Rakkautta ja maan antimia

Rakkautta ja maan antimia
Hehku

sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Viikkonäkymiä 10/52 ja kuinka meni hermo nettikaupantekoon!

Tällä viikolla onkin ollut lauhaa! Ihan plussan puolellekkin on lämmöt mennyt. Lunta tuli näillä seuduilla muutaman päivän aikana noin 10 senttiä. Mutta eikös se niin ole, että uusi lumi on vanhan surma. Tosin, ei tämä uusi suojalumi näihin kinoksiin vielä paljon vaikuttanut!

Lauantai 10.03.2018, klo 14.30, pilvistä, +2 astetta, kevyttä lumisadetta.






Sen verran on eroa edellisviikon kuviin, että puissa on taas vähän lunta. Ja minä tykkään siitä näystä ihan hirvittävän paljon! Vaikka myöntää täytyy, ettei tämä lumi enään niin sydäntä sykäytä, kuin kuukausi pari sitten. Ihanaa on ollut, kun on kunnon talvi. Silti minulle kelpaa ihan vallan mainiosti nämä leudot kelit. Mahtavaa, kun talokin on pysynyt lämpimänä ihan kerran päivässä lämmittämisellä ja elukoiden vedet sulina.

Sitten toiseen asiaan, eli netin kautta tavaroiden myymiseen.
Laitoin tuossa kuukausi takaperin meidän pyöreän keittiön ruokapöydän, kuusi pinnatuolia istuin pehmusteineen ja istuinpenkin Toriin myyntiin. Hintaa laitoin koko setille 60 euroa.
Tiedostin kyllä, että Tori on väärällään ruokailuryhmiä ja että värikäs retro on mennyt vähän niinkuin muodista. Mutta kun tavarat olivat tosi siistejä, en raaskinnut niitä ihan polttamaankaan ruveta.

No, yhteyden ottoja alkoi satelemaan tekstareina ja sähköposteina. Hirvittävästi oli kiinnostusta, mutta tinkaaminen taisi olla se päällimmäinen juttu, eikä tavaran todellinen ostaminen.
Yksi naishenkilö tuntui sitten olevan ihan tosissaan ja hän halusi ostaa vain pöydän tuoleineen ja kyseli onnistuisiko se ja mitä pyytäisin näistä ilman penkkiä. Vastasin, että hän saisi ne 40 eurolla. Erittäin siistin pöydän ja 6 tuolia, kaksilla erivärisillä pehmusteilla. Ei paha, minun mielestäni.


Hän laittoi viestiä viestin perään siitä, koska hän tulisi ryhmän hakemaan. Viestit tulivat aina joskus puoli 12 yöllä, joten vastasin hänelle aina vasta aamulla. Taas tuli vastaus seuraavana yönä ja aina, että hän ei ole saanut veljensä kanssa sovittua kuljetuksesta. Mittoja kyseltiin jne..
Koska muita "tosi" ostajia ei ollut ja onhan se nyt vaikeata kuljetusta järjestää, jos itsellä ei ole vaikka autoa. Vastasin aina, että okei, ilmoita koska tulet. Että kotona ollaan ja hymynaama hymiö perään. Joka viestissä hän mainitsi, että hän on kyllä ihan tosissaan mielettömän kiinnostunut pöydästä ja sen kyllä haluaisi.
Mutta kahden viikon päästä alkoi jo hieman kiristään hermoa, kun jouduit menosi suunnittelemaan sen mukaan, koska tämä henkilö tulisi pöydän hakemaan.

Toissa viikon perjantaina tuli taas yöllä viesti, että he tulisivat lauantaina hakemaan pöydän. Kävin yöllä pissalla ja huomasin viestin. Vastasin, että jos ette ihan aamusta tulisi, mutta puolen päivän aikaan olisi hyvä. Aamulla oli tullut viesti, että iltapäivään menee, sovin vielä tarkemmin veljeni kanssa ja mikä olisi osoite. Laitoin osoitteen ja olin iloinen, että pöytä vihdoin lähtisi keskeltä eteistä. Emme olleet halunneet viedä sitä kosteaan aittaan haristumaan.

