Periksi en anna per... una!

"Se yrittää taas kasvattaa perunaa, mjauha-ha!"

Hahaa! Joku on ehkä saattanut aikaisempien, surkeasti epäonnistuneiden perunankasvatus operaatioitteni jälkeen luullut, että Leppämäessä olisi heitetty perunakuokka kaivoon. Mutta ei! Uhmakkaasti käymme taistoon taas tänäkin keväänä!

"Hmmm..."

"Näitä lavojakin se siirtelee harva se vuosi!"

Tai minä käyn... Beibe ilmoitti jo viime keväänä hänen uransa perunankasvattajana olevan ohi. Hän heitti hanskat tiskiin, mutta minä ole aikonut haistattaa pitkät kohtalolle ja pistin hyvissä ajoin perunansiementä tilaukseen.

"Se tulee NIIIN epäonnistumaan!"

"No, yrityksestä sietä ei voi syyttää. On sentäs yrittänyt kattaa lavanaluset!"

Viime vuonna meinasin olla ihan pulassa siemenperunoideni kanssa, kun tulin hommanneeksi niitä kymmeniä kiloja ja meillä ei ollut olemassa paikkaa mihin ne istutettaisiin. Siitä pääset lukemaan tästä .

"Älä nyt oo niin jyrkkä! Anna muorin touhuta!"

Eihän niistä perunoista sitten oikein satoa saatukaan, vaikka istutettiin niitä kavereidenkin peltoon. Kun on luotu epäonnistumaan jossain asiassa, niin sitä vain on. Persiilleen menneestä perunasadosta voit käydä lukemassa täältä . Tekstissäni muistutan itseäni lukemaan sen varoitukseksi itselleni perunanviljelyn "vaaroista". Ja olenkin lukenut omat juttuni, mutta nääh! En taaskaan uskonut itseäni!

Lavat valmiina mommoille!

Tänä vuonna olen ollut maltillisempi siemenperunahankinnoissani. Mutta ensimmäiset ostin jo helmikuun lopussa. Plantagen myi pienissä muutaman sadan gramman pusseissa eri siemenperunalajikkeita. Ostin kahta lajiketta; Desiree -lajiketta ja toinen  oli himoitsemaani 'King Edward' -lajiketta, jota Tanskalainen maajussi aina viljelee. En ole koskaan sitä maistanut, mutta tänä vuonna maistellaan. Kai... ehkä... tai sitten ei!

No, näidenkin kanssa meinasi käydä hassusti heti alkumetreillä. Vaikka pidin perunapusseja viileässä ja pimeässä  kellarinrapussa, ituahan ne alkoivat pukkaamaan. Minun oli pakko roudata töistä keittiöltä roppakaupalla tyhjiä maitopurkkeja ja lämpätä mommot multiin jo sisätiloissa.

Siitäkös ne riehaantui ja alkoivat kasvattamaan vartta oikein kilpaa keskenään. Eteinen oli varsinainen perunanvarsiviidakko ja täytyi varovaisesti liikahdella niiden ohi, jottei ne vain katkeisi.

Hermo meinasi taas mennä ihan totaalisesti, kun ilmat vain olivat viileät. Toinen asia mikä viivästytti perunoiden ulos multiin laittoa, oli niinkin yksinkertainen kuin kiire. Ei vain työ- ja muilta kiireiltä ehtinyt!

Mukavaa laitella lavoja valmiiksi kun taivaalta tulee rakeita!

No, viime viikolla väsymyksestä horjahdellen työpäivien jälkeen, sain kuin sainkin KAIKKI perunani laitettua multiin. Kasvilavoihin, en maahan. Meidän savijankko ei ole vuodessa miksikään muuttunut, joten...

Nämä esikasvatetut mommot olivat kasvattaneet sellaiset hojovarret, että saas nähdä tuleeko niistä yhtään mitään. Mullata niitä täytyy oikein urakalla vähän ajan päästä. Nyt en uskaltanut ihan hirvittävän syvälle niitä istuttaa, etteivät vaan mätäne tai mitään muutakaan. Multa lavassa on kyllä kuohkeata ja lämmintä ja pidin harsoakin niiden päällä. Mutta varmuus ennenkaikkea!

Niin, tilasinhan minä netin  kautta lisääkin perunansiementä. Olin hieman aikaisemmassa tilausteni kanssa ja sain edelllisvuotta maltillisemman määrän niitä. Ja kerrankin onnistuin saamaan parsaperunan siementä. Jes!

Muut lajikkeet olivat Jussi, Siikli ja Timo. Aikas tavallisia lajikkeita, mutta kokeillaan nyt näillä. Onhan lajikkeita perunankasvatusyrityksessäni nyt yhteensä 6 lajia. Jos tänä vuonna onnistun saamaan edes yhtä paljon perunaa kiloissa kun olen istuttanut, olen todella tyytyväinen! Perunaa meni multiin noin seitsemän kiloa. Se on määrä, mikä me saatiiin viime kesänä satoa monesta kymmenestä kilosta siemenperunaa!

Kyllä esi-isäni minulle varmasti tuolla jossain nauravat! Luulisi, että sillä tietotaidolla mitä minäkin olen perinyt, onnistuvan niinkin yksinkertaissa asiassa kuin perunankasvatus. Eihän tarvitse kuin laittaa peruna maahan ja mullata kerran kesän aikana! Niin monesti minäkin olen lapsena mummuloissa ja mökillä vanhempieni kanssa perunaa vakoon laittanut ja "jättisatoja" nostanut. Mutta ei kuin ei! Ehkä perunanviljelyssä epäonnistumiseni on kaatunut liialliseen itsevarmuuteen? Ja tähän kirottuun savimaahan, mitä minun isovanhemmillani ei ollut!

Kaikki Leppämäen perunankasvtuskokeilut löydät peruna -tunnisteen alta. Älkää sitten minua syyteltkö, jos innostutte ja epäonnistutte. Varoiteltu on! 😝

Tervetuloa seuraamaan Rakkautta ja maan antimia Kristiina, Sofia ja Landelaiset!