 |
| Siniritariyökkönen |
Reilu viikko sitten maailma kohahti uutisesta, jossa kerrottiin hyöteisten määrän nopea romahtaminen on johtamassa ihmiskuntaa uhkaaviin seuraamuksiin. Hyönteisten kokonaismassa hupenee 2,5%:n vuositahtia ja tämä tarkoittaa, että hyönteiset olisivat kadonneet maapallolta 100 vuoden päästä kokonaan.
Ylen uutisen asiasta voit käydä lukemassa
tästä .
 |
| Nokkosperhonen |
Tutkijat olivat listanneet neljä pääsyytä hyöteistuhoon; maatalouden hyönteismyrkyt, maatalouden tehostumien teollisiin mittoihin, joissa hyönteisille ei jää elintilaa ja kaupunkien ja muun asutuksen leviäminen, sekä vieraslajit ja ilmastonmuutos.
 |
| Amiraaliperhonen |
Koska 3/4 osaa maailman tärkeimmistä ihmisten ravintokasveista ovat hyönteispölytteisiä tai hyötyvät siitä ja tähän päälle rehu- ja siemenkasvit, ongelmia olisi tiedossa. Lisäksi hyönteiset ovat tärkeä osa eläinten ravintoketjussa.
Pölyttäjäkadostahan on puhuttu jo vuosia. Mehiläisten vähenemiseen on havahduttu, koska ne ovat ne minkä katoaminen on huomattu varmaan ensimmäiseksi.
Kiinassa on joillakin alueilla mehiläiset kadonneet ihan tyystin, koska tuhohyönteisiä on myrkytetty. Ihmiset pölyttävätkin joissain maakunnissa omenapuita käsin, siveltimillä kukkiin siitepölyä tupsuttelemalla.
Maaseudun Tulevaisuus uutisoi luonnon monimuotoisuuden romahtamisesta, jonka syynä on väestön liikakasvu ja ylikulutus.
Muutamia päiviä kohu-uutisen julkaisusta alettiin hieman toppuuttelemaan, että ei hyönteisiä ihan niin kamala katouhka ollutkaan kohtaamassa. Tutkimusta oli tulkittu väärin. Siinä oli keskitytty jo uhan alla oleviin lajeihin, eikä otettu huomioon vakaita ja kasvavia populaatioita. Suomen Luonto -lehden toimittaja ja tutkija esimerkiksi
otti kantaa aiheeseen .
 |
| Kimalainen auringonkukassa |
No oli niin tai näin, kyllähän kaikki mahdolliset tutkimukset ja niistä uutisoinnit ovat osoittaneet, että luonnon monimuotoisuus ihan joka puolella on hupenemassa hälyyttävää vauhtia. Lajeja kuolee sukupuuttoon nopeampaa vauhtia, kuin uusia lajeja löydetään.
 |
| Tämä on kai jokin sarvijäärä eli hapsenkakkiainen! ='D |
Tälläiset uutiset koskettavat syvästi, vaikka jotenkin silti tuntuvat niin kaukaisilta. Itse jatkuvasti hämmästelen, kuinka monimuotoinen meidän pientilamme lähiluonto on. Olemme ehkä ruokkineet ja edesauttaneet sitä omillakin toimillamme. Osittain tietoisesti ja suurimmaksi osaksi kyllä ihan vahingossa.
 |
| Sudenkorennon muodonmuutos lammella |
Olemme tehneet ja ripustaneet tonttimme puihin lukemattomia linnunpönttöjä. Ruokimme lintuja talvisin ja näin ehkä ne viihtyisivät ja jäisivät pesimään lähistölle. Olemme myös säästäneet ja vaalineet sellaisia puita, jotka ovat oivallisia pesimäpuita linnuille.
