Rakkautta ja maan antimia

Rakkautta ja maan antimia
Hehku

tiistai 7. maaliskuuta 2017

Punajuuriviiniä loppukesän pimenevien iltojen iloksi!



Olen mennyt hieman edelle ajassa. Puhun jo kesän loppumisesta, vaikka ei ole vielä edes kevät alkanut! Syynä tähän on viini, mitä me Beiben kanssa ollaan väkästelty.
Ensimmäisen kerran kuulin mystisestä punajuuriviinistä muutama vuosi sitten eräältä työkaveriltani Jaanalta. Hän kertoi joskus vuosikymmeniä sitten hänen setämiehensä sitä tarjoilleen joissain sukujuhlissa ja kuinka hyvää se oli ollutkaan. Lähes sherryn veroista!
Jaanan setä oli kertonut sen valmistuksesta, että viinin täytyy antaa tekevöityä pullossa ainakin muutama kuukausi, ellei ihan puoli vuotta. Muuten se on niin pahaa, ettei sitä juo itse pirukaan!
Kerran jutusteltiin taas kahvipöydässä tästä punajuuriviinistä, niin kuinkas ollakkaan, eräs toinenkin työkaverimme oli joskus moista herkkujuomaa saanut maistaa. Ja hänkin ylisti sen olleen aivan kuin sherryä ja todella hyvää!
Kolme kesää olen epätoivon vimmalla yrittänyt kasvattaa punajuuria. Enkä vain niissä onnistu! Ystäväni on minulta  monena syksynä kysellyt, että joko olen punajuuriviinin laittanut käymään? Itsepintaisesti olen yrittänyt saada edes sen verran satoa, että olisin omista punajuurista saanut viinin laittaa. Mutta kun ei, niin ei! Kun en ole saanut omasta maasta punajuurta, en ole viiniäkään tehnyt. Kun täytyy yrittää olla niin omavaraista, niin omavaraista että!



No, vuodenvaihteen jälkeen kaupat pursusivat melkein ilmaisia punajuuria ja en enään voinut vastustaa kiusausta kokeilla viinin valmistusta. Löysin meinaan internetin ihmeellisestä maailmasta punajuuriviinin ohjeen! Nöyrryin siis ostopunajuuriin, anteeksi... Taas täytyy kasvimaan kiukkuista henkeä kevään tullen lepytellä!



Punajuuriviinin ohjeen otin täältä ja tein ihan prikulleen sen mukaan. Paitsi, että meillä ei ollutkaan ihan tavallista ruisleipää sillä hetkellä. Joten hieroin ohjeen hiivan tummaan Reissumieheen, jossa on mallasta ja rouhettakin seassa. Mutta eipä tuo näkynyt prosessia haittaavan ja vinkku kävi ihan hyvin!

HIDAS PUNAJUURIVIINI


4 suurta punajuurta
0.5 kg fariinisokeria
1.5 kg tavallista sokeria
125 g rusinoita
50 g hiivaa
hapanleipäviipale
4 litraa vettä

Pese punajuuret hyvin juuriharjalla. Paloittele noin sentin paksuisiksi siivuiksi. Keitä niitä noin 2 tuntia.



Poista punajuuret ja tarkista, että vettä on 4 litraa. Lisää sokerit ja rusinat. Jäähdytä n. 30°C lämpötilaan. Kaada liemi sopivaan käymisastiaan ja lisää viimeiseksi leipäviipale, johon hiiva on hierottu - hiivapuoli alaspäin.

Anna jäähtyä!

Leipä voideltuna hiivalla!

Ja siellä kelluu!


Anna seisoa käymisastiassa huoneenlämmössä n. kuukauden ajan liikuttamatta. Pullota ja anna kypsyä pullossa/pulloissa n. puoli vuotta - vuoden.
Jos nautit viinin "raakana", et varmasti halua tehdä tätä uudelleen, mutta jos maltat ja annat viinin kypsyä kunnolla, hämmästyt.

Joo, viini kävi hyvin ja eikä pilaantunut, kuten Beibe hieman epäili. Meidän ämpäri ei ollut ihan tiivis ja pelättiin jonkin pöpön iskevän ämpäriin.



Kuukauden päivät vinkku asusteli pesuhuoneessa, kunnes se lapottiin pulloihin. Sameatahan se oli kuin mikä, kun sitä ei millään kirkastettu. Ehkäpä sakka laskee pullonpohjille viinin tekeytyessä.
Eikä makukaan ollut ihan mikään hirvittävän paha, kun sitä lapotessa hiukka täytyi tietysti maistaa.

Jaloa juomaa lapolla pulloon!


Ei ollut homeessa, kuten vähän epäiltiin!

Ei sitä juomaan olisi pystynyt, mutta kyllä se antoi viitteitä jostain paremmasta tulevaisuudesta. Makeea kuin mikä, mutta josko se siitä jalostuu!
Beibe katsoi prosentit tilavuusprosenttimittarilla ja 15% se näytti. Että vahvaa viintä on tulossa!


Saattaa olla jopa 16%!

Viini on nyt siis tekevoitymässä, yksi pullo jääkaapissa ja muutama kellarissa. Helmikuussa pullotettua, joten lupaus lasillisesta syvänpunaista punajuurisherryä elokuiseen kesäiltaan on luvassa. Pidetään peukkuja, että viini on yhtä hyvää, mitä tarinat kertovat!

Puolen vuoden kuluttua korkki narahtaa!

10 kommenttia:

  1. Mielenkiintoista! Enpä ole tällaisesta viinistä ennen kuullutkaan. Kauniilta näyttää ainakin tuossa pullossa. Kerrohan sitten miltä maistuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilman muuta kerron miltä maistuu, sitten syksymmällä!

      Poista
  2. Enpä ole minäkään koskaan kuullut punajuuriviinistä. Varmaan väri on hieno! Mut puristettu mehu kyllä on ihmeen hyvää, makeaa, ei uskois. Muuten jostain syystä en oikein ole tykännyt paljon syödä punajuuria.
    Meilläkin on nuo viininvalmistus ja pullotushärpäkkeet. Myisin ne pois, mut ei kukaan tarvitse :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En olekkaan koskaan punajuurimehua maistanut!

      Poista
  3. Wau, kiintoisaa! Ihan uusi tuttavuus minulle

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tästä viinistä ole kovin moni kuullut!

      Poista
  4. Ihan uusi juttu, mielenkiinnolla jään odottamaan kommentteja valmiista viinistä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilman muuta kerron miltä maistui! Sitten loppukesästä...

      Poista
  5. Onko sokerin määrä reseptissä varmasti oikein? Satsi ei yleensä käy, jos sokeria on liikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mekin sokerin määrää hirviteltiin, mutta kyllä se käymään lähti. Ja tosiaan niitä prosenttejakin tuli "kivasti"!

      Minä olin ihan varma, että se leipä homehtuu sinne viiniin. Mutta se oli hävinnyt ihan totaalisesti, eikä viinin päällä ollut edes mitään pilaantumiseen viittaavaa kalvoa.

      Onhan tämä hieman hämmentävä viiniohje, mutta ainakin käymisprosessi toimi ihan normaalisti!

      Viini on vieläkin maistamatta, mutta eiköhän sitä tässä joku viikonloppu maistellaan!

      Poista