perjantai 16. marraskuuta 2018

Mehiläishoidon peruskurssilla

Upea aamutaivas ajaessamme oppimaan mehiläisten hoitoa


Beibe on puhunut vuosia, että mehiläiset kiinnostaisivat ja olisi jossain vaiheessa hienoa hommata pesä Leppämäkeen.
Olenkin mehiläisten hoidosta lukenut jonkin verran ihan kirjoista ja blogeista. Muutamat edelliset kesät ovat kuitenkin olleet tosi oikullisia ja onkin hieman hirvittänytkin moinen touhu. Saisimmeko moisia pörriäisiä pysymään hengissä?



Parina edelliskesänä Leppämäen ilmatilassa ja kukkivissa kasveissa on kuitenkin mehiläisiä näkynyt. Kahdella meidän naapurilla on pesiä ja mehiläiset ovat vierailleet ahkerasti myös meillä.
Yhteiselo on sujunut hyvin ja on ollut hieno huomata, että esimerkiksi marjoja voi keräillä puskista ihan rauhassa, vaikka mehiläisiä niissä pörrääkin. Karhunvatukkamme esim. teki hyvän marjasadon, josta varmaan voi näitä pörriäisiä kiittää.

"Naapuri" pölyttämässä meidän syreeniä!


Beibe oli yhteyksissä toisen naapurimme kanssa ja kyseli, missä he olivat oppinsa saaneet. He kertoivat käyneensä ihan kansalaisopiston kurssin.
Olen katsellut Suomen mehiläishoitajain Liiton sivuilta tietoa mahdollisista kursseista. Mutta aina ne ovat olleet jossain kauempana tai olen ollut myöhässä asian suhteen.

Mutta sitten onnisti! Huomasin, että Oriveden seudun kansalaisopisto järjestää mehiläishoitokurssin. Ja me saimme paikat sille!

Kurssi sisältää kaksi viikonloppua, joista toinen oli lokakuussa ja toinen ensi vuoden maaliskuussa. Kahtena päivänä, 7 tuntia tiukkaa opiskelua mehiläistarhauksesta!

Kurssin pitopaikkana oli Oriveden Talviaisissa oleva vanha kyläkoulu. Vanha ala-aste, josta koulutoiminta lopetettu vuonna 2009. Vuodesta 2010 se on ollut kyläyhdistyksen käytössä ja talolla pidetään kansalaisopiston kursseja. Myös 4-h- ja veteraanikerhotoimintaa. Ihanaa, että tälläinen vanha koulu on saanut aktiivista käyttöä, mikä on kaikkien ulottuvilla.


Mehiläiskurssin opettajana toimi mehiläisharrastaja ja -tarhaaja Pentti Paala Ylöjärveltä. Osallistujia kurssilla oli yli kaksikymmentä. Pariskuntia, vanhempi-lapsi pareja, ystäyksiä ja muutama ihan yksinkin tullut henkilö. Kyllä näki, että tälläinen kurssi oli tullut vastaamaan tarvetta ja kysyntää!



Heti alkuun meille kävi kyllä selväksi, että tälläinen kurssi oli kyllä tarpeen. Ei kirjoista pelkästään saa kaikkea sellaista pientä knoppitietoa, mitä pitkän linjan mehiläisharrastaja pystyy kertomaan.
Kiehtovaa historiaa mehiläisten hoidosta, omia kokemuksia siitä mitä kannattaa tehdä ja mitä kaikkea voi tulla eteen.

Vanhassa koulutaulussa annetaan aika romantisoitu kuva touhusta!

Tällä ensimmäisellä kurssiviikonloppuna käytiin läpi termistöä, välineitä, millaisia mehiläispesiä on ja miten sellainen kasataan ja sitä hoidetaan. Hoitotoimissa keskityttiin lähinnä kevään ja kesän hoitotoimiin. Kevään kurssilla sitten käydään läpi hunajan käsittelyä ja pesän valmistamista talvikuntoon.

Kaksi pesäosastoa

Väliritilä, mikä estää kuningattaren siirtymisen osastosta toiseen

Yhdenlainen pesän pohjaratkaisu


Minullahan on ollut hieman pelkojakin tätä mehiläistarhausta kohtaan, Ei niinkään siitä, että joutuisin pistettäväksi. Kurssilla selvisi, että tarhausessa käytettävät mehiläisrodut ovat pääasiassa todella säyseitä.
Lähinnä minua on mietityttänyt mehiläisten parveilu. Meikä kun on tälläinen kampura, en todellakkaan saa haettua mitään mehiläisparvea korkealta puunoksalta.

Tästä näkee mitä mehiläiset puuhaavat minäkin aikana

Toinen mikä minua on huolettanut, on ollut mahdolliset taudit. Ontelomädät ja varroapunkit ovat mehiläitarhaajan uhkana.

Tutustuttiin erilaisiin kehikoihin ja niiden kasaamiseen

Yksi kurssilainen näytti miten kehikko langoitetaan

Lisäksi kurssi vielä vahvisti ennakkokäsitystäni siitä, että mehiläisten hoitoa ei voi verrata minkään muiden eläinten hoitoon. Joten muista eläimistä ja niiden hoidosta kertynyttä kokemusta ja tietoa ei voi hyödyntää mehiläisten hoidossa.