 |
| Joku tintti talikkusella, olisko kuusitiainen. |
Meidän tontti ei ole luonnontilainen. Joidenkin silmään ehkä liian siistikin. Kun muutimme Leppämäkeen, tontti oli todella ryteköitynyt. Aloimme sitä raivaamaan ja eläimet laidunsivat pienillä pelloillamme. Aloimme huomaamaan, kuinka villieläimistö alkoi ihan huomaamattamme lisääntymään ympärillämme. Pääskyset tulivat keväällä ja pesivät navetan parvella, kasvimaan katteissa vaskitsat saalistivat ja jopa kyykäärmeitä on tontillamme vieraillut useina vuosina.
 |
| Kyykäärme lähi metsän aukossa. |
Tämä meidän pieni karja pitää omalta osaltaan huolta lähiluontomme monimuotoisuudesta. Ne houkuttelevat kaiken maailman öttiäisiä, joita sitten linnut, sammakot, sisiliskot, pienpedot sun muut käyttävät ravinnokseen.
 |
| Hehku! <3 |
Ne samaten pitävät tontin sellaisessa tilassa, että villieläimillä on tilaa liikkua ja elää. Nauta ja lampaat syövät pensaat ja puiden oksat niin, että aluskasvillisuus saa valoa.
 |
| Napero ja Tippi |
Kanat kuopsuttelevat maata, pitävät pensaiden aluskasvillisuuden kurissa ja estävät tuhohyönteisiä leviämästä. Leppämäessä ei ole ollut esimerkiksi herukkapistiäisiä marjapensaissa sen jälkeen kun meille tuli kanoja.
 |
| Jo edesmennyt Kananen tipujensa kanssa. Yksi Fatnes-tytöistä auttaa hoidossa! |
 |
| Mauri ja orppinuorikoita yhtenä menneenä kesänä! |
Olemme myös tehneet ihan omaan tarpeeseemme joitakin ratkaisuja, jotka myös auttavat luonnon eläimistöä. Yksi niistä on iso risuaita rajaamassa yhtä sivua kasvimaallamme. Olen kirjoittanut sen tekemisestä postauksen ja sen voit käydä lukemassa
täältä .
 |
| Juuri valmistunut risuaita! |
Risuaita on ollut paikoillaan nelisen vuotta ja siitä on vain hieman jouduttu korjailemaan. Lähinnä savisen maan routimisen takia. Ja tietysti risuja siihen on lisätty joka vuosi, edellisten painuttua kasaa ja maaduttua.
Suunnitelmissa on ollut tehdä tälläisiä risuaitoja enemmänkin tontille. Ehkäpä jossain vaiheessa...
 |
| Haapaperhonen |
Kaivatimme joitakin vuosia sitten lammen meidän pellolle. Sen tarkoituksena oli varastoida vettä kasvimaamme kasteluun, mutta sen lisäksi siitä tuli aikasmoinen vesieliöiden ja hyönteisten paratiisi. Minullahan oli kaunis ajatus, että siellä olisi kiva saunan jälkeen käydä pulahtamassa ja virkistäytymässä. No sen jälkeen kun siellä näin isoja vesihämähäkkejä ja kahden euron kolikon kokoisia sukeltajia, olen luopunut pulahtamisaikeistani. Vaikka onkin julmalla tapaa kiehtovaa katsella, kun sukeltajat syövät sammakkoa, olen kuitenkin kauhuelokuvani katsellut! Todellisuudessa on epätodennäköistä, että ne minun kimppuuni hyökkäisivät, en silti ota riskiä! ;'D
 |
| Sukeltaja syö sammakkoa lammella. |
Lammella käy aikas kuhina; siellä on noiden edellämainittujen lisäksi suden- ja päivänkorentoja, vesimittareita ja -kirppuja ja lukematon määrä kaikenlaista öttiäistä, minkä nimistä minulla ei ole hajuakaan. Kaikista hienoin kokemus on ollut nähdä, että manterit asustelevat lammella. Ne ovat vain niin arkoja pikku vesiliskoja, että en ole koskaan saanut niitä valokuvattua.