Ja tiedättekö mitä? Siitä ihmisestä ei sitten sen osoitteen laiton jälkeen kuulunut mitään! Voi vi..u, sanon minä! Me oltiin kaksi viikkoa odotettu, että tämä henkilö hakee pöydän. Kyllä niin otti taas päähän!

Eikä tässä kaikki! Eräs toinen henkilö Tampereelta halusi ostaa sen penkin, mitä tämä pöydän "ostaja" ei halunnut. Viikon verran hänkin kyseli mittoja, väriä sun muuta diipa daapaa ja tinkasi hintaa. Kaikki hänen moneen kertaan kyselemät asiat olin kyllä laittanut myynti-ilmoitukseen. Pudotin hinnan 20 eurosta 15 euroon ja se hänelle sopikin.



Ilmoitti minulle, että on viikonlopun työmatkoilla, mutta voisi tulla maanantaina tai tiistaina iltasella penkin hakemaan. Ajattelin, että okei, ei se tässä tavarakaaoksessa enään missään tunnu.
Viime maanantaina sitten tuli kuuden aikaan illalla viesti, että sopisiko tulla joskus kahdeksan aikaan penkkiä hakemaan. Vastasin, että tule vain, kun et kauheasti myöhempään tule. Mentäisiin aikaisin nukkumaan, koska aamulla mentiin töihin klo 4 ja klo 5.30.
Hän pyysi osoitteen ja mietti, että onko reitti hankala, jos hän yksin lähtisi tulemaan. Vastasin, että meille on tosi helppo tulla ja hyvät tiet.
Meni taas melkein tunti ja tuli viesti. Hän pahoitteli, ettei ollut tajunnut meille olevan niin pitkä matka. Että ihan edestakaisin Tampereelta tulee lähes 100 kilometriä. Että nyt on varmaan pakko perua penkin haku. Mutta jos ollaan tulossa Tampereelle joku päivä, niin mehän voitaisiin tuoda se penkki hänelle. Vastasin hänelle, että OK ja samalla sanoin Beibelle, jolle olin viestin ääneen lukenut, että toi muija ei sitä penkkiä tule ikinä saamaan. Vaikka oltiin menossa perjantaina Tampereelle leffaan.

Kyllä mää sanon vaan, että ihmiset ovat nykyään todella vastuuttomia! Ärsyttää ihan tappiin saakka, että lupaillaan ja lupaillaan ja sitten ei tulla tai ei enään kuulu mitään.
Se, että meille on Tampereen keskustasta 45 kilometriä hämää aina tosi paljon. Kuulee usein sanottavan, että asutte niin kaukana.  Meille ajaa iltasella sieltä 35 minuutissa.

Kävimme tosiaan siellä Tampereella elokuvissa ja istuimme autossa muutaman kilometrin matkalla ruuhkassa 45 minuuttia. Auto kulutti polttoainetta varmaan saman verran kuin kymmenien kilometrien maantieajossa. Aika ja matka ovat niin suhteellisia!

Tampereelta kun meille tulee, pääsee isoja valtateitä ja kantateitä. Vain muutaman kerran joutuu tietä vaihtamaan ja niistäkin kaksi käännöstä on viimeisellä kilometrillä.
 Eräs ihminen haki kerran meiltä hevosen Salosta asti ja sanoi, ettei hän joutunut kääntymään tieltä toiselle kuin 4 tai 5 kertaa.

Sitäpaitsi, Torin ilmoituksissa näkyy kyllä, miltä paikkakunnalta ilmoitus on laitettu. Ei nyky teknologialla pitäisi olla vaikeaa katsoa etäisyydet. Näin minä ainakin teen, kun löydän jonkin mielenkiintoisen ostokohteen. Googlemapsiin vaan reitti ja kas, näkee kuinka paljon on matkaa ja siihen tuhrautuvan ajan. Ei pitäisi tulla etäisyydet yllätyksenä!

