Rakkautta ja maan antimia

Rakkautta ja maan antimia
Hehku

sunnuntai 26. tammikuuta 2020

Mitä kuuluu, kukkuluuruu!


Ostin ennen joulua Clas Ollsonilta tuollaiset pienet
tuikkumökit ja ledituikut niihin. Ostan nykyään tosi
harvoin mitään sisustus- tai muutakaan sälää. Mutta
nämä jotenkin puhuttelivat minua ja sopivat hienosti
alkovin hyllylle.


Eräs ystäväni lähetti minulle viestiä ja oli huolissaan siitä, että onko meillä kaikki hyvin. Minä kun yleensä olen tosi aktiivinen julkaisemaan blogipostauksia ja instassakin pistän kuvaa tulemaan melkein päivittäin. Yleensä postaustahtini on ollut 1-3 postausta viikossa. Nyt on tahti hiipunut kummankin somekanavan osalta.

Viikolla oli yhtenä aamuna pakkasta. Oli kyllä nättiä!


Mutta kaikki on ihan hyvin! Uusiutunutta flussaa lukuunottamatta. Olen joskus päättänyt, että en ala selittelemään ja puolustelemaan sitä, jos postaustahti hidastuu tai blogin päivittämiseen tulee pidempiä taukoja. Blogini ei ole kuitenkaan kaupallinen ja minulla ei ole velvollisuutta tuottaa tekstiä kenellekkään maksutaholle.
Mutta onhan se nyt kuitenkin sitten ihan mukava käydä uskollisille blogiystäville kertomassa, että hyvissä voimissa ollaan, vaikka postauksia ei niin usein tulekkaan.

Sain veljeltäni Japanista suklaata rotanvuoden
kunniaksi.



Syy tähän hidastuneeseen postaustahtiin on aikas pitkälle opiskelukiireet. Yritän epätoivoisesti saada edes pari yto -ainetta valmiiksi ja osaamispisteet niistä kirjatuksi ennen talvilomaa. Lisäksi olen valmistellut yhden valinnaisen näyttöä. Pidän sen parin viikon päästä ja olen ilmoittanut, että haluan senkin arvostelluksi ja kirjatuksi ennen lomaa. Minulla on opiskelujen suhteen suunnitelmia, mutta kerron niistä sitten jos/kun ne toteutuvat.

Niskat on koko ajan ihan sikajumissa koneella kökkimisestä ja flunssassa
olosta.

Sain Beibeltä todella myöhästyneeksi syndelahjaksi
tälläisen kivunlievittäjän. On kyllä ollut tarpeen!


Joten koneella on tullut istuttua ihan kyllästymiseen asti! Mieluusti istuisin tänne blogiin kirjoittamassa, mutta kun se ei valitettavasti edestä opintojani. ='D

Kävin tyttären ja Kuukunan kanssa vähän kruisailemassa
Plantagenissa.


Olen ollut tosi väsynytkin noiden yto -aineiden pänttäämisestä. Tuntuu turhauttavalta, kun niihin panostus pitäisi olla tosi suurta, vaikka niistä saatavat osaamispisteet on tosi vähäisiä. Esim. fysiikka ja kemia. Siitä saa 2 osp ja olen joutunut monta iltaa etsimään netistä tietoa Si -järjestelmästä, sähkö -ja lämpöopista, kemiallisista ilmiöistä tulevassa ammatissani ja alkuaineista. Ja tehtävät palautettuani, joudun vielä suorittamaan tentin, joka on ensi viikolla. Voi että, kun saisin sen edes tyydyttävästi läpi, että pääsisin siitäkin.

Pari viikkoa sitten tehtiin kahden koulukaverin kanssa
muutama värikokeilu koulun ulkoluokassa.

Tässä on langat verihelttaseitikkiliemessä.

Ja tässä porisee avotulella tattisekoitusliemi.

Verihelttaseitikistä tuli ruosteen punaista ja tattisekoituksesta
sammaleen vihreätä.


