Okonomiyaki ja Momofuku. Emäntä on huomaamattaan trendikäs!

Mauri ei liity juttuun mitenkään. Se vaan ottaa ulkona arskaa, kun mä bloggaan!

Minun ruuanlaittoni perustuu yleisesti hyväksi todettuihin ruokiin. Olen joskus sanonutkin laittavani sellaista "rustiikkista maalaisruokaa". Pataruokia, laatikkoja, kastikkeita ja keittoja. Sellaisia lapsuuteni ruokia.
Mutta koska olen sairaalloisen kiinnostunut ruuanlaitosta ja raaka-aineista, haluan kokeilla kaikenlaisia minulle uusia "juttuja". Usein ne kuitenkin jäävät kerran kokeiluksi ja palaan vanhoihin "tuttuihin".
Viime viikolla posti toi minulle Maku-lehden näytenumeron. Lehti oli pääsiäisnumero ja täynnä rahka- ja kananmunareseptejä. Oli siellä myös pari kiinnostavaa artikkelia: Versova puutarha kertoi Kotipellon puutarhasta, jossa kasvatetaan versoja ravintoloille ja kauppoihin. Toinen oli : Autolla Gotlannissa. Rakastan etelä-Ruotsalaisia maisemia, samoin Englannin nummi- ja maalaismaisemia. Kumpiakaan en ole nähnyt, ainakaan vielä.
Koska niitä kananmunia pukkaa, kiinnitin huomioni lehdessä oleviin kahteen reseptiin. Marinoituihin kananmuniin ja japanilaiseen kaalipannukakkuun. Olin tietämättäni heittäytynyt trendikkyyden aallonharjalle!

Okonomiyakin reseptin huomasin lehden osiossa: Kokkaa kahdelle! Siinä oli ohjeita kahden viikon arkiruokiin kahdelle hengelle. Muutama hyvä resepti oli, joita aion kokeilla!
Tietämättäni olevani trendikäs, Okonomiyaki kiinnitti huomioni, koska minulla oli iso kaali, porkkanoita ja niitä munia.  Muutkin raaka-aineet löytyivät, tuoretta chiliä lukuunottamatta. Mutta paprikaa oli ja kuivattua savuchiliä. Ja kaalia rakastavana ihmmeisenä, tätä oli pakko kokeilla!

Maku-lehden ohjeessa, kasvikset raastettiin ja sekoitettiin muna-vesi-jauhoseokseeen. Koska tähän aikaan vuodesta, kaali ja porkkanat ovat aikas kuivia, minä kuullotin kaikki kasvikset ennen massaan lisäämistä. Lisäksi minä laitoin kuivattua lehtikaalia munamassan joukkoon. Sitä kun sattuu olemaaan kaapissa vielä huru mykke!

Kesällä tätä voi kokeilla niin, että laittaa rehut ihan raakoina. Ja kokeilenkin!
Tässä minun versioni ohjeesta.:

OKONOMIYAKI 2-3 ann.

• 300g valkokaalia
• 2 porkkanaa
• 1 sipuli
• pari valkosipulinkynttä
• 1 chili tai
• 1/2 punainen paprika ja kuivattua savuchiliä maun mukaan
• 1 rkl tuoretta inkivääriä raastettuna
• 2 kananmunaa
• kourallinen kuivattua lehtikaalia 
• 2 dl vehnäjauhoja
• 1 1/2dl vettä
• 1rkl soijakastiketta
•  rypsiöljyä paistamiseen

Lisäksi:

• shiracha-kastiketta
• seesaminsiemeniä

Leikkaa kaali tosi ohuiksi suikaleiksi. Kuori ja raasta porkkanat. Silppua sipulit. Suikaloi chili/paprika. Raasta inkivääri.
Kuullota vihanneksia öljyssä pannulla hetki, niin että ne hieman pehmenevät. Siirrä kasvikset pois pannulta jäähtymään hetkeksi, esim. lautaselle.

Riko munien rakenne kulhossa. Sekoita joukkoon vesi, jauhot, soija, (kuivattu chili), kuivattu lehtikaali hieman murskattuna ja kasvikset.

Kuumenna öljyä pannulla. Voit paistaa koko massan kerralla, tai kahdessa-kolmessa erässä. Paista miedolla lämmöllä muutamia minuutteja per puoli.

Jos paistat koko massan kerralla, pannukakku on helppo kääntää kattilan kannen avulla. Laita paistinpannun kokoinen kattilan kansi pannun päälle. Käännä pannu ylösalaisin niin, että pannari jää kannelle. Liu'uta pannari takaisin pannuun ja paista kaunis, ruskea pinta toisellekkin puolelle.
Tarjoa okonomiyaki shirachan ja seesaminsiementen kanssa. Minä muistin seesaminsiemenet vasta kun oltiin jo syöty!