Eihän tämä nyt eka kerta ollut, kun netin kautta jotain myydään. On myyty moottoripyörät, autoja, eläimiä ja vaikka mitä. Suurinpiirtein joka kerta se on yhtä vaikeaa. Tekstaria tekstarin perään lähetellään. Näitä "Lähteekö tonnilla, tulen heti hakemaan!" viestejä sateli silloin, kun moottoripyöriä myytiin. Hintapyynti taisi olla muistaakseni 6000 euroa.

Tavara on aina tavaraa, mutta eläinten kanssa on toisin. Joskus vuosia sitten kasvatin pienimuotoisesti hetken aikaa marsuja. Poikasten myynti se vasta hurjaa touhua olikin! Juuri näitä "Lähdetään nyt hakemaan sitä marsua" viestejä tuli usein ja sitten ostajaa ei ikinä tullutkaan. Joskus jälkeen päin tuli viesti, ettei puoliso ollutkaan antanut ottaa sitä marsua. Tai lapset olivat päättäneet, etteivät he haluakkaan marsua, vaan jonkun toisen eläimen. Mutta usein ei mitään selitystä asiaan tullut.
Niin mukavaa, kuin tuo marsutouhu olikin, päätin lopettaa kasvattamisen. Ihmiset eivät osanneet arvostaa kotikasvatettuja marsuja, vaan mieluummin ostivat marsunsa eläinkaupoista, joihin marsut saattavat tulla tukkukasvattamoista.

No, nyt päätettiin Beiben kanssa, että tästä lähtien suurin piirein kaikki meille tarpeettomaksi käyvä tavara, pistetään palamaan tuonne pellolle. Ja eläinten suhteen meillä on nykyään sellainen tilanne, että ne mitkä eivät mene kaupaksi, syödään itse.

Niin ja loppuen lopuksihan tämän pöytäasian kanssa kävi hyvin! Tytär laittoi tavarat Facen Roskalava-ryhmään. Meni kolme sekuntia ja pöytä oheisineen oli varattu. Tosin taas jouduttiin odottamaan viikko, mutta ne tultiin hakemaan kahta Juhla mokka -kahvipakettia vastaan. Ihan ajallaan ja silloin, kun oli sovittukin.
Tavarat hakenut pariskunta antoi minulle kahvin lisäksi 5 euroa vastusteluistani huolimatta. Nainen sanoi, ettei hän ollut tajunnutkaan, kuinka hyväkuntoista pöytää oltiin lahjoittamassa ja harmitteli, ettei heillä ollut enempää käteistä meille antaa.
Minä olin puolestaan iloinen, että tavarat saivat kodin ja minä sain niistä pari pakettia kahvia, niin kuin olin pyytänytkin.

Tälläinen avautuminen tavaroiden myymisestä. Oletteko Te harrastaneet tavaroidenne myyntiä netin kautta ja oletteko tehneet onnistuneesti kauppoja? Oletteko törmänneet näihin turhan tinkaajiin ja tulematta jättäneisiin tavaran hakijoihin? Olisi kiva, lukea kokemuksistanne!

Oikein mukavaa sunnuntaita ja alkavaa viikkoa kaikille!


25 kommenttia:

  1. Juu. Ihan alkaa tässä raivo nousta, kun vain mietinkin... Mulle kävi aivan vastaava keissi tässä ihan just äskettäin. Myin kameraa torissa, hinta 150€. Yksi kyseli, myisinkö satasella (mistä näitä tinkaajia AINA riittääkin???). Vastasin, että en myy. Hän vastasi, että no, hänellä kyllä noita kameroita onkin (ja sitten hieno luettelo perään). Ajattelin, että selvä..... kameroippa sinä niillä olevilla kameroillasi sitten. (huokaus)

    Sitten ilmaantui ostaja. Tai siis "ostaja"..... Kyseli lähettämistä. Minä kävin vähän miettimään, että njaa... että haluan sitten rahat ensin tilille jne. Sovittiin sitten, että vien kuitenkin kameran hänelle, kun on menoa Helsinkiin päin, tosin vasta reilun kuukauden kuluttua. No hänelle se sopi hyvin.

