tiistai 13. syyskuuta 2016

Miten perustella miehelle navetalta haisevan kaapin funktio tarpeellisena sisustuksellisena elementtinä!

Miten tämä kukkopilli liittyy tapaukseen?


Tapasin Bad Boys Bluen keikan etkoilla erään ystäväni tosi pitkästä aikaa. Kaveripariskunnalla, joilla olimme aloittelemassa, oli ihanan retrosti sisutettu talo ja oli paljon vanhoja viiluhuonekaluja. Ystäväni kertoi etsineensä samantyylistä viilusenkkiä, kuin kavereillamme oli. Hän halusi sellaista tv-tasoksi.
 Kas kummaa, meillä sattui olemaan sellainen ylimääräisenä ja minun oli pitänyt pistää se Toriin jo pitkän aikaa. Mutta kun ei saa mitään aikaiseksi niin ei!
Minullahan oli senkistä kännyssä kuvia ja ystäväni ihastui siihen ikihyviksi. Sovimme, että minä roudaisin senkin hänelle ja katsottaisiin olisiko hänellä mitään kenties vaihtariksi.
Ja niin senkki vaihtoi omistajaa ja minä löysin ystäväni varastosta "jotain" kotiinviemisiksi. Turkoosin, tosi kuppaisessa kunnossa olevan renginkaapin. Joku oli sen omin pikku kätösin tehnyt, kauan sitten. Muttei kuitenkaan niin kauan, että se mitään antiikkia olisi! Lähinnä se näytti siltä, että joku on vain tarvinnut työkaluilleen tai vastaavilleen jotain säilytyspaikkaa. Ja pykännyt sellaisen sitten jostain jämälaudoista. Lisäksi kaappi haisi ladon, navetan ja sonnan sekoitukselta.
Jokin kaapissa kuitenkin puhutteli minua ja roudasin sen auton takaronttiin. Kotiin ajaessani, toivoin sormet ristissä, ettei Beibe olisi ehtinyt kotiin jänismettältä ennen minua!
Turha toivo, Beiben auto oli pihassa! Nyt piti miettiä valmiiksi paikka kaapille ja perustelut mitä varten minä sen tarvitsin. Olin hieman jo miettinyt ja ajattelin sen paikkaa johonkin yläkertaan. Sisälleen se saisi ehkäpä marsujen sapuskat tai kynttilävarastoni.
Tein kuitenkin meille ensin lounasta ja yli-innokkaana kyselin Beiben mettäreissusta. Loin hyvää tunnelmaa ja ilmapiiriä kotiimme, ennen kuin aioin raahata haisevan kaapin pirttiin!
Beibe kyseli, mitä ystävällemme kuului ja kysyi, löysinkö minä mitään häneltä. Argh! Ei auttanut muuta kuin tunnustaa ja raahata hirvitys sisälle.
Beibe otti kaapinrumiluksen kuitenkin yllättävän rauhallisesti ja ihmetteli vaan, että millä minä saisin sen kiinnitettyä seinään. No, siinä hommassa minä luotin Beiben kykyihin ja kekseliäisyyteen.
Imuroin ja pyyhkäsin kaapin ja raahasin sen yläkertaan. Siellä sitä sitten mallailtiin ensin kirjastohuoneeseen ja todettiin, ettei se sinne sovi marsujen ruokakaapiksi.
Telkkuhuoneeseen kaapin kanssa astuessani, se idea sitten tuli. Ilmoitin Beibelle, että se laitetaan sohvan viereiselle seinälle, lohikoulutaulun paikalle.

Kaapille paikka!






 Ja siitä tulisi kaappi Beiben viskeille ja muille lempihörpyille! Ja päälle laitettaisiin minun kukkopillit!

Hörpyt!

Ja sikarit!


Se on siinä kuin olisi aina ollut!


Kukkopillikokoelma!


Ja niin kaappi sai Beiben hyväksynnän ja paikan meidän telkkuhuoneen seinällä. Hervottoman kokoisilla ruuveilla se kiinnitettiin seinään. Kaappi sopii täydellisesti huoneen värimaailmaan.



 Eikä se enään edes käryä pahalle, ainakaan kovin paljon!

14 kommenttia:

  1. Hieno on kaappi ja passaa hyvin paikallensa. Ja aina parempi jos ei hirveesti haise :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvissa kaikki näyttää aina paremmalta. Ja onneksi haju ei välity niistä! ='D

      Poista
  2. Mikähän siinä on, että aina on niin ylettömän vaikea tunnustaa uusimmat hankinnat miehelle? Vaikka olisi ilmaiseksi saatuja.
    Kaappi sopii paikalleen erinomaisesti. Pyydä miestä puhaltamaan sinne sisälle muutamat sikarihöyryt, niin ainakin tuoksun laatu muuttuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ja varsinkin tuollaiset hankinnat, joiden "hyvyydestä" olet itsekkin hieman epävarma!

      No, eipäs tullut sikarit mieleen tuossa tarkoituksessa. Laitoin vaan tylsänä mansikan tuoksuisen hajukynttilän kaapin sisälle. =)

      Poista
  3. Toi kaappi sopii tuohon tosi hyvin. Ja muutenkin teidän talon tunnelmaan. Tosi hyvä idea laittaa miehen "herkut" sinne. Nyt se on sitten niin kuin teidän kummankin kaappi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä jännä juttu, kun löydät jotain ja tiedät sen kuuluvan kotiisi. Sitten se vaan löytää paikkansa. En ole koskaan tykännyt sinisestä väristä, mutta tollanen turkoosi ja petroolin sininen on alkanut viehättämään.

      Joo, nyt ei Beiben "herkkupullot" pölyty!

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Pidän kyllä siitä päivä päivältä yhä enemmän!

      Poista
  5. Aivan mahtava!!!
    Tuollainen "baarikaappi" olisi itsekin löydettävä.
    Täytyy muistaa tuo perustelu, jos joutuu keskustelemaan asiasta. Että "ihan sun pullojakin varten sitä pohdin..." =)

    VastaaPoista
  6. Välillä tulee löytöjä vastaan, niinden hyvyydestä nyt voi sitten olla montaa eri mieltä! =D

    VastaaPoista
  7. Tuohan on varsin upea kaappi! Ottaisin itsellenikin. Vähän rexonaa niin kyllä se siitä... ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän se sonnanhaju nyt ole kuin pikku haittatekijä! Pääasia, että näyttää hyvälle! ='D

      Poista
  8. Haiskoon ihan miltä vaan, niin kyllä on herkullisen värinen :) Jotenkin nuo viinakset vaatii just tollasen. Taisin just rakastua sun verhoihisi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi shaissen haju on jo aikas hyvin hälvennyt! ='D

      Kuule, verhot tilasin viime talvena Jotex:lta. Frillaverhojen nimellä taisi olla ja niitä oli useita eri värejä!

      Poista