Markkinahumua, Matti Nykänen ja heinät latoon!

Pohjan maalaismarkkinat ovat iso tapahtuma pienelle Kuhmalahdelle!

Meillä täällä Kuhmalahdella, Pohjan kylässä, on jo vuosia järkätty Pohjan Maalaismarkkinat. Ne saivat alkunsa kahden naisen toimesta, jotka olivat miettineet miksi maalaismarkkinoita järkätään aina kaupungeissa, ei maalla. Joten he hankkivat luvat sun muut ja pistivät markkinaperinteen pystyyn. Hyvä Anu ja Liisa! Tänä vuonna Kuhmalahden yrittäjät taisivat ottaa vetovastuun markkinoista.
Itse olen ollut monena vuonna myymässä markkinoilla. Ensimmäisinä vuosina lasitöitäni, itse tekemiäni koruja ja käsitöitä. Muutamana edellisvuonna ollaan Beiben kanssa herätty aamuyöstä ja alettu leipomaan hiivaleipää. Meillä on ollut yleensä noin 50 leipää ja kaikki on myyty tunnissa parissa.

Noin peuranpäät vähän kiinosti, mutta hinta ei ollut minulle sopiva!

Viime vuonna jouduin perumaan myyntipaikkani sairastuttuamme noro-virukseeen koko porukka. Tänä vuonna en edes varannut myyntipöytää. Oli hieman muita suunnitelmia ja halusin kerrankin käydä myös samana päivänä pidettävillä Padasjoen sahtimarkkinoilla. En ole tosiaan koskaan niillä päässyt käymään, kun olen ollut myymässä maalaismarkkinoilla. Sitä paitsi koko yön leipominen kesähelteillä on ihan sika kova urakka!

"Äänestä kaunein kesäkukkakimppu" -kilpailu!

Pohjan Maalaismarkkinapäivä on tainnut olla aina helteinen. Kerran muistan, että ukkoskuuro iski markkinapäivän lopussa. Mutta muulloin ilmat ovat suosineet, kuten tänäkin lauantaina.
Olin hieman yllättynyt siitä, että myyjiä oli tänä vuonna vähemmän, kuin muina vuosina. Jotenkin tuntui, että markkinaväkeäkin oli vähemmän. Mistähän johtui? Tosin naapuripitäjissä taisi melkein kaikissa olla saamaan aikaan jotain häppeninkiä! Itselle tuli hieman huono omatunto, kun en ollut mukana osallistumassa markkinamyyntiin. Täytyy varmaan panostaa ensi vuodelle... Mutta oltiinhan me kuitenkin mukana ostavana osapuolena.

Sammutuskalusto oli esitteillä!

Pohjan Maalaismarkkinoilla on myyjinä paikallisia asukkaita, mökkiläisiä ja sellaisia, joilla on jokin side Kuhmalahteen. Ihan tavallisia ihmisiä, jotka ovat itse tehneet jotain myytävää ja ihan yrittäjiäkin. Paikalliset yhteisöt, kuten esim. VPK ja vanhempainyhdistys ovat joka vuotiset edustajat markkinoilla. Koululaiset pitävät omaa arpamyyntiään, keräten rahaa leirikouluun ja muihin retkiinsä.

Mun arpajaisvoitto menee ehkä eteenpäin!

Markkinoilla on myös kirppisalue. Sieltä yleensä löytyy jotain mielenkiintoista. Minä en ostanut mitään, mutta Beibe löysi järeän poravasaran. Kyllä nyt kivet halkeilee!

Kauppoja tehdään!

Itse ostin eräältä myyjältä sellaisen viitan. En todellakaan tiedä, mitä sillä teen ja missä sitä käytän, mutta se jotenkin puhutteli minua. Eikä ollut hinnalla pilattu, 20 euroa.

Tosin tyttäreni mielestä näytin ihan mummolta, kun sen kotona harteilleni kietaisin. Ihan sama, väri on ainakin hyvä. Ei aina sitä mustaa!

"Mummo" ja viitta lehahtelua varten!

Muita ostoksia markkinoilta oli käsintehty saippua, vihta, pullaa, pari kirjaston poistokirjoja ja mansikoita. VPK:n naiset olivat keittäneet soppatykillä lohisoppaa ja tarvihan sitä maistaa. Hyvää oli, niinkuin aina naisten sopat ovat olleet!

Vadelma tuoksuna saippuassa

Vihta eli vasta!

Ilmaisia leffoja kirjaston poistosta!

Pari kirjaa 10 senttiä kappale!

Meidän kylän mansikkapaikka!

Mansikat ja pullat maalaismarkkinoilta. Perunat sahtimarkkinoilta.

Tuttujen kanssa jutustelua ja seurustelua, sitähän markkinat ovat ostamisen lomassa. Monta tuttua tulikin taas nähtyä, kiva!
Legendaarisella Pohjan Kessalla, joka ei valitettavasti ole enään huoltoasemakäytössä, oli myynnissä kaikkea mahdollista, vanhoja huonekaluja ja lasitavaraa. Kaksi naista järjestää aika-ajoin Kessalle tälläisen rompemyynnin. Edelliskerralla löysin heidän myynnistään edullisest Arabian kukkaruukun.

Pohjan Kessa

Vanhoja pilkkejä!

Ihana lamppu!

