Rakkautta ja maan antimia

Rakkautta ja maan antimia
Hehku

tiistai 15. marraskuuta 2016

Leppämäen huonekasvikatsaus!



Kivipellon Saila postasi sisäkukistaan, joita hänellä onkin vaikka kuinka. Toinen toistaan upeampia ja rehevämpiä. Wau! Postauksessaan hän kyseli, että "Mitä Sinun sisäkukillesi kuuluu? Ja tekisitkö ehkäpä postauksen niistä?"
Kyllä, minä oitis innostuin! Ainut ongelma on, ettei meillä ole juurikaan sisäkukkia... Mutta mitäs pienistä, kun ei pienetkään meistä. Hah hah! Ei anneta moisen seikan haitata hyvää postauksen aihetta!



Olen aina pitänyt huonekasveista, niitä on ollut lapsuudenkodeissani ja mummuloissani. Huoneeni ikkunalla oli aina kukkia ja kaktuksia. Myös ensimmäisessä omassa kodissani ikkunoille halusin viherkasveja, jotka kolme kissaani urakoivat kuoliaaksi.
Varsinkin kaktukset ovat aina olleet lähellä sydäntäni ja niistä olenkin postannut aiemmin. Myös perhosorkideoille sydämeni sykkii. Niiden rääkkäämisestä olen postannut.
 No joo, siinähän ne meidän sisäkasvit melkein ovatkin; muutamia kaktuksia ja perhosorkideoita. Ensimmäiseksi mainittujen määrä huushollissamme on lisääntynyt! Syksyllä hankin neljä ihanaa piikikästä "tyyppiä" lisää. <3 Ja taas sieltä Lidlistä!


Jotenkin kiva näkymä; lunta ja kaktuksia!

Kaverin kanssa oltiin reissussa ja poikettiin ruokaostoksille. Kävi vähän samoin kuin tuossa edellisessä kaktuspostauksessa; yhtäkkiä vaan huomasin, että minulla oli kori täynnä kaktuksia ja jouduin kantamaan muut ostokseni käsissäni! Olin niin onnesta soikeana löydöistäni, ettei haitannut edes etten voinut ostaa edes kaikkia tarvitsemiani ruokatarpeita, koska kori oli jo täynnä! Ainahan sitä voi ajaa uudemman kerran kauppaan, 40 kilometriä! Höh! Nyt piti päästä äkkiä kotiin uusien kaktuksien kanssa!

Kaktuskokoelma!


Yhdelle kaktuskullalle olikin heti uusi purkki tarjolla. Olin aiemmin löytänyt kirpparilta Arabian kukkaruukun 5 eurolla. Se oli vain odotellut sopivaa paria itselleen!



Lopuille ihanille piikkipalleroille löytyi kivat terrakottaruukut asumuksikseen, mistäpä muualta kuin Ikeasta!





Nyt tämä rakkauskokoelma on meidän yläkerran "kirjastohuoneen" ikkunalaudalla, kolmen pikkukaktuksen kanssa, jotka ovatkin sinnitelleet hengissä meillä jo aika kauan! Niitä on kiva jäädä hetkiseksi ihailemaan yläkertaan kulkeissa, kun ovat heti rappusten yläpäässä.




Pinkkipiikkinen unelmakaktukseni on sekin voimissaan. Ja nimikin sille on löytynyt; ruostekaktus! Se on myös saanut samanlaisen Ikean terrakottaruukun.



Yläkerran telkkarihuoneessa ovat perhosorkideat. Ne ovat vähentyneet, luonnollisen poistuman kautta. Ehkä olen hieman avittanut niitä sillä jo mainitulla huonolla hoidolla. Kuusi niistä on vielä hengissä ja yksi kääpiö yläkerran rapun pikku-ikkunalla. Huomasimpa tässä yhtenä päivänä, että yhdessä isossa ja tuossa pienessä orkideassa on kukkavana. Mukava yllätys! Jospa tämä nyt innostaisi taas hieman paremmin huolehtimaan näistä "perhosista"!

Kunnon kukkapöytää olen näille etsinyt!

Kukkavanaa pukkaa!