    Kun päivä alkoi lähestyä, kyselin että ollaanhan vielä kauppaa tekemässä - juu, ollaan. Sovittiin sitten suurin piirtein, missä ja milloin nähdään ja että tarkennetaan sitä vielä. Minä sitten otin kameran reppuun sinne Vegemessuille, missä oli treffit sovittuna. Laittelin viestiä, että missäs nähdään... ei vastausta....... sitten tulee viestiä, että kun just nyt onkin niin hirveesti töitä ja kiirettä tänään, että ei hän ehkä ehdikään!!!! (Edellisenä päivänä hän siis iloisesti viestitteli, että juu, sopii oikein hyvin tavata!)

    Sovittiin sitten lopulta, että selvitän postitusta, hän maksaa ja minä lähetän. No arvata saattaa, miten sitten meni... Kun aloin kysellä niitä osoitetietoja jne, en saanutkaan vastausta enää. Kun sitten tiukkasin, että NYT se osoite tänne ja heti, tai tämä oli tässä, hän ilmoitti, että juu, anna mennä vaan jollekin muulle, hän sai helposti ostettua kaverilta kameran.....

    Ai s*****a kun pisti vihaksi!!! Ei riittänyt, että olin a) varannut kameraa hänelle yli kuukauden (muitakin kysyjiä olisi ollut!), b) kanniskellut sitä päivän mukanani ja c) selvittänyt lähettämisasiat. Ihan pokerina hän sitten vaan perui kaupat!! Aika kiperää viestiä sitten kyllä laitoinkin perään hänelle...

    Koitin sitten viestitellä yhdelle toiselle kiinnostuneelle ostajalle, mutta hän oli jo ehtinyt hankkia kameran. No en ihmettele, kun yli kuukausi oli aikaa siitä aiemmasta viestistä... Eli tuossa tuo saakelin rakkinen nyt edelleen sitten makaa.

    On mulla onnistuneitakin tori-kauppoja ollut, myin esimerkiksi sohvan sitä kautta. Tosin piti antaa se aika halvalla... ja samalla lailla alkoi jo epäilyttää, tullaanko sitä koskaan hakemaan, kun aina se vaan siirtyi. No tuli sitten onneksi lopulta! Yhden lipaston myin siellä myös ja se hoitui kyllä nopeasti ja hienosti. Facen kautta (ihan vaan omalla seinällä) sain just myytyä todella nopeasti ylimääräisiä huonekaluja. Mutta kyllä niin ottaa päähän tuo kamera-keissi!! Nyt täytyy varmaankin sitten laittaa se uudelleen taas sinne toriin.... argh!!!

    Onneksi te saitte ne pöydät ja muut eteenpäin. Mä jo ihan kauhulla luin, että tuleen meinaatte laittaa... onneksi ei sentään!! Nuo pinnatuolit on minusta aivan ihania ja oon vuosikausia sellasia hinkunut itselleni. Harmi vaan, kun ei mahdu mihinkään! Ehkä joskus vielä tulee muutto tästä ja sitten uusi mietintä... vaikka kyllä mä toisaalta olen ihan pirttikalusto-ihminen.