Olen tehnyt ruotsin lähtötasotestin ja varmaan läpäisin sen. Mutta nyt pitäisi vielä tehdä jokin esim. mainos ruotsiksi, kääntää jokin alan lehtikirjoitus, tehdä ohjaus ruotsinkielellä ja oli siinä jotain muutakin. Tästä vaivasta saa sitten 1 osp:n.

Käytiin kilpailevalla koululla tutustumassa heidän tyyliin
opiskella.

Vierailun päätarkoitus oli käydä katsomassa heidän käsittely-
tilojaan, koska meillä sellaiset on perustamatta ja tehtävä
on sysätty meidän luonnonvaratuottajaopiskelijoiden
harteille.

Kyllähän sitä puukko haavassa kääntyi, kun katseli mitä
kaikkea ihanaa toisen koulun kollegat olivat tehneet. Ja
opetettuna!

Aikas tyylikas keruutuotekalenteri. Jonkun oppilaan tekemä.


En tiedä, olenko turhaa ruikuttava tyhmä, mutta minulle sanottiin silloin haastatteluissa, että pystyn mahdollisesti hyväksi lukemaan sen, että olen ollut työelämässä yli 30 vuotta ja minulla on edelleen voimassa oleva työsopimus. Lisäksi olen toiminut työsuojeluasiamiehenä aikoinani 10 vuotta ja ollut ammattiosaston varapuheenjohtaja. Olen tehnyt myös kaikenlaisia itsearviointeja ja opiskelu- ja urasuunnitelman juuri ennen koulun alkua tämän ammatillisen kuntoutuksen ja ammatinvaihdon takia. Mutta nämäpä eivät merkkaa mitään, vaan on kuulemma hyvä, että "olen saanut oppia näistä asioista" ja joudun suorittamaan työelämässä osaamisen ja urasuunnittelemisen ja kuluttamaan näihinkin jaksamistani ja aikaani. Tämä tarkoittaa opiskelua ja tenttimistä esim. siitä mitä työsopimuksessa täytyy lukea ja itsearviointeja siitä missä olen hyvä. En edes enään viitsi sanoa, mitä mieltä olen käymäni koulun tavasta kohdella oppilaitaan!

Saatiin alkovi remppakin vihdoin valmiiksi.

Kyllähän täällä nyt kelpaa konetta hakata!

Täytyy jossain vaiheessa ottaa parempia kuvia. Sellaisia, mihin ei ole unohtunut
välipala karjalanpiirakka kirstun päälle! ='D

Hyvä Marketta! Saatat pärjätä työelämässä!


Näitä minä olen sitten täällä tehnyt. Tuijottanut moodlesta videoita, miten hakea töitä ja minkälaisia työaikamuotoja on. Ja näitä ei voi edes ohittaa, kun ei sitten pääse tehtävissä eteenpäin. Näin hyvin opinnot yksilöidään!

Tälläinen hauska Eko-Lady oli siellä toisessa koulussa.

Heija Sverige! Tein ruotsin tasotestin. Kyllä on unohtunut
toinen kotimainen!



Kaikista suurin kiukku on siinä, että joudumme kuluttamaan kallista opiskeluaikaa mielestäni kohtuuttomasti näihin tehtäviin ja niihin koulukin panostaa ihan sikana. Mutta luontoalan opetusta ei saada minkäälaista ja sen osalta päivät on kuin murmelina. Ollaan nyt yritetty pähkiä puoli vuotta, että miten tämä luontoalan opiskelu nyt hoidettaisiin. Osa on jo lähtenyt kolutussopimuspaikkoihin, jotta saisivat edes jotain hyödyllistä aikaan. Yksi on jo antanut periksi ja lopetti ja toinen vaihtaa koulua.

Oon hankkinut uusia ruukkuja kaktuksille ja mehikasveille.
Unohdin ihan tämän 'Whale tail' anopinkielen ja
sille jäi uusi ruukku hommaamatta.



Jotenkin ajattelin, että opintoni ovat hyvin ulos- ja luontoon suuntautuvia. Mutta ulkoilut on jääneet tosi vähälle ja en ole jaksanut tai ehtinyt edes mitään luontoon liittyvää lukemaan tai opiskelemaan. Vapaa-ajat on mennyt kyllä näppäimistöä hakaten. Sitäkin ajattelen, että tämä koulustressi ja jatkuva sisällä istuminen varmaan osaltaan vaikuttaa tähän jatkuvasti kipeänä oloon. En enään yhtään ihmettele opiskelijoiden valittamista loppuun palamisesta!