Kohta kukkii tämäkin!

Orpona yksin...


Olohuoneessa alakerrassa meillä ei muuta kasvista olekkaan kuin tämä ruostekaktus. Haluaisin, mutta kun ei mahu! Olkkarissa on kaksi ikkunaa. Toisen edessä on pari tuolia ja pikkupöytä, millä tämä pinkkipiikki majailee. Toisen ikkunan edessä on ruokapöytäryhmä, joten siihen ei kukkia saa. Däm! Ärsyttäviä nää vanhat pikku-torpat, kun näissä on niin rikkonaiset huoneet. Mutta kaikkea ei voi saada, kun haluaa tälläisessä asua!



Makkarissa majailee palmuvehka. Siellä aiemmin ollut perhosorkidea nitkahti, ilmeisesti valonpuutteeseen(hoidon-?), koska ikkunat ovat itään ja pohjoiseen. Olen näiden vajaan 20 kymmenen Leppämäki-vuoden aikana tappanut makkarissa ainakin anopinkielen ja -hampaan ja muutaman muunkin viherkasvin, minkä on luvattu voivan hyvin vähässä valossa. Palmuvehka se vaan on sinnitellyt makkarissa jo tovin. Hieman on lehdet pölyiset, mutta se sopii kivasti makkarin sisustukseen Arabian ruukkuineen. Täytyisiköhän joskus tehdä oikein sisustuspostaus, vaikkei meillä niin kovasti sisustetakkaan?

Makkarin elävöittäjä? =)



Keittiön ja ulkoeteisen ikkunat ovat yleensä täynnä jotain ihan muuta kuin kasveja. Varsinkin eteisen! Beibe ja kyllä kieltämättä minäkin, tupataan laskea aina käsistämme tavaraa eteisen ikkunalaudalle. Kokoajan tarvitaan jotain tarpeellista ja ne pitää olla helposti saatavilla. Keväisin ikkunalaudat ovat täynnä taimia.
Mutta kyllä eteisestä ihan huonekasvikin löytyy. Rahapuuhan se siellä asustelee ja nyt syksyllä se sai kaverikseen pari chiliä ja sitruunaheinän. Rahapuun olen ostanut "jostain" halvalla. Ettei vaan olisi sieltä Lidlistä...



Se on kanssa menettänyt lehtiään huonon hoidon takia. Lähinnä kastelun puutteesta on kärsinyt. Minä kun olen aina luullut, ettei ne tarvi paljoakaan vettä. Kun ovat tuollaisia paksulehtisiäkin.
Mutta ilmeisesti kuumalla eteläikkunalla asuminen kesällä on liikaa jopa rahapuulle.
Rahapuulla on ollut kuitenkin hieman onnea, koska on hengissä. Lumikuningatar-orkidea ei ollut niin onnekas ja kuolla kupsahti kesällä vuosien kitumisen jälkeen. Nyt ruukku seinällä kököttää tyhjänä... odottaen uutta uhria!



Syksyllä koin aikasmoista apatiaa ja voimattomuutta, enkä ajatellutkaan ottavani chilejä talvetukseen. Saivat ehkä hieman liikaa kylmyyttä, ennen kuin sain itseeni taas ryhtiä ja raahasin ne sittenkin sisälle. Ne eivät voi hyvin, jos voivat enään mitenkään!
Tiedän, chilit pitävät lämpimästä. Mutta jotenkin en edes uskonut näiden kahden henkiin jäämiseen, niin ne sitten jäivät tuohon ulkoeteisen ikkunalle.


Huonolta näyttää!


Sitrusheinän olen kasvattanut siemenestä ja se onkin jollain tapaa hengissä. Ohjeissa kehotettiin talvetuksen yrittämistä viileässä ja valoisassa. Ulkoeteisessä on kyllä lämmitys, mutta ehkä hieman viileämpää kuin muualla talossa. Ainakin silloin kun takoissa on valkea...
Ulkoeteisen ikkuna on meidän talon aurinkoisin, se on etelään päin. Nähtäväksi jää, selviääkö sitruunaheinä!


Juurelta ainakin tulee uutta versoa!