Nyt löydettiin Nanny Still:n Kirsi(kka) sarjan juomalaseja. Laseja oli 6 kpl ja ne on ihanan tuntuisia kädessä. Myynnissä oli myös 4 kpl jalallisia laseja ja lasikulho. Minua ne pienet juomalasit kiinnostivat eniten. Myyjä teki mielestäni ihan hyvän tarjouksen koko setistä, joten otin kaikki. Minulla ei ollut mitään hajua Kirsikka sarjan hinnoista ja heti autoon päästyäni googletin. Olin maksanut laseista ja kulhosta yhteensä 50 euroa. Netistä katsottuani, lasien hinnat olivat 7-20e/kpl ja kulholle löysin 30 euron hinnan. Tein siis hyvät kaupat! Enkä olisi tuollaisia hintoja suostunutkaan maksamaan, koska ihan arkikäyttöön juomalasit halusin.

Padasjoen sahtimarkkinat olivatkin sitten ihan erilaiset markkinat. Siellä sitten oli oli sitä krääsän myyjää jos jonkin moista! Ja koko alueen täytti niin ällöttävä rasvan käry että! Paistettuja muikkuja oli myynnissä melkein joka toisessa kojussa. Koska hellettä oli sellaset 26 astetta, rasvan käry täytti koko markkina-alueen. Ilmeisesti muikut olivat "se juttu" näillä markkinoilla. En kysellyt, oliko ne Päijänteen muikkuja. Mutta millään kojulla ei ainakaan sellaista mainintaa ollut!

Sahtimarkkinat

Padasjoen Sahtimarkkinat järjestetään joka kesä, heinäkuun ensimmäisenä lauantaina. Ja kun kerrankin sinne päästiin, sahtiahan piti saada. Emme olleet ihan varmoja, oliko sahdin myyntiä muualla kuin Lammin sahdin pisteellä, mutta sehän meille riitti.

Koska autolla olimme liikkeellä ja sahti oli aikas stydiä, 7,5%, otimme sitä vain yhden stopen Beibelle ja minä otin Fillarin. Radleriksi sitä kai yleisesti kutsutaan, eli puolet lager-olutta ja puolet sitruunalimonaadia. Oikein hyvä ja raikas juoma!

Sahtia ja Fillaria!

Sahti oli oikein hyvän makuista, jos sattuu pitämään sahdista! Minä en siitä oikein välitä, mutta oli silti ehkä parhainta sahtia, mitä olen maistanut. Beibe taas piti siitä todella paljon ja olisi juonut enemmänkin, ellei meillä olisi ollut illaksi tiedossa heinien hakua pellolta.
Taaskin tuli tämä Suomen jäykkä alkoholilainsäädäntö vastaan ja sahtia ei saanut ostaa mukaan. Se oli kyllä harmi! Jouluna veljeni toi Alkosta pari pulloa sahtia ruokajuomaksi ja se ei todellakaan ollut näin hyvää.
Koska syömämme lohisoppa annos oli ollut tosi pieni, meitä nälätti vielä. Keinuhongan tilan kojulla kävimme syömässä Sonniburgerit. Täytyy myöntää, että oli kyllä herkullinen hamppari. Ihan sellaista kotikutoisen makuista.

Kahviakin piti saada. Mikäs sen mukavampaa, kuin hörppiä sumppia, jakaa porkkanakakun pala rakkaimpansa kanssa ja nauttia Matti Nykäsen keikasta!?! Kyllä! Itse mäkikotka oli vetämässä keikkaa Sahtimarkkinoilla. Koska en ollut etukäteen tutustunut markkinoiden tarjontaan, tämä tuli vähän niinkuin iloisena yllätyksenä. Olemme joskus, hieman huumorilla puhuneet siitä, että Matin keikalle pitäisi päästä. Se olisi sellainen "once in lifetime" -juttu!

Matti oli ihan terävänä, vaikka kuva ei olekkaan! =D

No, nyt se tuilaisuus tuli ja maksoi vain 2 euroa/naama. Sen verran oli markkina-alueelle sisäänpääsymaksu. Ja kaiken lisäksi täytyy myöntää, ettei se Matti ihan paska esiintyjä ollut. Kansa oli ihan kuumana, siis keikasta, ei vaan helteestä! Beibe siinä pohtikin, että täytyyhän Matin tolla esiintymismäärällä jo väkisinkin kehittyä. Mutta me ainakin olemme taas yhtä kokemusta rikkaampia!

Hörps!

Ja ryys!

Hyvä Matti!

Olimme kyllä aikas poikki tuollaisen markkinarupeaman jälkeen, mutta illalla oli vielä heinäpaalien haku. Olemme vuosia hakeneet suurimman osan heinistämme samasta paikasta ja isäntä soitti aamulla, että hän alkaa kuuden aikaan illalla paalaamaan. Yöksi oli jo luvattu sadetta.

Melkein joka vuosi, meillä on heinäaikaan sateen uhka. Se on kyllä kumma juttu! Mutta tänä vuonna heinätyöt eivät edes tuntuneet työltä. Emme ottaneet kotiin kuin 50 paalia ja nekin oli meille kivasti laskettu ja pinottu pellolle. Loput jäivät säilytykseen heinäpaikan latoon. Meidän heinälato on huono, siellä heinät alkavat pölyämään. Mutta koska heille sopii säilyttää meidän heiniä, eikä matka niitä talvella hakea ole pitkä, tilanne meille on ihan winwin. Meidän vuotuinen paalitarve on sellainen 250 paalia. Pieni karja kun on!
Kyllä sitä illalla sauna maistui, kun saatiin paalit turvaan sateelta. Vihdottiin markkinoilta ostamallamme vihdalla ja kuunneltiin kuinka ulkona sade ropisi. Oli ollut hyvä päivä!