torstai 23. tammikuuta 2020

Kultaako aika säämuistot?


Näkymä myrskyisälle Pajulanjärvelle itsenäisyyspäivänä
vuonna 2014


Muistatko millainen sää oli vuosi sitten? Mitenkäs viisi, tai peräti kymmenen vuotta sitten? Voisin vaikka väittää, että et muista! Ellei silloin, juuri jonain kyseisenä päivän ole tapahtunut jotain merkittävää elämässäsi.


Jouluksi vuonna 2014 satoi 10 cm lunta ja oli pikku-
pakkasta. Aloitin blogini pitämisen tämän vuoden
kesällä. Kuvien ottaminen lisääntyi paljon kyseisenä
vuonna.

Minäkään en muista! En edes viime vuotista säätä tänä päivänä. Mutta muistan esimerkiksi vuosien -94 ja -95 jouluaattojen kelin. Silloin oli molempien vuosien aattoina itä-Pirkanmaalla tosi kovat pakkaset ja lunta aikas paljon.
Muistan nämä joulut sillä, että -94 aloimme Beiben kanssa seurustelemaan ja se oli meidän ensimmäinen yhteinen joulu. Ajelimme aattona ensin viettämään aattoa appivanhempiemme luo ja sieltä minun vanhemmilleni. Illalla kun saavuimme omaan kotiimme Sahalahteen, söimme yöllä myöhään kahdestaan jouluateria ja olimme niin rakastuneita että. Pakkasta oli yli -30 astetta, mutta me lämmitimme toisiamme! ;'D
Tänä samaisena rakkauden vuonna, uusivuosi oli ihan vesisateinen ja tiet, sekä pihat ihan kamalalla kaljamalla. Olimme saaneet Beiben auton juuri korjaamolta kolaroinnin jälkeen ja pelkäsimme ryttäävämme sen heti uudestaan. Että kyllä sään vaihteluita on ollut silloinkin!

2015 on ollut alkuvuodesta lunta. Kummipoika Juhon kanssa
tehty valtava lumiukko!


-95 vuonna joulu oli meidän ensimmäinen isänä ja äitinä. Olimme jäädyttäneet ämpäreissä jäälyhtyjä ja laittaneet niitä pitkin taloyhtiön pihaa. Muistan, kun lähdin pilkkihaalari päälläni ja karvahattu päässä sytyttämään tuikkukynttilöitä niihin. Sytkäri ei toiminut pakkasessa ja näpit jäätyivät heti, kun yritti tulitikkua sytyttää. Pakkasta oli -34 astetta ja tuikut eivät palaneet lyhdyissä, kun oli niin hapeton ilma.

26. tammikuuta vuonna 2019 riitti lingottavaa!


Mutta sitten alkoi elämä olemaan niin hektistä, että en kyllä muista kuin joitain ihan satunnaisia päiviä sieltä täältä. Joitain myrskyjä ja sellaisia, mutta en välttämättä mitään tarkkoja lämpötiloja.

Helmikuun 2. päivä vuonna 2016. Ei huono!


Kunnes, saimme vuonna 2006 jouluna lahjaksi vuoden 2007 sääpäiväkirjan. Niinpä merkintöjä säästä, sen ilmiöitä, lumitilanteista, lämpötiloista ja kaikesta muustakin luontoon liittyvästä on merkkailtu ylös tästä vuodesta lähtien. Olemme hankkineet itse joka vuosi uuden kirjan. Joiltain päiviltä, varsinkin kesäaikaan, saattaa merkintöjä puuttua. Mutta sellainen yleinen kuva on kyllä siitä, millaista keliä on ollut milloinkin minä vuonna.

Aamulenkillä napattu kännyräpsy 27. tammikuuta vuodelta 2017


Jokin yksittäinen päivä ei suurta, yleistä kuvaa anna. Mutta ajattelin, että hauska kuitenkin katsoa millainen lämpötila on ollut Kuhmalahdessa minäkin vuonna 23. tammikuuta. Alkaen vuodesta 2007 tähän vuoteen asti. Lämpötilat ovat aamulämpötiloja.