Keittiön ikkunaa koristaa minisitruuna. Alkuvuodesta kaupoissa oli kovasti kaikenlaisia sitruspuita myynnissä. Bauhaussissa ihailin sellaista, mikä teki oikein sellaisia isoja sitruunoita. Jotenkin en raaskinut sitä ostaa, kun maksoi muistaakseni 60 euroa. Kovasti yritin hakea Beibeltä hyväksyvää katsetta sen ostolle, mutta hän vältteli silmäilyä kanssani. Ja niin jäi sitruunapuu kauppaan!
Myöhemmin Kodin 1:ssä oli kaikenlaisia minisitruksia. Ja mielestäni edukkaasti! Parastahan kaikessa oli se, että olin yksin liikkeellä ja päätöksieni omana herrana, ha! Ja niin tämä pieniä sitruunoita tekevä yksilö lähti matkaani 20 euron hintaan!

Vähän kuva kellertää, kun on pimeässä otettu!


Sitruunapuu onkin ollut tuottelias ja olen käyttänyt ruuanlaitossa sen hedelmiä. Netistä yritin etsiä tietoa siitä, onko ne yleensäkkään syötäviä. Mutta ilmeisesti ovat, koska tässä sitä vaan hyvissä voimissa kirjoitellaan!
Onhan se nyt ollut ihan sika makeeta napata sitruuna omasta puusta! Puristaa mehut ja raastaa kuoret suoraan ruokaan. Vaikkakin näitä sitruunoita on tarvinnut ainakin 5-6, yhden normaalikokoisen korvaamiseksi.
Pikkusitrus asusteli kesän kasvihuoneessa ja pakkasten tultua sain kun sainkin raahattua sen sisälle. En varmaan olisi antanut itselleni ikinä anteeksi, jos olisin apaattisuuteni takia tappanut sen kylmään.
Jotenkin odotin, että se olisi alkanut varistamaan lehtiään, koska sitruspuilla saattaa olla tapana tehdä niin talvisin. Voi olla, että se vielä niin tekeekin. Mutta nyt se ainakin näyttää ihan hyvinvoivalta!



Tämmöinen huonekasvipostaus tästä tuli, aikas sekava. Mutta eipä näillä vähäisillä, puolikuolleilla rehuilla tämän enempää retostelemaan pääse! ='D

Loppuun vielä pari kuvaa latva-artisokasta, joka oli ihan kuiva, mutta kivan näköinen maljakossa. Yhtäkkiä se alkoi pukkaamaan lilaa keskustasta. Katkaisin hieman vartta ja annoin vettä. Se on ollut nyt monta viikkoa kukassa!





8 kommenttia:

  1. Olipa kiva kun lähdit postaamaan sisäkukistasi! Niitähän sinulla on vaikka kuinka paljon, upeita kaktuksia! Tuollainen punapiikkinen meilläkin oli, samoin samanlainen valkopiikkinen, mutta menehtyivät hoidosta huolimatta...meillä ei ole kuin pari lehtikaktusta. Kukkiiko kaktuksesi joskus? Ja nuo perhosorkideat, luulen että ne tykkäävät rääkkäämisestä. Mulla on yläkerran ikkunalla tyttären perhosorkideat hyvässä rääkkäyksessä ja kukkivat lähes koko ajan. Omani on alakerrassa venuksenkenkien kanssa ja sen cymbidian, joka oli kuistilla kesärääkkäyksessä ja nyt tekee kukkavanaa.

    Anopinkielen tapoin myös, mutta tuo palmuvehka on tosi kiva ja helppohoitoinen, joskus se kukkiikin vaikka kukka on aika vaatimaton. Upeita nuo latva-artisokat! Kasvatitko ne taimesta itse? Mulla oli kaksi kasvimaalla, toinen menehtyi heti alkuunsa ja toinen kasvoi, teki mikroskooppisen nupun ja talvi korjasi omansa, laitoin kyllä katteen toivossa, että se säilyisi kevääseen. Taimet ostin.

