Sysipatterin luontopolku Kuhmoisten Päijälässä

 

Meillä alkoi olemaan "pientä" tylsistymistäkin jo Beiben kanssa pitkien joulunpyhien aikana. Oltiin kyllä otettu niin rennosti, että alkoi jo riittämään! Mietittiin kovasti, että mihin voitaisiin lähteä käymään. Johonkin sellaiseen paikkaan, missä ei olisi ihmisiä ja mihin ei olisi ihan hirvittävän pitkä matka.

Päijälän pirtillä on tullut käytyä Beiben sukujuhlissa joskus aikanaan.

Sitten muistin, että Kuhmoisten Päijälään oli tänä kesänä valmistunut uusi luontopolku. Siitä ei kauheasti ole ollut yleisesti "meteliä". Mutta minulla oli "sisäpiirin" tietoa, kun entinen luontoalan valkkuni on ollut tässä hankkeessa mukana ja luokkakaverin on siellä käynyt patikoimassa.

Ulkohuussit

Reitti on merkitty sinisin pallukoin puihin.

Luontopolun esittely oli sellainen, että ajattelin sen minulle sopivan. Näillä taipumattomilla kulumapolvilla ei ihan mihin tahansa kivikkoon lähdetä kiipeämään!

Jäätynyt vesi nousi hienosti maasta ylös!

Luontopolustahan ei netistä paljoakaan tietoa löytynyt. Wikipediasta ainoastaan pieni artikkeli, jossa esiteltiin luontopolkua. 

Reittiä on rakennettu Luonnossa liikkuen Päijälässä -hankkeen ja Maaseudun vesuriryhmän tuella. Lähtöpaikka on Päijälän Pirtin pihassa, jossa on todella paljon pysäköintitilaa. Pirtin vieressä on myös ulkohuussi.

Harjun päällä oli penkki levähdystä varten.

Luontopolku on 2,6 kilometrin mittainen rengasreitti, joka kulkeen noin 1,6 km metsässä ja noin 1 km hiekkatietä takaisin lähtöpaikkaansa pirtille.

Polku lähtee pirtin nurkalta mänty- ja kuusimetsään ja nousee pitkittäisharjulle. Polku tässä osiossa oli helppokulkuista, ihan tavallista metsäpolkua. Harjun päällä hieman kivikkoisempaa, mutta kulku ihan helppoa silti.

Poluilla oli paikka paikoin märkää, mutta 
polun sivustasta pääsi kyllä hyvin.

Harjulta lähdettiin alas kohden suota, jossa tuli ensimmäiset ja oikeastaan, ainoat haasteet. Polun merkinnät loppuivat suon reunaan ja siitä oli sitten mentävä yli vähän kuin vaiston varassa. Huomasin, että suohon oli tökitty muutama rima ja yhdessä puunnäreessä oli sininen nauha. Joten oletimme olevamme oikealla reitillä.

Ja oltiinhan me! Ei tuo suokohta ollut montaa kymmentä metriä. Mutta jos ei olisi ollut jalassa kunnon varrellisia ja vedenpitäviä vaelluskenkiä, se olisi ollut ylittämätön paikka. Tai märät sukat ja jalat! 

Vaikka olikin pakkaspäivä, suo ei ollut jäässä vielä. Talvemmallahan jäätä pitkin sitten pääseen kyllä!

Suolla oli pieni metsäsaareke, jossa oli penkki. Meillä oli termarikaffeet mukana ja pari suklaakonvehtia. Ihanaa nauttia kahvit näin luonnonkeskellä ja kuunnella hiljaisuutta. Sitähän tuolla oli, kun ei edes linnut laulaneet.

Yhdellä kohtaa polkua oli sähkölinja.

Luonnontaidetta!

Kahvittelun jälkeen mentiin taas" heittämällä" suon yli, takaisin metsäpolulle. Suon jälkeen metsäpolkua ei enään ollutkaan kovin pitkälle, kun jo saavuttiin hiekkatielle. Polku tulee Kohisevan talon kulmalle ja siitä käännytään oikealle. 

Tieltä pääsee katsomaan koskea ihan rannasta.

Tie kulkee hetken matkaa kosken kanssa rinnan. Onko tämä nyt Leppäkoski vai Kohisevan koski, en ole varma. 

Kosken kupeeseen on rakennettu myös uimapaikka. Uudet ja siistit pukukopit, pieni laiturinpätkä ja penkki. 

Vesi näytti ruskean turpeiselta, mutta kuitenkin kirkkaalta. Uimalaiturin rappuset näkyivät selvästi veden läpi. Ei silti kyllä houkuttanut yhtään pulahtaa!

Sysipatterin luontopolku on saanut nimensä siitä, että alueella on hiilen eli sysin polttopaikka. Luontopolku oli mielestämme tosi kiva ja miellyttävä kulkea vaihtelevinen maastoineen. Polun varteen oli pystytetty 15 opastetaulua, joissa kerrottiin paikallisesta luonnosta ja sen kasvistosta, sekä eläimistöstä. Myös hieman alueen historiaa.

Lisäksi luotopolku oli helppokulkuinen ja miellyttävän lyhyt. Vaikka minulla on liikeradoissani rajoitteita, selvisin ihan hyvin vaikeistakin paikoista. Polveni ovat juuri nyt niin huonossa kunnossa, että minusta ei ole kovin pitkiä polkuja vaeltelemaan. Joten on mukavaa, että tälläisiä lyhyempiäkin vaihtoehtoja löytyy!

Kuulin, että luontopolulle ollaan rakentamassa pitkospuita ensi kesänä, ainakin suolle vaikeisiin paikkoihin. Kun ne ovat valmiit, luontopolulla pärjäisi vaikka lastenlasten kanssakin!

Meidän kahvikupeista jäi hauska naama penkkiin!

SYSIPATTERIN LUONTOPOLKU

Päijäläntie 12, Päijälä, Kuhmoinen