 |
| Pullukka sisilisko kasvimaalla. |
Olemme olleet ihan innoissamme myös siitä, että perhosten määrä ympärissämme on lisääntynyt. Olemme nähneet paljon sellaisia päivä- ja yö perhosia, mitä emme tienneet olevan olemassakaan.
 |
| Puuntuhoojan toukka |
Olemme istuttaneet omaksi iloksemme syreenejä, mutta myöskin siksi, että ne houkuttelevat syreenikiitäjiä. Aivan upeita, pienen linnun kokoisia yöperhosia, mitä en valitettavasti ole päässyt kuvaamaan.
 |
| Tälläinen kaunotar oli viime kesänä kasvimaalla. Kuka tietää minkä perhosen toukka? |
Olemme niitä päässeet ihailemaan monena kesäyönä syreenien kukinta-aikaan. Mutta viime kesänä emme nähneet yhtään. Toivottavasti ensi kesänä!
 |
| Nastakehrääjä, koiras. |
Paljon ollaan tehty saadaksemme monimuotoinen lähiluonto tontillemme ja sen ympäristöön. Hyönteiset ovat todella tärkeä osa luonnon ekosysteemiä. Vaikka välillä kyllä tuntuu, että ilman joitakin niistä olisi ainakin ihmisen elo mukavampaa.
 |
| Hyttyskesän riemuja! |
 |
| Klassikko! |
Aiomme kuitenkin vielä omalta osaltamme jättää ainakin lahopuita tontillemme. Yrittää lisätä luonnonkukkien määrää säännöstelemällä mahdollisuuksien mukaan laidunnusta ja olla niittämättä ojan pientareita kukinta-aikaan.
Aiomme miettiä valintojamme hyönteisten kannalta, kun hankimme uusia koristekasveja puutarhaamme.
Mehiläispesä on varattuna, aiomme pitää tonttimme metsäisenä ja lisätä linnunpönttöjen määrää. Myrkkyjä emme ole juurikaan käyttäneet tontillamme ja emme aio niitä käyttää jatkossakaan.
On upeaa saada seurata luonnon elämää ja luonnon monimuotoisuutta näin läheltä. Ihan omalla tontilla!
Ei kuitenkaan tarvitse välttämättä asua maalla, omistaa isoa tonttia tai karjaeläimiä auttaakseen hyöteisiä ja edesauttaa luonnon monimuotoisuuden säilymistä.
 |
| Vaskitsa |
Jos on huolissaan hyönteiskadosta ja omasta terveydestään, kuluttajana on mahdollisuus vaikuttaa asiaan esimekiksi suosimalla kotimaista ruokaa. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (Efsa) raportit torjunta-ainejäämistä kertovat, että suomalaiset elintarvikkeet sisältävät vähiten jäämiä euroopassa ja siten kenties koko maailmassa.
 |
| Kasvihuoneeseen eksyneen harmaasieponpoikasen pelastusoperaatio. |
Suomen ilmasto ja lyhyt kasvukausi vähentävät tuholaisongelmia ja tarvetta käyttää kasvinsuojeluaineita. Lisäksi monilla rajoituksilla suojellaan hyötyhyönteisiä.
 |
| Tsiljoonia hämähäkin poikasia meidän rappusten pystytolpassa. |
Vaikka tämä hyöteiskadosta kertonut uutisointi saikin alkuunsa kohu-uutisen maineen, oli se kuitenkin erittäin tarpeellinen muistutus siitä, että jotain on ihan oikeasti tehtävä maailman luonnon eteen. Muutakin siis kuin tuhota sitä!
 |
| Lepakon päiväunet seinustalla! |
Aihe kirvoitti joukon bloggareita pohtimaan asiaa omilla tahoillaan. Käyhän lukemassa muiden mietteet aiheesta. Linkit postauksen lopussa!
 |
| Sudenkorennon toukka! |