    Ja sitrukset. Ne ovat hävyttömän kalliita. Mulla on muutama ihan pikkuinen, toinen greippi Ruissalon arboretumista ja toinen itte laittama siemenestä. Haluaisin tuollaisen sitruunan, mutta hinnat ovat niin suolaisia. Kaupassa ihmetyttää myös, kun taimissa lukee ettei sitrukset ole syötäviä, miksei ole...en ole kuullut myrkyllisistä sitruksista ja onko järkeä sellaisia edes kaupitella kauhealla hinnalla. Sitruksien kukat tuoksuvat ihanalle samoin lehdet kun niitä hypistelee.

    Tykkäisin niin että meillä olisi vielä enemmän kukkia, mutta isäntä laittaa hanttiin jostain syystä, varmaan salakuljetan joskus jonkun kivan taas...toisaalta tyttären vanhassa huoneessa kirjoituspöydän päällys on täynnä pelakuita...ehkä mietin asiaa vielä uudelleen :D

    Mukavaa viikonjatkoa! Varmaan hiippailen sinnepäin lähitulevaisuudessa taas :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kehuista, vaikka vaatimatontahan tämä meidän huonekasvimäärä on! =D

      Ei ole kaktukset kukkineet, täytyisi varmaan viedä niitä ulos kesällä. Se voisi auttaa.
      Jossain vaiheessa syksyllä oli Kotipuutarha- tai Viherpihalehdessä juttu kaktusharrastajasta. Jutussa oli, ettei tuota ruostekaktusta saa kukkimaan kotioloissa.

      Minulla nuo perhoskämmekät ovat kukkineet kyllä ahkeramminkin. Rääkkään niitä nykyään ihan liikaa!

      Artisokat ostin isoina taimina Viron kukkamarkkinareissulla, euron kappalehintaan. Ne ovat olleet kaverini jättikasvarissa ja sinne ne talveksikin jäi. Katsotaan, talvehtivatko!

      Minä tykkäisin myös, että meillä olis enemmän kasveja. Mutta kun on niin pienet ikkunat ja niitä on vähän!

      Mukavaa loppuviikkoa teillekkin!

      Poista
  2. Olipa hauska postaus. Täytyykin ehkä kopioida idea jollain tasolla.
    Kaktukset on kivoja. Parasta niissä on sama kuin orkideoissa: ne voi unohtaa suureksi osaksi aikaa.
    Olen aiemmin ollut ihan hassu kasvien haalija ja alkoi osin jo ahdistaa kun ikkunoista ei ulos nähnyt kaiken vihreyden takaa. Tarkoitus kun ei kuitenkaan ole asua kasvihuoneessa ja sitten tuli kerran jotain kirvoja ja nehän lähti leviämään...... juuh.
    Sitrus olisi huikean kiva. Olen myös niitä katsellut ja ihaillen juuri niitä yksilöitä jotka tekee hedelmää.
    Pari greippiä olen kasvattanut siemenestä. Ne ei taida kotikonstein koskaan tehdä mitään? Ainakaan en ole onnistunut, vaan kaupannut koko puskan jonnekin kun on kyllästyttänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin oli mukava postausidea! Vaikka tosiaan lajeja ei montaa olekkaan.

      Meillä oli lapsuudenkodissani juurikin noin, että ulos ei juuri nähnyt!

      Olen monesti kasvattanut sitruksia siemenistä. Muutaman vuoden ne on sinnitellyt, kunnes ovat luovuttaneet.

      Laita ihmeessä myös postausta omista huonekasveistasi!

      Poista
  3. Onpa sinulla paljon kasveja! Minulla ei ole kuin muutama kulahtanut, keskuslämmityksen vuoksi meillä on talvella aina kasveille liian kuuma ja kuiva huoneilma.

    VastaaPoista
  4. Joo, toi keskuslämmitys tai sähkölämmitys on haastavia kukille. Meillä kun on tää puulämmitys, niin se ei ole haastavaa kuin ihmisille! ='D

    VastaaPoista
  5. Kivoja kaktuksia. Hah, meillä ei ole kuin muutama muovikukka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muovikukat ovat siitä hyviä, että ovat pitkäikäisiä! ='D

      Poista