Rakkautta ja maan antimia

Rakkautta ja maan antimia
Hehku

tiistai 17. marraskuuta 2015

Savityökurssin satoa ja piipahdus Suomen Kädentaidot messuilla


En ole piiiitkäään aikaan, käynyt minkäänlaisilla kursseilla. En ole jaksanut innostua kansalaisopistonkaan tarjonnasta muutamaan vuoteen. En viitsi aikatauluttaa arkeani ja kuluttaa vähäisiä illan tuntejani, viipottamalla töiden jälkeen kaiken maailman riennoissa. Vaikka niistä saisikin ehkä sitä henkistä pääomaa jaksamiseen.

Pöllöjä valmistuu!


Olen kerran aikaisemmin ollut työkavereideni kanssa savityökurssilla. Oli todella mukavaa yhdessä puuhastelua! Työpaikkamme puuhanainen, Margit, järkkäsi taas sellaista ja pyysi minuakin mukaan. Ilman muuta läksin. Ja kaiken lisäksi kurssi oli täällä Kuhmalahdella. Kurssia veti Taija Ahonen, jolla on työtilat vanhassa navetassa, tässä ihan muutaman kilometrin päästä meiltä.

Kynttilälyhdyiksikin ne muotoutuivat!

Pöllöt jätettiin kuivumaan ennen polttoa.


Minulla ei ollut mitään ihmeellisiä suunnitelmia siitä, mitä aikoisin tehdä kurssilla. Kurssin teemana oli pöllö ja toiset naiset sellaiset aikoivat tehdä. Minä en ollut kovin innostunut aiheesta. Pöllöistä pidän kovasti. Mutta minua jotenkin ahdisti ajatus, että taas olisi jonkin senkin päällä, ehkä hieman epäonnistunut, koriste-esine pölyä keräämässä. Eikä ollut oikein ketään, jolle olisin sellaisen yrittänyt lahjaksi tehdä. Otin kurssille mukaan piparimuotteja, vaahteran- ja tammenlehtiä, kaulimen ja kirjainmeistit. Olin myös pari kuvamallia netistä kopsaillut. Kurssillahan sitten tein sen juustotarjottimen veljen vaimolle synttärilahjaksi. Itselleni oli tarkoitus tehdä myös juustotarjotin, lehmäaiheella. Mutta sille kävi sitten ensimmäisessä poltossa niin, että se halkesi. Ja niin jäin ilman juustotarjotinta. Ensi kerralla uusi yritys sitten!


Minun juustotarjotin ennen polttoa.
Ja näin se sitten poltossa halkesi. Harmi!


Vähän muita piperryksiä.

Riisillä kuviointia. Riisi palaa poltossa pois ja jättää kuvionsa saveen.


Kurssi koostui kahdesta eri kerrasta, itse "muovaamisosiosta" ja raakapolton jälkeisestä lasitusosiosta. Työtoverini olivat kadehdittavan aikaansaavia. He tekivät ne pöllönsä ja lisäksi siilejä, ovikylttejä, kynttilänalusia ja joululahjoja ajatellen, sellaisia pieniä "nimikortteja". Niihin painettiin mahdollisen lahjansaajan nimi tuomillani kirjainmeisteillä.


Onneksi kallo pysyi ehjänä!

Pääkallo saanut lasitteen pintaansa.

Pöllölyhtyä lasitetaan.

Naiset olivat hieman epäuskoisia, että mitähän näistä tulee!


Porukka menossa uuniin.
Itse en sitten tehnyt lahjajuustotarjottimen lisäksi kuin tulevaan kanalankylttiin kaksi kukkoa, pari sydän korua, muutaman liskon seinälle kiipeämään (en tiedä vielä mille seinälle) ja kynttilänalusen. Siitä tulikin hieno ja onnistunut! Valkkasin pihavaahteran alta lähteissäni, mahdollisimman ison lehden. Kaulitsin savea, aikas ohueksi. Open mielestä liiankin ohueksi, mutta ottamani riski kannatti.

Tästä se hahmottuu.

Kulhoon kuivumaan, että saadaan vähän muotoa.


Lehdestä tuli upea! Lasitteen väriä valkatessa, meinasi tulla luomisen tuskaa, kun ajattelin tekeväni siitä mahdollisimman autenttisen näköisen, syksyisen lehden. Onneksi tunnustin itselleni taitojeni vajavaisuuden. Ja ei muuta kuin lehti pinkiksi! Tai watermelon, taisi olla lasitteen värin nimi.  Mitä sitä turhia kikkailemaan, kun kaiken voi vetästä vaaleanpunaiseksi niin halutessaan. =D


Olen niin tyytyväinen tekeleeseeni!

