maanantai 26. lokakuuta 2020

Ossi Somman patsaspuisto Nokian Siurossa

 



Näin korona-aikaan on hyvä kartoittaa lähiseuduilta sellaisia matkailukohteita, joissa ei ole ihmispaljoutta ja voi olla ulkotiloissa.



Minulla oli pari viikkoa sitten syysloma koulusta ja Beibelläkin vielä vuorotteluvapaata. Joten mietittiin, että mitähän me voitaisiin tehdä ja mihin mennä. Vaikka tämä poikkeusaika ei meidän elämäämme ole kovinkaan paljon heilauttanut, niin tälläisiin harvoin tekemiimme lomajuttuihin se on vaikuttanut.




Kuukunan kanssa käytiin tankkimuseossa ja se oli hyvä kohde tämän ajan matkailulle. Kesällä meidän hääpäiväreissun suunnitelmat muuttuivat ja etelä-Suomeen lähdön sijasta, teimmekin päiväreissun meitä lähelle Tampereelle .



Tämä teos oli kyllä tosi vaikuttava ja pelottavakin!

Emme ole mitenkään hysteerisiä koronan suhteen. Mutta emme silti ehdoin tahdoin halua riskeerata terveyttämme. Olemme kuitenkin viettäneet aikas kotipainoitteista elämää ja vältelleet turhaa kulkemista. Meille molemmille on tärkeätä pysyä terveinä lapsenlapsiemme takia. Onhan Kuukuna kuitenkin sydänlapsi, vaikka sekään ei ole mitään vakavaa.




Lähimatkailua olemme aina suosineet. Vaikka välillä onkin kiva käydä muuallakin kotimaassa, kuin pyöriä ihan kotinurkissa.



Olimme ajatelleet lähteä käymään Parikkalan patsaspuistossa , joka kohteena olisi ollut myös erittäin sopivan väljä ulkoilmakohde. Mutta sitten tosiaan alkoi tartuntatilastot nousemaan ja päätimme siirtää sinne menoa myöhempään. Olisimme kuitenkin yöpyneet jossain hotellissa ja poikenneet syömässä, sekä kahvilla, koska meiltä tuonne on sen verran pitkä matka. Piti siis löytää jokin mielenkiintoinen kohde lähempää.



Sitten muistin koulukaverini kertoneen Nokian Siurossa sijaitsevasta patsaspuistosta. Kuvanveistäjä Ossi Somma menehtyi juurikin tämän vuoden syyskuussa, mutta hänen taiteensa elää edelleen.



Somman taiteilijakoti on jo uudella omistajalla, mutta hän pitää pihapiiriä edelleen avoinna yleisölle. Tänne siis lähdimme tutustumaan eräänä sateen tihuisena päivänä.



Ulkorakennukseen pääsi myös sisälle katsomaan siellä
olevia teoksia.

Emme olleet yhtään tutustuneet etukäteen kyseisen taiteilijan tuotantoon. Täytyy kyllä sanoa, että en oikein tiennyt, mitä mieltä sitten loppujen lopuksi siitä olin. 



Pihapiiri oli täynnä toinen toistaan merkillisempiä patsaita. Tunnelma oli suorastaan pelottava ja jopa karmiva. Teokset olivat todella synkkiä! Sateentihkuinen ja harmaa päivä oikein korosti niiden luomaa uhkaavaa fiilistä.





Puistossa olevat patsaat oli tehty pronssista, hartsista ja kierrätysmateriaalia hyödyntäen. Kiinnitimme heti huomiota, että tuoli toistui lähes jokaisessa teoksessa. Ossi Somman mielestä se oli vallan merkki, joka symbolisoi myös alistamista ja ahneutta. Hänestä tuoli kuvasti myös turhaa tavaraa, yksinäisyyttä ja syrjäytymistä.





Ossi Somma oli taiteessaan kantaaottava. Häntä ihmetytti ihmiskunnan epäloogisuus ja hänen töissään käsiteltiin nälänhätää, sotaa ja työttömyys.