    Roskalava on hyvä mesta, sitä kautta yleensä tavara kyllä liikkuu. Ja sit on sellasia "tuo tullessas, vie mennessäs"-vaihtotoreja, joissa pienempi kama saattaa liikkua. Mä annoin just aika kasan tavaraa yhden tutun kautta sellaseen. Aikani yritin niitä vähän myyskennellä, mutta sit luovutin. Aivan sama vaikka menee ilmaiseksi, kunhan on pois omista nurkista!! Toivon kuitenkin, että ne menee oikeesti käyttöön, kelle sitten meneekin. Se mua sylettää, jos jotain annan ilmaiseksi ja sitten se on hetken kuluttua kirpparilla myynnissä...

    Oikein kivaa uutta viikkoa sulle! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai kauhee, tulipas pitkä viesti!! =/

      Poista
    2. Kurja juttu toi kamerakaupan peruuntuminen! =( Ei sulla ole ketään tuttua, kelle voisit kaupitella? Tai koulukaveria? Ite ostin ton järkkärini kaveriltani muutama vuosi sitten. Hän kanssa kyseli ensin tutuilta. Kun ei halunnut laittaa sitä Toriin myyntiin. Ymmärrettävistä syistä...

      Ja hei, pitkät kommentit on kivoja! ;D

      Poista
  2. Voi pahus millaisia kokemuksia.. ei kiva:( Me muutimme uuteen kotiin kaksi vuotta sitten ja silloin laitettiin kaikki vanhat tavarat/varastosta irtoavat mitä ei haluttu ottaa mukaan tori.fi sivustolle..olin oikeastaan ihan hämmästynyt kuinka äkkiä ne kaikki menivät:) Eräs rouva sanoi että hän lähti suoraan saunan lauteilta kun mies oli huudellut nettiin tulleista tavaroista..Osa tavaroista laitettiin myös ilmaisina eteenpäin, ajatuksella jos vaan jollekin on tarvetta, niin ei mennyt kuin 5min kun ensimmäinen jo soitti:) Kivanvärinen oli kyllä tuo teidän pöytäryhmä,ihanan pirteä! Mukavaa talvipäivää♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä on kyllä käynyt hyvä tuuri tavaroittenne kanssa. Ja kyllä meilläkin on hyviäkin kokemuksia. Kerran laitettiin vanha tietsikka/kirjoituspöytä Toriin. Ei mennyt kaupaksi ja vietiin pöytä aittaan. Unohdin poistaa ilmoituksen ja meni melkein vuosi, kun eräs mies soitti ja kysyi onko pöytä vielä myynnissä. Olihan se ja mies tuli sen heti hakemaan. Tyttären sohväsänky meni kanssa kohtuu helposti ja nopeasti. No, hinta oli kyllä ihan sikahalpa. Mutta pääasia, että meni!

      Poista
  3. Kyllä on myyty ja joskus menny hermotkin, aina on tinkaajia vaikka ois kuinka halpa. Mut meillä suurin osa oli viime vuosina ihan rehtejä hakijoita. Joskus ei mene vaikka olis Annetaan palstalla.
    Saa nyt nähä taas, laitoin kaksi ilmoitusta äskettäin. Ja nyt pitäisi taas alkaa oikeesti aktivoitua myymään, jotta edes tänä vuonna pääsis muuttamaan, voihan huokaus!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mua ärsyttää se, että tää kaupanteko on mennyt siihen etukäteistinkaamiseen. Tingataan ja tingataan ennenkuin ollaan edes kauppatavaraa nähty. Ainahan hyviin kauppatapoihin kuuluu se hinnasta keskusteleminen, mutta tuollainen turhan tinkaaminen on tullut ihan tavaksi. Tingataan ensin hinta alas ja sitten ei edes tosissaan oltu tavarasta kiinnostuneitakaan.