Ja voi, kun tulikin kauniita pöllöjä!

Vai, mitäs mieltä olette?

Ja muutkin työt onnistuivat!





Viikonloppuna olikin sitten vuoro käydä ihailemassa ammattilaisten tekeleitä Pirkkahalliin.

Ihania, raikkaita värejä ryijyissä!



Järjestyksessään 20. Suomen Kädentaidot messut kohteena. Nappasin ystäväni Päpän mukaan. Meillä kummallakaan ei ollut mitään erikoista haettavaa messuilta, kunhan katselisimme kaikkea kaunista ja ihanaa. No, ehkä Novitan piste oli meille molemmille sellainen, josta jotain olisi voinut hankkia. Mutta se oli kyllä suuri pettymys! Novitan hinnat olivat kalliimmat, kuin markettien. Heijastus-lankaa meinasin ostaa. En tiedä mitä se maksaa kaupoissa, mutta kassajonot olivat niin törkeän pitkät, ettei todellakaan maksanut vaivaa jäädä muutaman kerän kanssa jonottamaan. Ja jos rehellisiä ollaan, minulla on vielä viime vuotisilta messuilta hankkimiani lankoja kutomatta!

Nämä Ebba Masalin-tuotteet olivat kivoja!

Kettupehmuste kahvakuulalle!

Minna Parikat yhä hankkimatta!


Käsintehtyjä saippuoita mielestäni messuilla oli tänä vuonna runsaasti. Mä oon aikas hulluna niihin! Käsintehdyissä saippuoissa on ihania värejä ja tuoksuja. Useastihan ne on vielä tehty luonnollisista aineksista.  Ne on ihan syötävän näköisiä! Ostinkin Kulkurin kartanon hohkakivisaippuan itselleni ja yhden saippuan, mansikkamaidon tuoksuisen, lahjaksi. Ihania!

Ihanat värit!


Ja delipuolella oli makeisia. Nami nami! Ostinkin karkkeja ja toffeeta. Olisi tehnyt mieli ostaa vaikka mitä! Mutta tällä kertaa tyydyin Makeistehdas makeidonin, ihaniin luonnollisia aromeita sisältäviin, koviin karkkeihin. Otin salmiakkia, kahvia, joulumakua ja rommirusinaa. Aah!

Toi rommirusina on törkeen hyvä maku!


Joka vuosi olen ostanut Satuluomuksen ammumellejä, jotka ovat ehdottomasti lempitoffeitani. Mutta täytyy antaa muillekkin toffeenvalmistajille mahdollisuus valloittaa minut. Joten tänä vuonna valitsinkin Gopalan käsintehtyjä kermatoffeita. Vaniljaa, salmiakkia ja wanhan ajan kermatoffeet olivat valitsemani maut. En ole niitä vielä makustellut, muutakuin tietysti siellä messuilla. Mutta ne tuoksuvat ihan järkyn hyvältä. Tiedän, että kun palan otan, se on menoa! Täytyy olla varovainen niiden kanssa. Pötkylät ovat kumminkin noin 100g. Voi tulla oksu olo, jos oikein ahnehtii!


Aikas pötkylät!

Susiko shopin, pienen "pyyhi pylly", savikyltin ostin myös. Meinasin antaa sen lahjaksi, mutta sairas huumorini mieltyin siihen niin, että pidän sen itse!


Raastimet ovat kyllä kauniita!

Ostinpahan minäkin nyt sellaisen keraamisen raastimen, mistä "kaikki" puhuvat. On kieltämättä ihan toimiva peli. Kauniskin se on kuin mikä. Vaaleanpunaisen, tietysti, itselleni ja tyttärelle turkoosin. Hän ei vielä tiedä saavansa sellaisen. Mutta kohta varmaan tietää!
Kuvittaja Pia Westerholmin painatuskuvat ovat must hankinta Tampereen messuilta. Hänellä on aivan ihania, humoristisia eläinaiheita. Lehmät totta kai, ovat ne mitä minä kyttään. Mutta tarttuipa yksi pitkä kissa, lehmien lisäksi matkaan. Kaveriksi, viime vuonna ostamalleni pitkälle koiralle . Taas pitäisi hakea kehyksiä. Myös niille viime vuonna ostamilleni....