No, mitäs mieltä tästä oltiin:
 Joo-o! Ihan hyvää. Mutta voisi olla parempaa varhaisvihanneksista.
Minä paistoin koko massan kerralla. Seuraavalla kerralla voisin kokeilla paistaa erissä. Ja se shiracha-kastike... se vasta tujua onkin! Vähän niinkuin hiki virtas! Beibellä oli huulet rohtuneet ja ne punoitti ruuan jälkeen, ihan kuin hänellä olisi ollut huulipunaa! ='D

Olin lueskellu netistä vähän juttua okonomiyakista ennen ruuan valmistamista, koska moisesta en ollut ennen kuullut. Yhdessä ohjeessa schiracha-kastike oli sekoitettu majoneesin kanssa. Meillä ei sattunut majoneesia kaapissa olemaan, enkä jaksanut alkaa sitä tekemäänkään. Ensi kerralla kyllä sekoitan shiracha-soossin johonkin, mikä sitä hieman miedontaa!

Okonomiyakin kanssa syötiin focacciaa. Trendikästä sekin, eikös! Reseptin otin täältä, Hellapoliisin blogista. Tein ohjeen kaksinkertaisena. Nesteenä käytin heraa, mikä oli jäänyt munajuuston teosta. Täytteeksi tökin sitä munajuustoa, punasipulia ja salvian lehtiä.

 Oli eka kerta kuin focacciaa tein. Ihan jees -makuista!

Okonomiyaki on perinteikäs pikaruoka Japanista. Nimi tarkoittaa "se mistä pidät paistettuna". Täältä löydät mielenkiintoisen jutun ruuasta. Olisi kiva päästä joskus maistamaan sitä ihan Japanissa!


Marinoituihin kananmuniin törmäsin jossain nettijutussa jo viime syksynä. Ne jäi silloin kokeilematta. Mutta viime viikkojen aikana kansa on suorastaan kohissut marinoiduista munista Momofukun tapaan. Jopa Ylen uutiskynnyksen munat ylittivät ja aamuteeveessä niitä valmistettiin ja maisteltiin.

Marinoitua kananmunaa...

... Momofukun tapaan!

Momofuku on amerikkalais-austraalialainen trendiravintola New Yorkissa. Ja sieltä tämä munaresepti on lähtenyt leviämään ympäri maailman. Tai ainakin tänne suomeen...
Marinoituja kananmunia tarjotaan tietääkseni japanilaisen Ramen-keiton lisukkeena.
Tässä samaisessa Maku-lehdessä ne munat tulivat vastaan minua, jutussa: 9 x muna. Nyt jos koska oli pakko niitä testata.
Ohjeen voit käydä katsomassa vaikkapa täältä. Tai googlettamalla; Momofuku munat tai marinoidut kananmunat. Johan linkkiä alkaa pukkaamaan.
Alkuperäisessä reseptissä käytetään sherryviinietikkaa. Se voi korvata balsamico- tai punaviinietikalla. Minä käytin jälkimmäistä.
Ohjeessa munien keittoaika on 6min 50 sek. Minun kanojeni isoille munille se oli ihan liian vähän. Ne jäivät liian raa'oiksi, vaikka olivat huoneenlämpöisiä mennessään keitinveteen.

Ja sitten oli vielä yksi ongelma! Kun minun munat ovat niin tuoreita, ettei niistä tuppaa kuoret lähtemään irti. Vaikka kuinka kylmään veteen ne laittaisi keiton jälkeen! Nytkin hain lunta ulkoa, mutta ei. Joten minun Momofukuistani ei tullut kovin kauniita!

Keitetyt munat jäissä!

Tästä yksilöstä irtos kuori parhaiten!

Munat soijakylpyyn!

Paino päälle ja jääkaappiin!

Nooh, mitäs näistä meillä tykättiin:

Beiben sanoin: "Maistuu suolaiselle ja etikkaiselle. Ei pahaa." Yhdyn Beiben sanoihin.
Me maisteltiin niitä pelkiltään, leivän päällä ja salaatin kera. Ei vain vakuuttanut! Minä kun en kylmästä munasta muutenkaan pidä. Se pitää olla juuri keitettyä ja lämmintä syödessä. Varsinkin tuollainen puolikankea tapaus!

Ei mikään kaunis muna!

Näyttää siivutettuna ihan pilaantuneelta! ='D

Salaatissa vähän paremmalta!

Ja kynttilänvalossa lähes täydelliseltä!

Minuun ei ole ihan täysillä se lehtikaalivillityskään purrut, vaikka sitä melkein joka kesä kasvattelenkin. Mielipiteitäni siitä ja sen trendikkyydestä voi käydä lukemassa täältä.  Joten yhteenvetona voisikin sanoa, ettei trendikkyys ole minua varten. Vaikka välillä sitä vahingossa olenkin! ;D