      Poista
  4. Paljon ollaan torissa ostettu ja myyty. Pääsääntöisesti ihan onnistuneesti. Hauska on ollut vaan huomata, että vaikka laitat hinnan mahdollisimman alas ja kirjoitat ilmoitukseen, että ei tinkivaraa, niin aina halutaan tinkiä. Siksi laitan nykyisin aina hintaan "tinkivaran". Monasti ostajakin on tyytyväinen, kun saa hintaa hinattua alaspäin. :) Mutta, kun paljon kauppaa tekee, niin väkisinkin tulee myös huonoja kokemuksia. En kumminkaan aio lopettaa, koska mieluummin laitan tavaraa kiertoon, vaikka kahvipaketilla kun vien kaatopaikalle. Yleensä tavara menee viimeistään silloin, kun sen saa ilmaiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ja ostaminen on yleensä tosi helppoa. Hyviä kauppoja ollaan mekin tehty, kun ollaan itse oltu se ostava puoli. Ja olen samaa mieltä, että annan mieluummin ilman, kuin heitän menemään!

      Poista
  5. Olen myynyt Torin kautta ihan onnistuneesti runsaasti tavaraa. Tosin viimeisistä myynneistä taitaa olla jo viitisen vuotta. Facen myyntiryhmissä sensijaan olen törmännyt tinkimiseen ja ihan älyttömään vekslaamiseen. Vaikka kuinka tarkkaan laittaisi mitat,värit ja materiaalit kuvineen, tulee miljoona kysymystä ja pyyntöjä mitata sieltä täältä. Ihmetyttää, kun ihmiset ostavat kokeilematta ja kyselemättä tonnin tavaroita ja sitten joku vitosen purkki vaatii ylenmäärin säätämistä.

    Auton myynti tuottaa aina tinkaajia. Jopparit yrittää viimeiseen saakka saada hinnan pudotettua, eivätkä välttämättä sittenkään osta.

    Laitan mielelläni käytetyn ja tarpeettoman tavaran kiertoon. Yksinkertaisimmin se hoituu viemällä kamat SPR:n Konttiin. Säästää vähintäänkin hermoja.

    Tuo matkojen etäisyysjuttu on myös tuttua. Kotikunnan keskustaan on matkaa 25 km mutkaista, valotonta ja kapeaa tietä. Monet palvelut löytyvät sieltä ja julkinen liikenne on lähes olematonta, iltaisin ja viikonloppuisin ei ollenkaan. Niin päättäjät, virkamiehet kuin keskustassa asuvat vähättelevät aina meidän kylän asukkaiden toiveita saada edes jotain palveluja tai tapahtumia omalle kylälle hankalien yhteyksien vuoksi. Eihän se kuulemma ole tempou eikä mikään ajella täältä keskustaan. Sen kerran, kun keskustan väen pitäisi tulla meille päin, se ei onnistu, kun matka on niin pitkä ja hankala. Matka näköjään pitenee riippuen siitä, mistä suunnasta katsoo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, toi on niin tuttua, että kysellään tavarasta asioita, mitkä ovat tosi selkeästi kerrottu myynti-ilmoituksessa. Ihmiset ilmeisesti lukevat vain otsikon ja hinnan, eivätkä muuta.

      Olen myös lahjoittanut paljon tavaraa. Esimerkiksi annettiin kangaspuut joskus Oriveden työttömille. Ne tultiin hakemaan riemulla ja saatiin vastineeksi kahvia ja suklaata. Vaikkei mitään pyydettykään.

      Tuo matkan piteneminen, mistä suunnasta katsoo, on kyllä niin tuttua että. Ihan välillä naurattaa! Ihmiset olettavat aina, että meillä on jatkuvasti asiaa pois täältä päin. Ei mekään kokoajan täältä poistuta. Me saadaan suurinpiirtein kaikki täältä mitä me tarvitaankin!

      Poista
  6. Siskoni on myynyt ja ostanut vaikka mitä netissä. Yhden astiavitriinin kanssa ainoastaan oli ongelmaa, hän siis osti sen. Oli kuva ollut erikoisen hämärä...kaappi oli kyllä ehjä, mutta ollut sellaisessa huoneessa, jossa poltettu takkaa ja nähtävästi ihan valkoinen kaappi sitten enempi harmaa. Oli kuulemma kestänyt aikansa saada se puhdistettua. Ei olisi maksanut sitä hintaa, jos olisi tiennyt. Itse en tarvi mitään, eikä oo oikein myytäväkään. Toivottavasti paremmat asiakkaat ensi kerralla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on kanssa kurjaa, ettei kerrota rehellisesti tavaran kunnosta.

