Hyvät penkit!"


Yhdessä sisähallissa oli tankkeja ja loput ulkona rinteessä. Museolla olikin ulkona tehty jossain vaiheessa remonttia ja tankit olivat katoksissa. Kulkuväylätkin olivat laatoitettu. Edellisestä panssarimuseovierailustamme onkin jo jokunen vuosi.




Katetut ulkotilat olivat hyvä juttu, koska vierailumme aikaan sateli vettä. Pikkuisen kastuimme, mutta se ei pojan kiinnostuksen tasoa laskenut yhtään. Tankit ovat kova juttu nyt!



Yksi valkoinenkin tankki oli näytillä!


Pappa oli ostanut pienen namiaskin ennen kuin lähdimme kierrokselle. Pappa tosin hieman rajoitti karkinsaantia ja kitsaasti antoi aina ottaa vain yhden karkin kerrallaan askista.  Kyllä meitä nauratti, kuin poika aina ilmoitti, minkä tankin kohdalla on namitauko. On hän niin kekseliäs!



Namia!



Kahvitellakkin piti ja vähän jotain tankkiaiheista kotiinviemistä pojalle ostaa. Poika oli jo kierrokselle lähteissään huomannut jäätelöaltaan ja ilmoittanut, että "Minä syön jäden!". Kun tultiin myymälä/kahvioon takaisin, hän juoksikin heti jätskiä valkkaamaan.



Mummun munkista haukattiin ennen kuin
mummu ehti kuvaa ottamaan!


Pappa otti täytetyn ruisleivän kahvin kera ja mummu hillomunkin teen kaveriksi. Mutta ennenkuin mummu ehti munkki sanoa, oli jo pikkusuu haukannut munkista palasen. Ja niinhän siinä kävi, että poika vetäs jäätelön nälkäänsä ja mummun munkin sitten vähän kuin jälkkäriksi. Hyvähän se on, että maittaa. Ja sai mummukin pienen palasen verran munkinmakua suuhunsa!

Vielä kahvittelun jälkeen käytiin yhdessä hallissa tykkejä katsomassa. Mutta kyllä parin tunnin kiertely alkoi pikkuista väsyttämään. Ja pitihän sitä vielä jaksaa leikkiä Beiben siskon muksujen kanssa!


Pieni mies, isot tankit!

Moottori kiinnostaa kovasti!


Oli meillä mukava päiväretki panssarimuseoon! Ihanaa seurata, kun Kuukuna on niin kiinnostunut kaikista koneista. Se on hänellä sisäsyntyistä!

Panssarimuseo oli hyvä syyslomaretkikohde näin korona-aikaan. Myymälän puolella kun vähän malttoi vuoroaan odotella, ei todellakaan tarvinnut olla kosketuksissa muiden vierailijoiden kanssa. Tietysti väljyyttä selitti sekin, että oli maanantaipäivä, eikä viikonloppu. 

Tankit ovat kyllä massiivisia ja Panssarimuseo hieno vierailukohde, vaikkei sota-asioista niin kiinnostunut olisikaan.


Papan kanssa korsussa.

Voi tota innostusta! <3


PANSSARIMUSEO AUKI JOKA PÄIVÄ 10-15. SISÄÄNPÄÄSYMAKSU AIKUISILTA 9E JA 6-15 VUOTIAILTA 5E.

Hattulantie 334, 13720 Parola  


Tankit siistissä rivissä!


Onkos teillä korona sotkenut lomasuunnitelmia? Toivottavasti olette kuitenkin keksineet jotain muuta ja mukavaa tekemistä! Oikein mukavaa viikonloppua kaikille!

6 kommenttia:

  1. En ole vuosiin käynyt panssarimuseossa, selvästi taas pitäisi käydä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ovat kovasti siistineet ja järjestelleet paikkoja. Ulkonakin on tehty kulkua esteettömäksi.

      Poista
  2. Mies on muistaakseni tyttärien kanssa muinaisina aikoina siellä panssarimuseossa käynyt! Minä jätin muistaakseni väliin kun eivät kuvasi herättäneet muistoja. Niin ja onhan niitä ainakin ollut tuolla Vanajaveden rantareitin varrellakin tykkejä ja panssarivaunukin ehkä! En ole pitkään aikaan käynyt, niin muisti pätkii! Kotona on aika hyvin pysytty syysloma, mitä nyt kaupassa käyty!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moottoritien liittymässä ainakin on pari tankkia kököttämässä!

      Kuulostaa hyvältä syyslomalta sinulla. Kotona on hyvä olla!

      Poista
  3. Pikkumiehen kanssa on varmasti kiva kierrellä monissakin paikoissa, kun tuollaisen natiaisen innostus on niin aitoa ja konkreettista.
    Korona on suitsinut suunnitelmia isostikin. Viime vuotiseen tapaan oli tarkoitus lähteä jouluksi etelään, mutta nyt ei lähdetä. Eikä kyllä siksikään, että olen jälleen iäkkäiden vanhempieni hoitaja, kun sisko ilmoitti, ettei hän halua olla missään tekemisissä vanhempiensa kanssa.
    Onneksi arjen pyörittämisen lisäksi kotona riittää tekemistä, lukemista ja kutomista. Ukkokullan kanssa kävellään kylänraiteilla ja lähimetsissä, kunhan puutarha on saatu talviteloille. Kaipa tämä koronatilanne jossain vaiheessa helpottaa, toivotaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, lapset ovat ihanan avoimia! He kyllä heti ilmoittavat kiinnostaako, vai eikö!

      Harmi kuulla,että joudut kantamaan vastuun vanhemmistasi yksin. Se on varmasti raskasta!

      Toimiva ja hyvä arki, sekä parisuhde on kantavia voimia! Sen olen itsekin huomannut viime aikoina entistä selvemmin. Näistä asioista saa voimaa selvitäkseen ikävistä ihmissuhteista.
      Hyvä, että on paljon itselle tärkeitä ja mieluisia puuhia. Niistä saa paljon voimia!

      Mukavaa syksyä ja ihania kävelylenkkejä Ukkokullan kanssa!😊

      Poista