Tälläinen hommattiin kurssilta

Täytyy varmaan tämäkin hommata. Jotta lisätieto lisäisi tuskaa!

Mutta niinkuin aina, tietokirjoissahan asiat kerrotaan juurikin sen pahimman skenaarion kautta. Mitä voi pahimmillaan käydä ja tapahtua. Siksi kurssi oli tosi hyödyllinen. Ei sitä parveilua tapahdu ihan alvariinsa ja sen estämiseksi on keinoja, joista kurssilla keskusteltiin. Lisäksi oli rauhoittavaa kuulla, että mehiläisrotuja on jalostettu niin, että ne eivät ole kovin parveiluherkkiä.

Kakkupihdit kennojen nosteluun pesästä

Näillä saa kuningattaren pyydystettyä. Ovat nimeltään emoklipsi,

Ja jos rouvaa tarvii siirrellä, tehdään se emohäkillä!

Pää oli kyllä niin täynnä uutta ja mielenkiintoista asiaa kahden kurssipäivän jälkeen. Ja minullakin alkoi olemaan sellainen olo, että ehkä me saattaisimme jopa pärjätä tälläisten pikku pörriäisten kanssa.

Kennoston keskellä kasvaa ei toivotussa paikassa uusi kuningatar,

Kurssilla kiersi erilaisia kennostoja nähtävänä.

Onneksi olimme yhdessä kursiilla, koska oli molemmat korvat ja päät kuulemassa ja sisäistämässä asioita. Mehiläistarhauksessa on paljon sellaista teknistä puolta, missä minä en ole niin hyvä. Ja miehiähän luonnostaan kaikki rakentelu kiinnostaa!

Hunajan lisäksi mehiläiset tekevät propolista eli kittivahaa. Käy kaikkiin vaivoihin!

Kurssilla selvisi myös se, että pölyttämisen ja hunajan lisäksi, mehiläistarhauksesta voi saada muitakin hyödykkeitä ja sivutuotteita. Kuten tietysti mehiläisvahaa, mutta myös kuningatarhyytelöä ja propolista .

Katsokaa tämä dokumenttielokuva, jos saatte sen käsiinne.

Tilanne tämän kurssin jälkeen on se, että tutkiskelu mehiläisistä jatkuu. Mehiläishoitoa käytännössä osa 1 on vessalukemistona ja sitä selaillaan ahkerasti vuoronperään istuntojen aikana.

Myös mehiläispesä on varattuna. Sen saaminen varmentuu keväällä, kun näkee miten talvehtimen on onnistunut.

Toinen kurssiviikonloppu on tosiaan maaliskuussa ja ehkä käymme Mesimestareilla Vesilahdella kurssilaisten kanssa. Jokatapauksessa teemme sinne tarvikkeiden hankintareissun ennen mahdollista pesän hakua.

Joten jänniä aikoja elellään täällä Leppämäessä! Mutta ei täällä ehditä laakereilla lepäillä ja vain mehiläisiä odotella. Hommat ja touhut jatkuvat muitten elukoiden kanssa ja joulua odotellessa. Mukavaa viikonloppua teille kaikille. On luvattu jopa auringonpaistetta!

Benja, Tippi ja Nella nuuskuttelevat!

8 kommenttia:

  1. Olipa kiva että tuolle kurssille pääsitte! Mehiläistarhaus on varmasti jännää puuhaa ja vaatii opettelua, mutta teiltähän luonnistuu kaikki..olette huipputiimi:)♥ Opiskeluintoa tuohon tarhailuun. Täällä ei ainakaan vielä aurinko paista, sitä kyllä kovasti odotetaan on jo niin pitkään ollut vain sateista ja harmaata. Mukavaa lauantaipäivää ja leppoisaa viikonloppua♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noh, noh, ei meiltä nyt ihan kaikki luonnistu! 😂 💕

      Mutta tosiaan mielekiintoista oppia jotain, mistä ei ole aikaisempaa kokemusta. Jos pesä saadaan, tulee jännä kesä! 😃 👍

      Poista
  2. Ihanaa että opiskelette ja aloitatte taas jotain uutta ja supertärkeää... pölyttäjät ovat vähentyneet. Itse koitan auttaa kukkien kasvatuksen lisäämisellä. Opiskelun iloa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uuden opiskelu piristää aina. Ja oli huippukivaa olla yhdessä tuolla kurssilla ! 😃 ❤

      Poista
  3. Onpa mukava että olette päässeet tuollaiselle kurssille johon olette halunneet. Uutta oppia on mukava saada, se piristää. Mehiläistarhauksessa varmasti edellytetään koulutusta. Mukavaa opiskelua ja hyvää marraskuun jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuollaisella peruskurssilla saa opit ja valmiudet just ja just kotitarhailuun ja sen aloittamiseen. Elämä ja mehiläiset opettavat loput!

      Poista
  4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  5. Tuollaiselle kurssille minäkin tahtoisin! Mettiäisten pito siintelee meilläkin haaveissa... alan kirjoja olen ahminut kuin dekkareita, ja youtubessa sivistänyt ihtiäni. Muutenkin kiehtova blogi sinulla, ja arjessanne asioita, joita kohti mekin olemme pienin ja haparoivin, mutta päättäväisin askelin matkalla.

    VastaaPoista