      Sinulla on hyvä tilanne tavaroittesi kanssa! =)

      Poista
  7. Typerää käytöstä tuollainen ostajilta, mutta niin nykyaikaa. Jotkut ovat asiallsia jotkut jaksavat tingata tai kitistä ihan olemattomista asioista. Mutta toisaalta sitten mennään ostamaan kiinatavaraa "halvalla" ihmiset ovat kyllä jotkut tosi lapsellisia ja jo tyhmiä. Yllä oleva kirjoittaa että vitosen purkki vaatii säätämistä mutta tonnin arvoinen ei, näin se menee. Hyvät tavarat annoit pois, toi tuolit oli jossain aikaa kysyttyjä en muista enää missä luin niistä. Mutta nykytouhu kyllä ihmetyttää. Eläimissä samaa ongelmaa ja oikeastaa ihan kaikessa. Vastuullisia myyjiä sekä ostajia on harvassa. Meillä onkin tapana ettei reagoida enää kysyjiin..jok aekaksi kysyy hintaa alemmaksi, ei ne mitään osta tai jotka selkeistä kuvista,mitoista ym kysyy niitä samoja asioita= säätäjiä. Ja tuosta matkasta, sekin tosi lapsellista kitinää. Meillä menee väkisinkin aikaa suuntaan jos toiseen ja jos todella jotain haluaa, se ostetaan ja haetaan, meille on tultu 300km päästä hakemaan tavaraa. Ja näin olen muuten itsekin tehnyt. Mukavaa viikkoa sinne! Asun itse Saksassa ja eikä matka mikään ajaa Berliiniin edes takasin päivän aikana..suhteellista ja vaatii näillä nopeuksilla yksi suunta 3-4 tuntia , meillä normaalia ajaa pitkiä matkoja:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kai tää on tätä nykyaikaa ja sen tuomia ilmiöitä. Vaikea vaan tälläiseen selkärangattomuuteen tottua. Ite kun on aina ollut sellainen, että kun jotain luvataan tai johonkin sitoudutaan, niin se pidetään!

      Eläinten kanssa on kyllä sellainen linja, että en ihan hirvittävästi lähde tuollaiseen tinkauspolitiikkaan ollenkaan. Sanon aina tylysti, että onko sinulla varaa yleensä ollenkaan elukkaa ostaa ja pitää, jos jo ennen kyseisen eläimen näkemistä täytyy hintaa saada alas. Varsinkin hevosten myynnissä aikanaan kyllä nämä jopparit erottuivat heti puhelimessa.

      Olen samaa mieltä, että jos jotain tosiaan haluaa, sen kyllä hakee vaikka mistä!

      Mukavaa viikonloppua sinne Saksaan!

      Poista
  8. Niin tuttua, valitettavasti.
    Mä en enää jaksa noita nettikirpputoreja juuri tän vuoksi.
    Porukka taitaa varailla ihan vaan huvikseen ja ajankuluksi.

    Facen kirpparilla olen myynyt jotain pientä roinaa, mutta teen selväksi heti, että en kuljeta mitään kahden euron purkkia pitkin kaupunkia ja etusijalla on aina ihminen, joka tulee hakemaan tavaran kaikkien hiton av, yv, maksan jos jaksan -viestien sijaan....

    Meillä on torilla parhaillaan siisti kahden istuttava vuodesohva, josta on pakko päästä eroon, koska se vaan on tiellä ja liikaa.... mutta eipä tunnu kelpaavan. *huoh*
    Kierrättäminen on nykyään jotenkin niin hankalaa välillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nii-i, onko tuo tuollainen käyttäytyminen jotain ajanvietettä joillekkin? Olen ihan tosissani tätä ajatellut!