2007    -20
2008    -6
2009    ei merkintöjä 
2010    -20
2011    -7
2012    -7
2013    -17
2014    -22
2015    -12
2016    -7
2017    -1
2018    -20   
2019    -6
2020    -5


Näkymä 23.01.2018 meidän pihakuusesta.


Tänä kyseisenä 23. tammikuuta, on ollut jonkin verran lunta joka vuosi. Joinain vuonna sitä on ollut ihan puolikin metriä. Joinain vuonna niin, että on saanut sanoa. Siis ihan vain kuura maassa.
Tänä vuonna meillä ei ole yhtään lunta! Eikä sitä ole missään tässä lähiseudullakaan. Ainakaan 50 kilometrin säteellä, mitä ajelen aikas aktiivisesti. Kuuleman mukaan, lumeton alue on paljon isompi!
Järvetkään eivät ole jäässä, joidenkin pikkujärvien erittäin ohutta jääpeitettä lukuun ottamatta. Isot järvet ovat olleet monta kertaa jäässä. Beibe on jopa pilkille päässyt! Mutta nyt lainehtivat vapaina.

2. huhtikuuta vuonna 2017 Pajulanjärvellä pääsi vielä pilkille.


Yleisesti vuosittain on ollut joko ennen tai jälkeen tälläisen pakkasjakson suojaisempi kausi. Se on ollut kuitenkin aikas normi, että lumipeite on sulanut monta kertaa talven aikana. Jotenkin sitä muistelisi, että lapsuudessa lumi tuli tyyliin viimeistään marraskuun lopussa. Ja suli sitten maaliskuun lopussa pois. Välillä olisi ollut joitain suojakausia, mutta että lunta olisi ollut koko talven.
Kyllä pitkäkestoisia pakkasjaksoja silti lähimenneisyyteenkin mahtuu. Vuosina 2010 ja 2012 on ollut koko tammi- ja helmikuun pakkasta. Välillä viikon mittaisia tosi matalien lämpötilojen jaksoja.

Pihakuusi aamulla 21. tammikuuta 2019.


Samoin järvien jääpeitteestä on samanlaiset mielikuvat! Kun järvet jäätyivät, jääpeite ei olisi sulanut vasta kuin myöhään keväällä. Kaikki Tampereen seudulla asuvat tietävät tämän nämä joka vuotiset arvuuttelut siitä, että koska Näsijärven Näsinselkä saa jääpeitteen ja koska se on vapaa jäistä.

Maaliskuun alussa vuonna 2016 pilkillä Pakojärvellä.

Olen itse ollut hieman ristiriitaisissa mietteissä tämän hetkisestä säätilasta. Kaipaan ihan hirvittävän paljon rakastamaani talvea. Mutta toisaalta olen jo niin tottunut leutoon säätilaan, että tänä aamuna ollut -5 asteen keli tuntui tosi kylmältä.
Olen ajatellut myös niin, että kaikki tämä on pois niiltä kovien pakkasten jaksoilta. Ja töllin lämmittämiseltä! Lisäksi on ollut helppoa eläinten suhteen, kun vedet ovat pysyneet eläinsuojissa sulina ja ei ole tarvinnut muutenkaan elukoiden pärjäämisestä murehtia. Nyt kun ei ole mitään isoja sorkka- ja kavioeläimiä, tarhakin on pysynyt ihan kohtuullisessa kunnossa.

Hehku ja Jonkka talvella 2015

Olen kuitenkin varautunut ainakin henkisesti siihen, että talvi vielä tulee. Joka vuosi on ainakin pakkasjakso tullut, vaikka on ollut erittäin vähälumisia talvia.
Mutta tulkoot vaan! Uskon kuitenkin, että viimeistään juhannuksen jälkeen kesäänkin päästään!

Löysin tälläisen talvikuvan 2000 -luvun alusta.  Tämä on otettu meidän ensimmäisten
Leppämäki vuosien aikana. Voisi olla ehkä 2005 tai siinä paikkein.
Kuvassa minä tyttären, sekä Pumpuli -lampaan ja
Tantta -koiran kanssa. 


Olisi tosi kiva kuulla, millaisia säämuistoja Sinulla on? Onko joku tietty päivä jäänyt mieleen juurikin poikkeuksellisen säätilanteen vuoksi?