Yllätys, yllätys! Sain luettua kirjan kolmessa päivässä!
Oli ihan viihdyttävä dekkari, vaikka aikas ennalta arva-
tava loppu. Mutta teki hyvää mennä hetkeksi mielikuvi-
tus maailman pauloihin ja unohtaa koulutehtävät.
"I'll be back!"

Hommasin siis uudet silmälasit ja aurikolasit. Molemmat
monitehoina ja totuttelu on mennyt tosi hyvin. Nyt kelpaakin
lukea, kun näkee taas!



Mutta onneksi muuten elämään kuuluu hyvää! Kuukuna käy säännöllisesti mummulassa ja hän on sellainen päivän piristys että! Ei paljon koulumurheet paina, kun tän pikkupojan kanssa touhuaa.

Kuukuna tuli oiken maajussin lailla traktorilla
elukoita ruokkimaan.

Tää jätkä! <3 Mummu on ihan "samman" eli sammakon
näköinen! ='D


Kuukuna tykkää tehdä kovasti kaikkia ruokahommia. Yhtenä iltana puristettiin veriappelsiinimehua pojan kanssa. Kyllä suu meni muikeaksi, kun oli mehu niin hyvää!

On tää pikkumiehen touhuaminen niin hellyyttävää!

"Kuinkas paljon sitä mehua onkaan jo tullut?"

Ja kaikki mehu osui mukiin. Ihme!

Ai että, kun maistuu hyvältä!


Salaattiakin pilkottiin ja kyllä mummua hieman hirvitti se veitsen kanssa touhuaminen. Mutta kaikki sormet olivat tallella vielä kun päästiin syömään.

Onneksi äiti tuli vähän jeesaamaan pilkkomisessa.

Hienosti suurin osa salaattiaineista menee kulhoon.

Ja sitten ainekset sekaisin!


Olen monesti ajatellut sitä, että kuinka onnekas olen kun elämässämme on tuollainen pieni. Ja myöskin siitä, että minulla on ollut nyt niin paljon aikaa viettää hänen kanssaan. Vaikka nämä opiskeluun liittyvät vaikeudet tuntuvat tosi raskailta, olen kuitenkin ajatellut, että ne on tehty voitettaviksi. Mikään muu ei ole niin tärkeää, kuin tämä lapsenlapsi ja näin opiskellessani minulla on kuitenkin enemmän aikaa ja jaksamista olla hänen kanssaan, kuin minulla olisi entisessä työssäni.

Aloitin kansalaisopistolla kalannahan parkitsemiskurssin.
Nämä nahat ovat opettajan. Nyt pitäisi itse hankkia
muutama nahka ensi kurssikertaa varten työstettäväksi.


Olen aina tykännyt puuhata oman tyttärenikin kanssa, silloin kun hän oli pieni. Mutta silloin aika oli jotenkin rajallista. Nyt lapsenlapsen kanssa ottaa aikaa touhuamiselle ihan erilailla. Kun ei ole niitä lapsen arkeen liittyviä asioita hoidettavaksi yhdessä olon lisäksi.

Kuukuna kävi auttelemassa flunssan kourissa olevaa mummua.

Hän on niin kova poika touhuamaan!


Olemme olleet myös Beiben kanssa paljon yhdessä. Ihan kotosalla ja katselleet hirmu määrään elokuvia. Monesti istumme myös ihan olkkarin pöydän äärellä ja touhuamme omiamme. Olemme hyvin tyytyväisiä elämäämme ja toisiimme! <3

Beibe osti syksyllä työkaveriltaan ihan pienen sähkömön-
kijän Kuukunalle ja on sitä pikkuhiljaa kunnostanut.

Minulla on näitä kaikenlaisia luuprokkiksia kesken.