Myös ympäristön ja luonnontila huoletti taiteilijaa. Monessa hänen työssään oli viittauksia ilmastonmuutokseen ja luonnon tuhoutumiseen. Myös kyllä siihen, kuinka luonto ottaa paikkaansa takaisin.

Synkkyyden keskeltä löytyi
lehtisydän!


Beibe jossain vaiheessa tokaisikin, että "Mahtoi olla synkkä ukko!" Kun luin tarkemmin taiteilijasta, hänen kerrotaan olleen erittäin huumorintajuinen ja iloinen. Hän mieluummin puhui itseään huolestuttavista asioista hymy huulilla, kuin syyttävään sävyyn. Sanotaan, että huumori näkyy hänen teoksissaan. Tämä väite oli kyllä vaikea uskoa, kun tuolla puistossa kulki. Meillä oli ennemminkin sellainen "kauhuelokuva" -tunnelma, kuin hilpeä!



Ei naurata yhtään! ;')

Somman patsaspuisto oli silti kieltämättä kaikessa kummallisuudessaan ja karmivuudessaan erittäin kiehtova ja mielenkiintoinen. Mutta ei se kyllä sellainen paikka ole, mihin lapsenlapsiani vielä muutamaan vuoteen vien!




Eräs Siurossa asuva tuttu sanoi, ettei ole uskaltanut käydä tuolla puistossa. Se kertoo jo aika paljon, kun on kyse aikuisesta ihmisestä!





Vaikka paikka onkin merkillisen outo, siellä kannattaa poiketa. Kannattaa ehkä kuitenkin valita mukavan aurinkoinen päivä! Ehkä patsaat ja tunnelma ei ole niin uhkaavia silloin.




Tämä kyllä kieltämättä nauratti!

Seinällä oli julisteita taiteilijan näyttelyistä Suomessa ja 
ulkomailla.


OSSI SOMMAN VEISTOSPUISTO

Siuronvaltatie 617, 37200 Nokia

12 kommenttia:

  1. No on kyllä aika erikoinen paikka... Jotenkin mielenkiintoista toisaalta, miten taiteilijat tätä maailmaa ja ajatuksiaan kuvaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ja on hyvä, että niitä selitetään. Koska ei noita kyllä tajua muuten.

      Poista
  2. Useimmat taiteilijat taitavat ottaa kantaa teoksillaan maailman asioihin, mikä on ihan hyvä. Katsojan kannalta soisi, että taidekokemus jäisi edes hivenen myönteisenä mieleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon aina sanonutkin, että jokainen ymmärtää taiteen omalla tavallaan. Kokemus on kokemus joka tapauksessa!😊

      Poista
  3. Lapsuudenkotini (talo jossa asuimme myös perheen kanssa ennen tänne Teiskoon muuttoa) sijaitsi ihan vähän matkan päässä tuosta Somman veistospuistosta. Koulutie kulki muksuna sen ohi, syksyisin hämäränhyssyssä teki mieli polkea vähän rivakammin ylämäkeen sen kohdalla :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No en kyllä yhtään ihmettele! Kyllä mielikuvitus pimeällä saisi noi patsaat vaikka liikkumaan!

      Poista
  4. No tuossahan olisi oiva halloween kohde hämärällä ja jos olisi vielä valaistu sopivasti.

    VastaaPoista
  5. Olipa mielenkiintoinen kohde.
    Kummitytön perhe asuu Siurossa. Voisi joskus kutsua itsensä kylään ja pyytää seuraksi tuonne.

    VastaaPoista
  6. Onpa hieno näyttelypuisto. Täytyypä painaa tämäkin paikka mieleen.
    Hauska oli myös retki Panssarimuseoon, en välitä tankeista, mutta pikkumiehen riemua ja innostusta oli varmasti hauska seurata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erittäin mystinen ja mielenkiintoinen veistospuisto! Ilman muuta kannattaa poiketa jo ihan senkin takia, että kävimäärällä saadaan tälläiset paikat pysymään yleisölle auki.

      Joo, kyllä lapsen innostusta ja kiinnostusta on ihana seurata. Silloin kyllä mummukin malttaa käydä sellaisissa paikoissa, mitkä ei mummua niin kiinnosta!

      Poista