Rakkautta ja maan antimia

Rakkautta ja maan antimia
Hehku

tiistai 21. lokakuuta 2014

Lillis-poni kipinä-vahtina!

Pari edellistä postausta ovat ilmeisesti olleet liian rankkoja ja syvällisiä, siis tietokoneelleni! Se ei enään jaksa käynnistyä, vaikka urhoollisesti yrittääkin! Tyttäreni viettäessä aikaansa Englannissa, käytän julkeasti hyväkseni hänen läppäriään. Täytyy siis pysytellä kevyemmissä aiheissa eikä ajatella liian syvällisesti, ettei tämäkin kone ryydy!


Kaikki meillä olleet hevoset ovat pelänneet tulta. Voi niitä kertoja, kun hevoslenkki on venähtänyt ja pimeä on päässyt yllättämään! Naapurustossa sillä välin on laittettu vähän "tunnelmaa" portinpieliin ulkotulien muodossa. On tullut ojien pientareet ja penkat koluttua, kun kaakit on väistelleet vauhkoina tuikkuja.
Meillä olleet naudat taas eivät ole hötkyilleet edes ilotulitteista. Kaikki uuden vuoden aatot, kun hevoset ovat vetäneet kyljet vaahdossa karsina derbyä, naudat ovat puolestaan vetäneet lonkkaa, märepala poskessa.
Beibe on viime päivinä kaadellut puita, meidän ja vähän naapurinkin puolelta. Lupa on toki ollut! Iltasin kun elukat on ollu jo sisällä, on sitten risuja polteltu Lilliksen tarhassa. Eilen taas kaatu yksi kuivunut mänty. Nauratti, kun poni näki isännän tulevan moottorisahan kanssa, se väisti jo valmiiksi pellon reunaan. Hehkuhan taas tulee katsomaan, jos jossain jotain tapahtuu. Kyllä se nyt väistää, ettei puu päälle kaadu, mutta mukana täytyy touhussa olla.
No, beibe pisti nuotion palamaan ponin tarhan laitaan. Sitten alkoikin tapahtumaan kummia. Lillis tuli tuijottelemaan nuotiota ihan "millistä". Käänteli päätään ja kuunteli, kun oksat risahtelivat palaessaan. Välillä vähän päätä ravisteli, jos kipunoi kohden. Odotteli, kun isäntä haki kottareilla lisää risuja ja oli touhussa niin mukana että!
Lillis on osoittautunut luonteeltaan tosi uteliaaksi. Lenkillä ollessa se ei juuri mitään säpsi ja hötkyile.
On enemmänkin lapsekkaan kiinnostunut ja innostunut asioista. Mutta en minä tälläistä kiinnostusta tuleen kyllä olisi odottanut!









Ei paljon ponia savukaan haitannut! Kyllä minä välillä ajattelin, että palvi-ponia kohta tulee!
Kyllä noi elukat on ihmeellisiä!

Hassun Lillis ponin myötä samalla juhlistetaan blogini 2000:tta lukukertaa! Wau!

6 kommenttia:

  1. Eikö pikkuponin turpajouhetkaan edes kärähtäneet? :O

    Onnea 2000. lukukerrasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitosta vaan!
      Ei kärähtänyt. Sen verran se osasi varoa. Minä jo ajattelin etteikö se tunne edes kuumaa, mutta kyllä se aina väisti vähän kauemmaksi, kun notski paloi isommalla liekillä.

      Poista
  2. Eikö vain olekin! Elävä tuli kyllä on lumoavaa katseltavaa!

    VastaaPoista
  3. Vastavierailulla. Kiva löytää tänne, sinulla on virkistäviä ja ajatuksia antavia postauksia

    VastaaPoista
  4. Kiitos kehuista, Sussi! Olet lämpimästi tervetullut seuraamaan blogiani!

    VastaaPoista