Kävimme taas pitkästä aikaa leffassa ja katsomassa Teräsleidit -elokuvan. Tykkäsimme siitä molemmat. Tsekkasimme vihdoin myös Konnitchiwa ravintolan, mikä on jo hetken ollut Kangasalla. Ihan perushyvä sushibuffee!

Oli kyllä hyvän mielen elokuva. Suosittelen! Ehkä olisi
saanut olla rohkeamminkin sellaista mummosekoilua. Mutta
hauska oli tälläisenäänkin.

Kiva, kun tullut kebabbipaikkojen ja pitserioiden lisäksi jotain
muutakin vaitoehtoa Kangasalle.

Tykkään ihan hirvittävästi näistä Kangasalan pysäköintitalon taideteoksista.
Itse hallihan on niin ahdas sisään- ja ulosmenoporteistaan, että ei meinaa auto
niistä taipua.


Elämässä on paljon hyviä asioita meneillään! Vaikka minusta tuntuukin, että käyn vain täällä blogissani vain purnaamassa kuinka syvältä toi meidän koulutussysteemi on, se on vain osa tätä elämää. Iso osa, mutta loppuen lopuksi hoidettavissa jotenkin. Ja olenkin ottanut sen suhteen asioita hoitoon. Sen sitten näkee, mitä siitä seuraa.

Ostin tälläisen kirsikkaoluen. On kyllä romattisen näköinen
tölkki. Ja oli ihan juotavaa, mutta en varmaan toiste osta.

Että täällä ollaan ahkerana ja toimeliaana koko ajan, vaikka postaustahti onkin hidastunut. Lupaan käydä kuulumisia kertomassa aina välillä!

Ruunekausikin on startattu, Tässä kaakaon kera.


Blogi on saanut muutaman uuden seuraajankin. Tervetuloa matkaan mukaan!

Benjalle herkku!

Ja Maurille perään!











16 kommenttia:

  1. Kävin eilen Asikkalassa Salpauksen opinahjossa avoimissa ovissa (koska tyttö opiskelee siellä). Siellä oli sitten kaikkea mielenkiintoista nähtävillä, myös sellasta luonnonvaratuottajamaista ja mä innoissani kyselin, että mites niillä on aiheen opetus... Olivat hyvin sillein nooooooh, ite ollaan nää kehitelty... Olivat vissiin itse asiassa ympäristönhoitaja-opiskelijoita, mutta heidän pisteellä oli kaikkea luonnontuotteista tehtyä juttua, kuten värjättyjä lankoja, höyhenistä tehtyjä koruja jne jne. Vähän siis jututin yhtä (aikuisikäistä) opiskelijaa, ja tuntui kyllä olevan ihan sama juttu kuin teillä, eli itse on pitänyt noita juttuja kehitellä. Ja mä vähän sillä mielellä heidän pisteelle pysähdyin juttelemaan, että voisin ehkä kenties vinkata siitä koulusta sulle!! Mutta no, ei lienee kannata...

    Voiko olla mahdollista, että alaa ei siis ihan totta vaan kunnolla opeteta oikein missään??? Se on uusi ja kiehtova ala, jolle on paikkansa ja kysyntää, ja siihen sitten tehdään ns. koulutusohjelma oppilaitokseen, jotta saataisiin lisää opiskelijoita. Mutta sit ei olekaan oikeasti mitään kunnollista suunnitelmaa, kunnon opettajia, sopivia tiloja tai mitään, vaan oppilaat saa ihan itse kehitellä mitä opiskelevat... oppilaitokset sitten vaan ottaa rahat pois kuleksimasta, kun "heidän oppilaat" valmistuu ammattiin - ihan viis siitä, onko he ite tehneet sen eteen oikeasti mitään!

    Odotan kyllä tosi kiinnostuksella, mitä suunnitelmia sulla on jatkolle!!!