Tältä näytti ulko-ovesta katsottuna
aamulla 23.1.2020 klo 9.00. Pakkas-
tä oli -5 astetta. 

Ennen autoon istahtamista näkymä
toiseen suuntaan. Iltapäiväksi tosin jo
luvattiin sadetta kaikissa olomuodoissa
ja lämpöasteita.



8 kommenttia:

  1. No hyvin kyllä tuosta sun listasta näkyy, miten paljon vaihtelua voi eri vuosina säässä olla. Mutta olen kyllä ihan varma, että silloin lapsena lunta ihan oikeasti oli koko talven. Ja paljon! Mä olen asunut lapsuuteni Keski-Suomessa, eli varmaan myöskin se nykyistä pohjoisempi sijainti vaikuttaa siihen, että lunta on ollut enemmän. Mutta muistan, että luistelemassa käytiin läpi talven, ja hiihtääkin täytyi koulussa (vihasin sitä). Nyt täällä meidän suunnalla ei varmaan ole koko talvena voinut jäädyttää ulkokenttiä, eikä laduista ole tietoakaan, koska ei täälläkään tosiaan ole sitä lunta kuin satunnaisesti muutaman päivän ajan joku sentti-kaksi. Juuri nyt on pikkiriikkisen, toissa yönä satoi ja se on pysynyt maassa, koska täälläkin oon pakkasta muutama aste.

    Mä muistelisin, että vuonna 1994 (myös meillä se eka yhteinen joulu) oli joulun tai uuden vuoden aikaan ihan vesikeli, siis vesi siinä jään päällä ja ääri liukasta. Muistan sen siitä, että minä olin maha pystyssä aika pitkällä (esikoinen syntyi helmikuun lopulla) ja mentiin miehen kanssa kaks päällä mopolla noin kilometrin päähän hänen kotiinsa käymään (muistelen kovasti, että se olis ollut joulu, mutta en oo varma...), ilman kypäriä jne.. ja mietin, että ollaan kyllä hulluja, minä vielä sen mahani kanssa siinä uhkarohkeilemassa!! Sitten jonain vuonna oltiin Keski-Suomessa jouluna ja siellä kävi niin, että isäni otti illalla esikoisen mukaansa saunaan (tyttö oli pieni... ehkä jonkun vajaa 2v?) ja oli ihan tulipalopakkanen, jotain -30. Ja sitten aamulla herätessä räystäistä tippui vesi, eli oli plusasteilla. En ole nyt siitä vuosiluvusta kyllä varma, mutta ehkä joku -96...?)

    Eli kyllä ne kelit vaihtelee. Mutta kyllä myös selvästi on lämmennyt noin niin kuin yleisesti. Ja vaikka sitä lunta kaipailin kovasti aiemmin minäkin, niin enää en oikein tiedä... Luonto sitä tarttisi, ja olishan se valaisevaa ja kivaa. Mutta mäkin mietin tänään aamulla koiralenkillä, että voi hitto miten tuntuukin kylmältä toi vaivainen -5 astetta, kun on tottunut, että ollaan plussan puolella!!

    Kunhan nyt ei sillä tavalla iskisi sitten se talve, että kaikki jo kukkii ja kasvaa... vähän hirvittää ajatus ensi kesästä, kun nyt on jo pajunkissat ja silmuja alkaa olla muutenkin, että tulee pakkaset ja palelluttaa kaiken, plus että eihän tähän aikaan vielä mikään pölyttäjä lennä. Tänään kuulin ekaa kertaa jo titityytä laulavan tiaisenkin, ja näkyvät kovasti pesäpaikkoja jo pihassa tutkivan. Voi sentään, saa nähdä miten tässä vielä käy!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sillon -94 oli tosi liukasta. Mä muistelisin, että joulunakin oli tiet jotenkin liposat, kun ajeltiin Beiben porukoilta mettäteitä mun vanhempien takavetoisella Ladalla. Kun tosiaan oli Beiben Toyota korjattavana. Mutta ainaskin silloin uutena vuonna oli ihan vesikeli ja pihat kirkkaalla jäällä. Ei meinattu päästä autolla pihasta ja pelättiin sen liukuvan seinää päin. Just oltiin saatu se korjaamolta.