      Minusta itsestäni on ainakin ihan mielenkiintoista käydä hakemassa ostamani tavara myyjän luota. Varsinkin noissa elukkakaupoissa on päässyt käymään mielenkiintoisissa paikoissa ja nähnyt paljon mielenkiintoisia ihmisiä.

      Poista
  9. Kyllä minä olen ostanut tosi paljon laidasta laitaan kaikenlaista. Kerran minäkin olin ostamassa pyöreää pientä noin 90 cm halkaisijaltaan olevaa pöytää . Senkokoista on tosi harvoin tarjolla. Kyselin myös eräältä mies myyjältä pöydän leveyttä ja korkeutta koska se tuli mökille ruokapöydäksi lähinnä meille kahdelle. Aina ei tiedä kuvista onko pöytä olohuoneen matalampi versio. Hän kyseli että miksi minä tällaista kyselen että miksi se on niin tärkeää . Selitin hänelle ja hän lupasi ilmoittaa mitat . Se oli kyllä ruokapöytä mutta liian iso. Sen kun ilmoitin hänelle se alkoi pommittaa viesteillä ja alensi hintaa ja vaikka mitä . Minä ilmoitin että en osta koska on liian iso. Se alkoi mennä tosi henkikohtaisuuksiin. Ja lopetti vasta kun mies soitti hänelle ja käski lopettamaan. Muuten on kaikki muut ostot ja myynnit menneet aika mukavasti. Minusta tosi hieno setti teillä oli myynnissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai kamala! Että noinkin voi käydä. Pelottavaa käyttäytymistä pöydän myyjältä!

      Mielestäni myytiin kyllä tosi siistiä pöytäsettiä. No, nyt ei vaan tosiostajia sattunut kohille. Ehkä mökkikauden alun aikaan olisi ollut parempi tuuri. Mutta onpahan pois omista nurkista nyt!

      Poista
  10. En ole ostanut, enkä myynyt netissä, mutta periaatteessa tuo on hyvä foorumi laittaa tavaraa kiertoon. En olisi kuvitellut, että se voi olla noin työlästä ja hankalaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, foorumi on hyvä, ei siinä mitään! Mutta kyllä se on meillä ainakin ollut melkein aina tosi hankalaa tuo myyminen. Ihmiset ovat välillä tosi röyhkeitä. Se on niin helppoa tuon viestittelyn kautta. Joskus hermostun siihen, kun tulee viestiä toisen perään, enkä jaksa vastailla, pyydän soittamaan. Yleensä siinä vaiheessa kiinnostus tavaraan loppuu.

      Poista
  11. Todella inhottavaa käytöstä ostajilta. Olen itsekkin myynyt kaikenlaista tavaraa ja paljon on näitä tinkaajia vaikka kuinka alhaisen hinnan laitat heti alkuun. Löytynyt myös onneksi sellaisiakin jotka hakevat tavaran heti vaikka samana päivänä ja maksavat sen mitä on pyytänytkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää on nyt näköjään vallitseva käytöstapa yksityisten nettimyynnissä. Mutta se on kyllä ärsyttävää!

      Kyllä sen tosiostajan melkein heti tunnistaa. En edes jaksa enään innostua heti, jos joku sanoo olevansa "todella kiinnostunut"!

      Poista
  12. Voi kyllä, huonoja kokemuksia on varmasti kaikilla nettikauppojen tiimoilta. Aivan kuin ihmisiltä häviäisi maalaisjärki ja käytöstavat!?!?
    Huh huh.
    Mekin olemme downshiftaamisessamme päätyneet siihen, että jos hyvä kunnollinen tavara ei lahjoituksella löydä kotia tuttavapiiristä, se palaa notskipaikallamme :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! =(

      Joo, nuotio ei ronklaa sinne tarjotuista tavaroista! ;D

      Poista