    Toi yto-aine-asiakin on muuttunut muutaman vuoden aikana. Mulla meni läpi vuoden 1991 YO-todistus, eikä mun tarvinnut tehdä kuin fysiikka, jota ei ollut siinä tokarissa. Sitten tuli se reformi, ja mua vuotta myöhemmin aloittanut opiskelija joutui tekemään kaikki aineet, vaikka hänellä oli varmasti paljon mun todistusta uudempi tokari... (oli mun lapsen ikäluokkaa...) Tämä nuori nainen kyllä kiroili aika ankarasti sitä, hänellä siis oli ihan muutamasta kuukaudesta kiinni, ettei kelvannut se todistus!! Niin urpoa touhua kyllä. Mun mielestä ammattiin opiskellessa joku äidinkielen, ruotsin tai matikan painotus on niin älytöntä, pitäisi keskittyä niihin ammattiaineisiin: lukuaineita lukevat löytyy sitten lukiosta!!

    (Näissä amk-opinnoissa en saa sitten hyväksilukuja mistään aiemmista jutuista. Paitsi EA-kortista, joka mulla on valmiina, mutta eipä paljoa lohduta.)

    Onneksi sulla on tuo onnellinen muu elämä, sen avulla jaksat paremmin ton koulupaskan. Tsemppiä ihan kaikkeen sinne!! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me hommattiin ittemme tutustumaan Osaraan, sen käsittelyaseman perustamishomman takia. Kysyttiin, että saadaanko tulla katsomaan teidä hyötykasvikuivureita sun muita alalle tarvittavia juttuja. Ne kertoi siellä, että ne tekee oppilaiden kanssa yhdessä kaikenlaisia juttuja. Tuolla kädentaitohuoneessa oli meidän vierailuhetkellä kolme opiskelijaa ja opettaja, joka opasti ja neuvoi heitä. Heillä oli meneillään joku kierrätysmateriaaleihin liittyvä jakso. Kyselin heiltä, että kuka teille opettaa näitä juttuja, niin se valkku sanoi, että "Minä!". Oppilaiden ideoista ja haluista lähteviä juttuja siellä tehdään, mutta opettajan opastuksella. Meille sanottiin, että ei voida kaikkea toteuttaa mitä me halutaan, vaan täytyy kattoo sieltä eperusteista, mitä me TARVITAAN. Mistä hemmetistä sitä voi edes tietää, mitä tarvii, kun ei voi edes tietää, mitä oppia voisi olla tarjolla. Kyselin siellä Osarassa, että mihin ne perustaa sen, että ne opettaa yli eperusteiden. Vastaus oli, että ne on ammattiylpeitä koulustaan ja haluavat heiltä valmistuneiden oppilaiden olevan monipuolisia ammattiosaajia. Just näinhän se pitäisi olla!

      Mulle just viime viikolla sanottiin, että minun pitää muistaa opintojani koulua koskevissa vaatimuksissa, että ole opiskelemassa perustutkintoa, en ammattitutkintoa. Että minun ammattitasovaatimukset ovat liian korkealla! On se nyt perkele, että haluaa opiskella kunnolla!

      Noi yto -aineet saa hyväksiluettua nykyään 2010 ja tuoreemmilla arvosanoilla. Mulla ne on vuodelta 1989.... =D
      Mutta toi työelämässä ja yhteiskunnassa osaaminen mua harmittaa, kun tämä mun hirmu pitkä työura ei paina missään!

      Ja tosiaankin se, että olen kuitenkin opiskelemassa edelleen ammatillista perustutkintoa ja en saa siihen mitään oppia.

      Silleen kyllä huomaa, että on aikas hyvin toipunut siitä kauheesta uupumuksesta, kun jaksaa kuitenkin tän kaiken koulustressin aikas hyvin. Pitkälti se sellainen pärjääminen on mun luonteenpiirre, mutta ei sekään kaikkeen riitä. On kyllä mahtavaa, että elämä on täällä kotioloissa mallillaan. Se on kaikkein tärkeintä!

      Kiitti tsempeistä! <3

      Poista
    2. Toi Osarahan vaikuttaakin mielenkiintoiselta! Lu-va-tuottajalle sinänsä hyvä paikka opiskella myös, että siellä on se Frantsila niin lähellä. Meiltä asti oli siellä harkassa porukkaa joskus! Ehkä siellä kulmilla on sitä osaamistakin sitten enemmän, ja saadaan parempia opettajia??

