Jovelan Johanna: Vanhassa talossa

 *lukukappale saatu, kaupallinen yhteistyö Jovelan Johanna ,Annabelle Antas, Docendo

"Meillä on kelloja, mutta onko meillä aikaa?"

Näillä sanoilla alkaa suosittua Omavarainen-blogia kirjoittavan Johannan ihka uusi kirja Vanhassa talossa; Kohti omavaraisempaa elämää. 

Minulle tarjoutui mahtava tilaisuus olla niiden onnekkaiden joukossa, jotka saimme tutustua etukäteen tähän kirjauutuuteen. Kirjaa voi jo varata ennakkoon monestakin eri paikasta, mutta myyntiin se tulee kauppoihin 1. syyskuuta.

Olen jo vuosia seurannut Johannan blogia ja hänen @jovelan_johanna Instagram-tiliä, jotka molemmat ovat täynnä mielenkiintoisia ohjeita, reseptejä ja vinkkejä. Kuvat blogissa ja instatilillä ovat upeita ja pursuavat ihanaa tunnelmaa. Joten aavistelinkin kirjan olevan ihana. Mutta olin väärässä. Kirja on upea!

Ote kirjan takakannen tekstistä:

"Johanna ehti vuosien ajan haaveilla ja käydä katsomassa miehensä kanssa monta taloa. He halusivat pois kaupungista, keinovaloista, betoniseinistä ja itseään toistavasta arjesta. Löytyi Jovela, nykyajan melskeistä vapaa paikka, jossa tähdet piirtyvät yötaivaalle pellon ylle ja uusi aamu valkenee linnunlauluun."

Kirja etenee tarinoiden kautta, vuodenaikoja mukaillen. Samalla Johanna kertoo tarinaansa siitä, miten he miehensä kanssa kaipasivat pois kaupungista, elämään maaseudulle vanhaan taloon elämän perusasioiden äärelle. Elämään yksinkertaisempaa elämää. He halusivat pois oravanpyörästä ja löytää paikan, missä he voisivat heittäytyä elämänpyörään.

Kirja on ilmeeltään kaunis. Se on sekoitus elämänkertaa, askartelukirjaa, historiaa, ruokakirjaa, tietokirjaa, puutarhakirjaa, valokuvakirjaa ja käsityökirjaa. Olematta kuitenkaan millään tavalla sekava. 

Kuvat huokuvat lämpöä ja rakkautta vanhaan taloon, sekä omavaraistelevaan ja omatoimiseen elämäntapaan. Erityisen iloinen olin siitä, että kirjassa on paljon talvisia kuvia. Koska minä rakastan talvea!

Valokuvaaja Annabelle Antas on saanut hienosti vangittua Jovelan "hengen" kuviin. Jotenkin hänen ja Johannan ystävyys näkyy näissä kirjan kuvissa. 

Tämä aika kaipaa juuri tälläisiä ihanan tunnelmallisia, kauniilla "kielellä" kirjoitettuja kirjoja, joihin voi tarttua aina uudelleen ja uudelleen. Vaikka minäkin olen vuosikymmenet elänyt samantapaista elämää mistä kirja kertoo, silti olin aivan haltioissani kun kirjaa luin. Monet asiat mistä Johanna kirjassaan kertoo, olisi voinut olla minun itseni kertomia. Myös minä rakastan Johannan tapaan tehdä pieniä puuhasteluja radiota kuunnellen tuli takassa rätisten. Ja Beibe on tehnyt jo vuosia jouluksi kermalikööriä Johannan ohjeella!

Kirjan ohjeista aion kokeilla ainakin karviaisviinietikkaa, koska karviaisia meillä on vielä puskat väärällään. Gourmet-yrttiaromisuolaa aioin myös tehdä. Minä en ole koskaan kotiin ostanut aromisuolaa, enkä ole oikein sen makua ymmärtänyt. Kananmuniini olen aina ripsauttanut ihan tavallista suolaa. Mutta tälläistä itse tehtyä voisin vaikka kokeillakkin keitetyn munan kera!

Monipuolisen sisältönsä vuoksi Vanhassa talossa-kirja sopii monenlaisille lukijoille. Mattapintaiset ja paksut sivut tekevät kirjan selailusta miellyttävää. Kuvilla on suuri osuus kirjassa ja tekstiä on mielestäni sopivasti. Kirjaa on sujuva lukea. Se houkuttelee ensin selaamaan ja katsomaan kuvia. Lukemaan sieltä täältä ja jossain vaiheessa kellahtamaan sohvalle, vetämään huovan jalkojen päälle ja nauttimaan kupin lämmintä teetä ja ehkäpä palan kahvikakkua. Uppoutumaan yksinkertaisen elämän pariin ja unohtamaan ajankulun ympäriltä.

Kiitos Johanna, kun sain lukea kirjan etukäteen ja kiitos kun kirjoitit sen!

💓:lla Marketta