      Joskus kuutisen vuotta sitten oltiin vuorotteluvapaalla ja silloin oli kanssa sellainen talvi, että täällä ei ollut koko talvena lunta kuin että sai sanoa. Mutta pakkasta oli kyllä silti.

      Väkisinkin luonto alkaa heräilemään valon lisääntyessä. Siihen ei niinkään lämpötila vaikuta. Eläimistäkin huomaa sen, kun ne alkavat vaihtamaan karvaa, vaikka olisi millaiset pakkaset.

      Ei talven enään tarvitsisi tulla ainakaan kovin reippaana. Olisi tullut silloin, kun oli aika!

      Poista
  2. On tämä niin kummallinen talvi, ettei tosikaan.
    Olen tässä kiertänyt blogeja, joista on käyty kommentoimassa omassa blogissani, mutta en vaan ole saanut aikaiseksi tulla vastavierailulle. Nyt tulin ja ään lukijaksi tänne, terv. Selätön puutarhuri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmeelliseltä kyllä kieltämättä tuntuu!

      Kiva kun tulit ja jäit!

      Poista
  3. Onpa hurjia vaihteluita noiden vuosien aikana yhden päivän lämpötilassa. Pistää pohtimaan onko tämä talvi lopulta niin paljon kummallisempi isossa mittakaavassa. (Ja manaan samalla, että vuoden päästä on tietysti 16 metriä lunta ja 30 pakkasta.... hihi!)

    Kyllähän jonkunlainen lumipeite kiva olisi. Tällainen ikuinen syksy on masentava kaiken kuran ja ravan keskellä. Pidän siitä, että lenkkareissa pärjää, mutta olisin valmis vaihtamaan tossut maihareihin jos sen sijaan olisi kuulaita pakkaspäiviä pienellä kivalla valkoisella peitteellä.

    Hei, laittaisitko kuvan siitä sääpäiväkirjasta. Kuulostaa tosi mielenkiintoiselta ja olisi ihan hauska aloittaa sellainen vaikka nyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän erikoisia kesiä, talvia ja muitakin vuodenaikoja historiaan mahtuu! Mutta eihän sitä tutkijoita sovi kyseenalaistaa ja huolissaan ehkä voisi vähän olla tälläisestä. Toisaalta, mitä se stressaaminenkaan hyödyttää. Nyt eletään tälläistä talvea ja ensi talvi näyttää sitten mikä on.

      Laitan kuvan kirjasta tulemaan. Niitä saa ihan marketeista ja kirjakaupoista.

      Poista
  4. Eiköhän muisti tee itse kullekin tepposensa eli vuodet kultaa ne varsin tehokkaasti. Itsekin olen pitänyt ihan mielenkiinnosta sääkirjaa vuosikausia ja lähipiirissäni on henkilö, joka uskomattoman tarkan muistinsa lisäksi on perehtynyt säähän myös ammatillisesti. Kyllä sää on selvästi lämmennyt ja viimeiset viisi vuotta ovat olleet mittaushistorian (1880->)lämpimimmät.
    Lapsuuden talvet ovat jääneet mieleen runsaslumisina ja kylminä. Ehkä muistoista pinnalla ovat ne, jolloin on ollut kivaa touhuta lumen kanssa, hiihtää ja luistella. Vaput ovat jääneet mieleen kylminä. Se taas ehkä johtuu siitä, että äiti antoi luvan laittaa uudet tennarit jalkaan, jos sää sen salli. Pettymys oli suuri, jos oli kylmää ja satoi. Silloin tennarit jäivät kaappiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin tutkimustulokset ja pitkän ajan seuranta totuuden näyttää paremmin kuin yksilön tuntemukset. Täällä alkaa olemaan samatapaiset talvet, kuin vaikkapa Tanskassa.

      Kylmää oli aina lapsena, kun Näsijärveltä kävi viima ja pakkasta oli reippaasti. Kulmakarvat ja ripset jäässä käveltiin kouluun. Muistan, kuin joskus ihan sieraimet jäätyivät yhteen!

      Poista