      Toi on kyllä todellakin ihmeellistä, ettei saa opiskella ns. enemmän. Multakin torpattiin näyttö, kun "et sä sitä tarvii ja sulla on niin paljon jo noita muitakin"... Ei voi ymmärtää. Yleensä luulis, että on niin päin, että opiskelijoita saa patistella suorittamaan EDES ne vaaditut...

      Ja tuota en kyllä ymmärrä, ettei hyväksilueta ehdottomasti noita sun työkokemuksia. Ei hyvää päivää...

      Ne eperusteet on ilmeisesti parhaillaan jälleen muuttumassa. Sanoi mun amisope silloin... on ilmeisesti itsekin mukana niitä rukkaamassa uuteen uskoon. Päättäisivät nyt sit jotain viisasta niihin edes. Hohhoijaa.

      Joo, kotielämä on se tärkein. Itsellä ei nyt varsinaisesti kukoista, mut ihanaa, että sulla on kaikki sen suhteen hyvin! ♥

      Poista
    3. Joo, eperusteet muuttuu taas, mutta meillä ne pysyy näinä vanhoina opintojen loppuun.

      Kaikista eniten ottaa päähän tämä opintojen etenemättömyys. Kun joutuu taistelemaan ja sumaan talousasioita. Siis koulun sellaisia! Tekemään tarvikelistoja ja hyväksyttämään niitä päättävillä tahoilla. Kaikkea sellaista, mikä ei mielestäni edes kuulu meille opiskelijoille ja asioita, mitkä olisivat pitäneet olla valmiina jo kun me tultiin opiskelemaan. Koulu alkaa joka päivä uudestaan ja mietitään, miten tämä nyt etenisi edes jotenkin.

      Poista
  2. Bloggaaminen on ja pitääkin olla kiva harrastus, eikä työsuoritus. Ihan varmasti vakiolukijasi ymmärtävät, ettei postauksia tule liukuhihnalta. Sinun juttusi ovat aina pitkiä ja sisältävät runsaasti kuvia eli panostat postauksiin erityisen huolella.

    Olen monelta taholta kuullut etenkin aikuisopiskelun kummallisuuksista. Alan vaihto on tätä päivää, mutta opintojen suhteen yhden tai useamman tutkinnon suorittaneita, työelämässä aikansa olleita taidetaan käsitellä kuin kakaroita konsanaan. Ehkä opintojen suunnittelijat istuvat liikaa norsunluutorneissaan tietämättä, mitä tosielämässä tapahtuu.

    Sinä olet ihan mahdottoman ehtiväinen ja monessa mukana oleva ihminen. Muistathan välillä olla itsellesi lempeä.

    Kävimme Ukkokullan kanssa katsomassa Teräsleidit. Tykkäsimme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin näin olen asian ajatellut! Pidän kovasti bloggaamisesta ja jollain tavalla hieman kärsinkin siitä, etten ehdi sitä tässä elämänvaiheessa harrastamaan. Mutta tosiaan, kun tämä ei ole ansiotyötä, pitää olla armollinen itselleen!

      Ei uudistukset ole aina hyviä asioita! On hyvä, että vastuuta annetaan opiskelijalle, mutta rajansa kaikella. Kun joutuu suunnittelemaan koko pohjan opiskelulleen, se on tosi raskasta. Haluan kyllä jakaa omaakin tietouttani muille, mutta olen myös mennyt oppimaan itsekin uutta. Tämä tuntuu nyt jäävän ihan kokonaan minulta.

      Myönnän olevani kärsimätön ihminen. Olen ollut ikäni sellaisessa ammatissa, joka on tuotantopainotteinen. Asioiden on vaan sujuttan nyt ja nopeasti. Olen yrittänyt pästä eroon tästä tehokkaasta tavasta toimia, mutta rajansa kaikella. Jos nyt olen ollut koulussa viime elokuusta lähtien ja tämä on samaa junnaamista yhä edellen, minunkin kärsivällisyys alkaa olemaan lopussa.