Kintut olivat jo ihan rikki, emmekä jaksaneet enään kiertää keräilymessujen puolta. Tuskin sieltä mitään edullista olisi löytynytkään.
Mun viikon mittainen, upea lomani, todellakin huipentui viikonloppuun. Messujen jälkeen oli vielä vuorossa työpaikan pikkujoulut. Mustan, pitsisen bilemekkoni rintaan löysin messuilta, ihanan Heinin, upean luurankokaunotarta esittävän kameekorun. Se saikin ansaittuaan huomiota kekkereissä!

Vähänkö rakastan tätä!


Koska olin kerrankin fiksu juhlija ja olin osannut käyttää alkoholia viisaasti ja lähteä kotiin ajoissa, sunnuntai ei mennytkään ihan "pelastusarmeijalle". Kilkkeänä tyttösenä istuttelin viikolla alennusmyynneistä ahnehtimani tulppaaninsipulit ja parit taimet maahan.

Noi keltaiset ovat nimeltään 'Happy people'! =D
 
Ja saipahan houkuteltua Beiben lähtemään leffaan kanssani. Kaikki Bondit ollaan nähty, kiitos mainoskanavien, varmaan satoja kertoja. Mutta teatterissa ei ole kumpikaan koskaan yhtään Bondia nähnyt. Käytiin siis katsomassa, paljon puhuttu Spectre. Joo-o, ihan hyvää äksöniä. Muttei mitään järisyttävää!



Mutta tulipahan käytyä. Ja popcornit olivat hyviä!

Pikkujoululahjaksi saamani tuoksukynttilä

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

12 kommenttia:

  1. Sinulla onkin ollut mukava kurssi. Ja noin paljon kaikenlaista kivaa olet saanut aikaiseksi. Pöllöt ovat tosi kauniita. Kyllä tulee mukava tunne, kun saa jotakin tuollaista aikaiseksi. Eli voit olla ylpeä itsestäsi. Bond vielä näkemättä - ehkä menenkin katsomaan. Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä oli kyllä tosi kivaa! Vaikka juustotarjotin halkesikin, ei harmittanut niin, kun vaahteranlehti onnistui hyvin!
      Spectre oli mielestöni juuri sellainen, joka kantsii käydä teatterissa katsomassa!
      Mukavaa viikkoa Sinullekkin, Anneli!

      Poista
  2. Oijoi miten mahtavia ja tuollaisia lehtimaljakoita haluaisin meillekin. Kivaa viikkoa Marketta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti kehuista, Tia! Kivaa viikkoa Sinullekkin!

      Poista
  3. Ihania! Olen vain kerran tehnyt savitöitä. Koulussa piti tehdä sorsa, ja meikän loputulos muistutti lähinnä lohikäärmettä, D!

    Uusi Bond on minullakin katsottava -listalla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin jännää, miten savitöiden lasitus muuttui upeaksi poltossa? Turhaan naiset epäilivät, että pöllöt eivät onnistuisi!

      Daniel Craig slimfit-puvussaan on kyllä katsomisen arvoinen! ;)

      Poista
  4. Ihana vaahteranlehtialunen siitä tulikin ja muita kivoja töitä :) Kannatti varmasti lähteä. Mulla ollut myös vähän sellanen fiilis jo pitempään ettei viitsi/jaksa mennä johonkin tiettyyn paikkaan aina tiettyyn aikaan. Mutta ex-tempore jutut on kivoja ja voisin tuollaiseen savikurssille mennä mieluusti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noi tollaset lyhytkurssit ovat siinä kivoja, että innostus kestää koko kurssin ajan. Pitemmillä kursseilla, ainakin keväällä, minulla alkaa jo ajatukset siirtymään muihin juttuihin. Ja kavereiden kanssahan on aina kivempaa!

      Poista
  5. Hienoja savitöitä, oi oi, ja muutenkin vaikuttaa kivalta teidän reissut. Olispa kiva käydä joskus elokuvissakin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiito, kiitos! Kivaa on ollutkin!

      Ei muuta kuin leffaan vaan sieltä! =D

      Poista
  6. Mitä kaikkea kivaa oletkaan kuvannut! Taitavia naisia on ollut liikkeellä.
    Vielä passaa istuttella, maa on sulana. meillä tosin maa ihan vetistä lillua.

    VastaaPoista
  7. Ihan sitä hämmästyy, millaisten taiteilijoiden kanssa päivittäin töitä tekeekään!

    Täällä meillä päin on sadellut semmoset 20mm/viikko. Mutta kun kasvit ei enään vettä käytä ja maa on kylläinen, on aikas kurakkona paikat!

    VastaaPoista