Rakkautta ja maan antimia

Rakkautta ja maan antimia
Hehku

lauantai 16. marraskuuta 2019

Piipahdus Suomen kädentaidot -messuilla.


Tää vihko oli hauska! Siinä oli pieniä sivuja, joita sai käännellä
sopiville teksteille oman mielialan mukaan.


Tänä vuonna Beibe otti meille työpaikaltaan edulliset rannekkeet Suomen kädentaidot -messuille. Viime vuonna ei käytykään, ei yhdessä, eikä erikseen. Ajateltiin, että nyt olisi kiva mennä vuoden tauon jälkeen.

Nää paperitähdet oli hienoja ja tykkäsin tosta seinä-
jutustakin.


Koska minä oli jo valmiina Tampereella, mentiin messuille eri matkaa. Ajattelin, että kyllähän nyt kahden aikaan perjantaina iltapäivällä pysäköinti onnistuu Pirkkahallin läheisyyteen. Mutta ei toivoakaan! Porukkaa lappasi sisään ihan katkeamattomana jonona edelleen.

Ryijyt on aina <3!


Mutta ei hätää! Ikean liepeille on järjestetty iso ilmainen etäparkki, mistä oli nyssekyyditys 15 minuutin välein itse "sotatantereelle".



Tätä messuilua mietiskelinkin bussissa istuessani. Onko tässä mitään järkeä? Lähteä ehdoin tahdoin osaksi joukkohysteriaa. Tönittäväksi ja tuupittavaksi. Mellakkavarusteet melkein tarvitsisi!

Pakollinen messupehmis.


Ehkäpä tämä valtaisa tapahtuma onkin juuri se syy. Onhan se nyt mahtavaa, kuinka paljon kädentaidot yhdistävät ja keräävät porukkaa ympäri Suomen kerran vuodessa Tampereelle. Monellehan tämä tapahtuma on lähes pyhiinvaellus ja ainut pakollinen tapahtuma vuodessa.

Oranssi oli messuteemana ja noi nahkaiset vauvan
töppöset oli aivan ihanat!

Nyt on kyllä niin retro ryijy!


Siis naisille! Miehillehän tuolla ei juurikaan ole tarjontaa. Ellet ole innostunut neulomisesta, virkkaamisesta, ompelemisesta, koruista ym. jutuista. Beibe oli ihan oikeassa, että nämä ovat naisten messut. Häntä ei huvittanut edes kiertää kaikkia halleja, koska minä olin ne jo kiertänyt ja kertonut mitä niissä oli tarjolla.

Beibe oli ollut hieman toiveikaskin messujen suhteen, koska oli kuullut radiossa kerrottavan messujen yrittäneen lisätä kovien materiaalien määrää tänä vuonna. Mielestäni messuilla oli tänä vuonna  entistä enemmän kankaita ja lankoja.

Pappatunat! <3

Tälläisiä olen tehnyt joskus lasityöaikoinani ihan oikeille
tuikuille.

Tykkäsin noista koivunpölli jakkaroista.


Itse olisin toivonut tänä ilmastoahdistuksen aikana enemmän kierrätysmateriaaleista tehtyjä tuotteita. Kiva piristys oli muotinäytös kestävän kehityksen teemalla. Pidin kovasti solmioista tehdystä hameesta, mistä en valitettavasti kuvaa saanut.



Joitakin ideoita sentäs sain itseeni imettyä. Lähinnä noita luonnonmateriaaleista tehtyjä koristeideoita.
Ruokapuolella oli kyllä jotain opintoihin liittyviä luonnon raaka-aineista tehtyjä tuotteita. Mutta ei siellä mitään uutta ollut. Joka firmalla oli samantapaiset mehut, hillot, glögit ja marjajauheet. Maistiaisia tosin oli mielestäni muita vuosia enemmän ja se oli kivaa se! Ihastuin naapuripitäjän Marjatila Tyrnikan  marja-aronia glögiin. Sitä en nyt messuilta ostanut, koska ajan melkein päivittäin kyseisen yrityksen ohi. Haen sitä sitten suoraan sieltä.

Osaran pisteellä oli hienoja luonnonvaratuottajien tekemiä
tuohitöitä. Urputtajaopiskelija minussa taas heräsi
katkeroituneena. Meikäläisen piti itse hankkia tuotakin
taitoa!

Tollasia siellä opiskellaan. No, ollaanhan mekin kransseja
tehty, kun yksi meistä oppilaista opetti meitä.

Tämä oli tehty kaislasta tai vastaavasta. Oli mielestäni
hieno!


Kerrankin keskityin itseeni ikuisten joululahjaostosten sijaan. Ostin itselleni korvakorut, mekon ja noudin aiemmin Lankakissalta tilaamani alunan .

Käsintehtyä suklaata!


Monta asiaa jäi hieman kaivelemaan, mitä olisin itselleni vielä himoinnut. Mutta onneksi on nettikaupat, mistä voi jälkeenpäin ihanuuksia tilata.

Mua jäi kyllä harmittamaan, kun en ostanut tätä mekko. Olisin
halunnut mustana, mutta ei ollut minun kokoani. Mutta tämä
värikin olisi kyllä ollut kuitenkin ihan kiva.

Täytyy toivoa, että näitä tulee heidän nettikauppaansa
lisää. Kotona kävin heti katsomassa, mutta lehmä-
kuosilla ei ollut sielläkään.


Olihan meillä tosiaan rannekkeet, että koko viikonlopunhan tuolla olisi voinut viettää. Mutta kyllä minullekkin riitti tuo nelisen tuntia. Jalat olivat ihan soosina!

Kivoja pulloista tehtyjä tuikkualusia ja lamppu!


Etäparkkisysteemi toimi niin hyvin ja bussikuljetus oli helppo tapa päästä suoraan pääoven eteen, että aiotaan kyllä jatkossakin tätä tapaa suosia.

Tälläinen olisi myös kiva ulkona jollain seinällä!


Olitko Sinä kädentaitomessuilla? Teitkö hankintoja? Ja mitä pidit messuista noin yleisesti? Oilisi kiva kuulla! Ketään tuttuja en sattunut messuilla näkemään, vaikka monen tiesin siellä olevan.

Jalat olivat muutaman messutunnin jälkeen ihan pa...na!

2 kommenttia:

  1. Hetken mietin messuille lähtöä. Meidän seudulta olisi päässyt järjestetyn bussikyydin mukana messuille. Hinta sisälsi bussikyydin ja sisäänpääsyn. Kerran sitä kyytiä kokeilin, mutta itse messuilla oli niin paljon porukkaa, että esittelypöytien lähelle oli vaikea päästä.
    Messuilla on kyllä kiva käydä katselemassa ja keräämässä ideoita. Ehkä tehdä ostoksiakin. Kokemuksesta tiedän, että rahaa siellä palaa, vaikka mitään ei ollut tarkoitus ostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se menee! Ahdasta on, vaikea päästä myyntipöytien äärelle, mutta silti rahaa palaa!

      Poista