      Teräsleidit on kyllä mukava elokuva! =D

      Poista
  3. Ihana on tuo teidän pikkuinen. Niin aurinkoinen vesseli. Minäkin kävin katsomassa Teräsleidit ja oli kiva kun sai nauraa ihan kunnolla. Kävin katsomassa myös Helenen. - Kiva kun opinnot innostavat sinua. Anna opinnoille etusija niin kauan kuin olet innostunut. Mukavaa sunnuntai-iltaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuukuna on niin touhukas ja aurinkoinen pikkupoika! <3

      Opinnot innostavat kyllä, vaikka ottavatkin koville. Täytyy vain itse yrittää keksiä keinoja, miten saan ne hoidettua kunnialla ilman koulun tukea.

      Poista
  4. Toivottavasti "lopussa kiitos seisoo"! Piti ihan kuuklata tuo koulutus tai ammatti, mitä se pitää sisällään. Sitten kun saat tuon koulun käytyä, pääset vaikka jatkamaan ammattikorkeakouluun tai yliopistoon! Mutta ota yksi päivä ja askel kerrallaan, niinkuin teetkin varmaan.
    Minäkin kävin Teräsleidit katsomassa ja Helene olis sitten vuorossa.
    No, oli minusta aikas paljon tuossa Teräsleideissä sekoilua, mutta olihan tuo ihan hyvä katsoa, mitä on vielä ehkä tulossa kun tässä vanhenee kokoajan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti, ja niinhän se taitaa mennäkin! Jotenkin nyt vaan tuntuu siltä, että kun vain saisi tämän perustutkinnon jotenkin rämmittyä läpi! Mutta never say never! Eihän sitä koskaan tiedä mihin tie vie tämän jälkeen!

      Helene kiinostelisi myös kovasti! Teräsleidit oli hauska elokuva, vaikka se arvosteluissa lytättiinkin.

      Haha! Joo, olisikin vanhuus tuollaista! Nuoria miehiä ja niin edelleen.... ;D

      Poista
  5. Elokuvissa ei ole tullut käytyä pitkään aikaan mutta mies sai töistä pari lippua jostain tekemästään projektista tai jostain.. Ajateltiin keväänkorvessa mennä Hesaan elokuviin kun nyt jotain sillon on tulollaan. Pikkuisten kanssa on kiva touhuta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmaiset liput on hyvä syy leffailla!

      Hyvää pään nollausta touhuta Kuukunan kanssa!

      Poista
  6. Tsemppiä opiskeluun ja muutenkin👍Onpa hyvä kun on Kuukuna jeesaamassa💞

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempeistä! 😊 Kuukunan apu on tarpeen!

      Poista
  7. Plaaaah tätä nykyajan koulua ja opiskeluja!!! Pistää ihan kiukuttamaan, että aikuista pistetään ihan 6-0 noiden typerien pakollisten oppiaineiden vuoksi eikä työssäkäymisestä hyvitetä mitään. Jonkun soisi tästä ärähtävän, eihän tämä motivoi ketään eikä mitään.... =(
    Tsemppiä hurjasti, vaikka se välillä työlästä onkin!

    Toi Omronin laite on kiva, meilläkin on vastaava. En ole muistanut aikoihin, mutta voisi tosiaan noita lapoja vähän sen kanssa paukuttaa auki...

    Suloinen Kuukuna ♥
    Ja tosi kauniin väriset langat. Tuo ruosteenpunainen olisi upea vaikka villapaidassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Plääh, todellakin! Olen nyt jutellut muutaman muualla opiskelevan kanssa ja heillä ei tosiaankaan ole ihan näin laajoina yto -aineet kuin meillä. Tämä on nyt tämän koulun tapa hoitaa nää asiat! Kun ajattelee, millä laajuudella ytot joutuu opiskelemaan, opintoaika pitäisi olla automaattisesti ainakin puoli vuotta pidempi. Niin kuin nuorisopuolella onkin!

      Kyllä tuosta laitteesta ihan oikeasti vähän helpotusta saa. En olisi uskonut!

      Kuukuna on kyllä muru! <3

      En tiedä, vaikka joskus alkaisin villapaitaa tai -takkia kutomaan noista itse värjätyistä langoista.

      Poista