 |
| Navetan yhteydessä olevan huussin katolta löytyi kaksi ihan täysinäistä. vanerista tulitikkulaatikkoa. |
Navetta on kivijalassaan! Vähän Beiben kanssa pelättiin, että sen purkamiseen menisi koko kesä, mutta ei sitten kuitenkaan! Navetta on kivijalassaan ja jotain pientä siivoamista vielä. Kattohuovat täytyy viedä hyötyjätekeskukselle, sitten kun on aikaa. Jotain metalliromuja perustuksilla lojuu, mutta ne menee sitten samalla kertaa kiertoon.
Ja hyvä että rakennus onkin purettuna, koska ei näillä helteillä kukaan tuollaista hommaa olisikaan jaksanut tehdä!
Ja tästä nopeasta purkutoiminnasta minä en voi ottaa juuri minkäänlaista kunniaa, vaan kaikki kuuluu Beibelle. Hän on tehnyt ihan uskomattoman urakan ja hienoa työtä tämän hirmuisen suuren urakan suhteen. Kaiken lisäksi ihan yksin! Minä olen ollut apuna ihan parina päivänä irroitellen jotain heloja, vienyt tavaraa navetasta pois ja siivonnut hieman. Kaiken muun on Beibe tehnyt. Olen niin ylpeä hänestä! <3
Pikkuhiljaa tuossa vuoden vaihteen jälkeen, tavaraa navetasta on alkanut liikkumaan muihin säilytyspisteisiin. Siinä on taas karsintaa käynyt kovalla kädellä, koska tuollainen noin 60 neliön tila on ollut aikasmoinen hamsteriluola. Ja todellakaan meillä ei ole moista katettua neliömäärää missään täällä tyhjillään! Joten tavaraa on lähtenyt kierrätykseen ja ihan poltettukin.
Purkaminen alkoi tosiaan kaikenlaisten helojen, hakojen, saranoiden sun muiden irroittelulla. Sitten Vanhan tallin/kanalan/kanilan sisustan purku. Sieltä otettiin talteen sinne aikanaan laitetut lautaritilät ja niistä Beibe teki multalaarit uuteen kasvihuoneeseen.
Vanhan navetan puolella nyt ei ihan hirvittävästi mitään rakenteita ollut, ihan vaan seinät ja katto.
Moni meiltä on vuosien varrella kysellyt, että miksi emme ole kunnostaneet rakennusta. Koska päällisin puolinhan se näytti ihan hyvältä. Varsinkin sen jälkeen, kun se sai punamultaa pintaansa.
Aikanaan kun Leppämäkeen muutettiin, olin ihan täpinöissäni, että meillä oli pieni navetta. Hevosemme Sara muutti kunnostettuun tallin osaan ja meillä oli lehmävasikka kasvamassa lihaksi.
Aika nopeasti kävi selväksi, että hirsirakenteet olivat pahasti mädäntyneet. Minä tilasin hienot satula- ja suitsitelineet hevoseni varusteille. Ongelmaksi koitui vain se, että ne eivät pysyneet seinässä! Hirsistä ei niin kovaa kohtaa löytynyt, että niihin olisi ruuvit saanut kiinnitettyä niin että pysyy.
Silloin päätimme, että navetta saa olla niin kauan kuin turvallisesti itsestään pystyssä pysyy ja hevoselle tehtiin uusi talli puimalan päätyyn.
Lähes 19 vuotta navetta ehti meitä palvelemaan. Sinne otettiin ensimmäiset kanat ja kanilanakin se ehti monta vuotta palvelemaan.
Se oli loistava varasto kaikenlaiselle lautatavaralle, polkupyörille, kukkaruukuille ja ihan kaikelle.
Sen kyllä sitten huomasikin, kun sitä tyhjennettiin, että kuinka helppo sinne olikaan ollut tavaraa tunkea.
Kun navetta oli tyhjennetty tavaroista, Beibe tyhjensi kanalan katolla olleet eristevillat. Se olikin ihan kamala homma, koska meillä oli siellä jossain vaiheessa aikasmoinen rottapopulaatio. Kanat ovat jotenkin sellaisia eläimiä, että ne houkuttaa rottia.
Hirvittävä myrkky- ja loukkusota käytiin, mutta rotat ehtivät mylläämään eristeet oikein kunnolla. Onneksi Beibellä oli asianmukaiset suojaimet touhussa, koska rotanpissanhaju oli kuulemma aikasmoinen.
Sen jälkeen oli vuorossa välikaton purku. Olimme toiveikkaita, että niistä saisimme leveitä lautoja jatkokäyttöön. Toive oli kuitenkin turha. Lähempi tarkastelu osoitti, että laudat olivat ihan pientä reikää täynnä. Tupajumit olivat tehneet aikanaan hyvää työtä!
Tämähän on ollut vanhoissa navetoissa ihan yleinen ongelma. Välikatto on tehty tosi matalalle, jotta tila pysyisi talvella lämpimänä eläinten ja lannan lämmöstä. Minkäänlaista ilmanvaihtoahan ei tietenkään ole ollut pientä ilmastointirööriä lukuunottamatta ja niinpä jatkuva kosteus on tehnyt tehtävänsä puisiin rakenteisiin.
 |
| Huovat alas otettuna |
 |
| Tarviiko joku hyvää, mutta hieman sammaloitua kattohuopaa? ='D |
Välikaton jälkeen oli vuorossa vesikaton purku. Jo muutaman aikaisemman vuoden aikana, tuulet ja tuiverrukset olivat repineet isoja paloja tervapahvista. Mutta kyllä sitä silti vielä jäljellä oli.
Itse en ollut kotona silloin kun Beibe katteet oli irroittanut. Mutta pääsin siivoamaan katteen alla olevia sanomalehtiä, jotka olivat tuulisen ilman takia pitkin pihoja.
 |
| Agrh, mikä sotku! |
 |
| Mä olin jo tässä vaiheessa taas kerran valmis kattelemaan kerrostaloasuntoa keskustasta! |
Meidän navettahan oli rakennettu joskus 50 -luvulla. Mutta kattoremppa on tehty joskus 1976, sanomalehdistä päätellen. Niitä oli ilmeisesti kerätty monta vuotta, koska niitä oli aikaväliltä 1971-1976. Ne oli laitettu pehmikkeeksi vanhan pärekaton ja uuden tervapahvin väliin.
 |
| Nämä vanhat mainokset ovat aivan mahtavia! |
 |
| Mainoksia ja työnhakuilmoituksia olivat lehdet täynnä! |
 |
| von Wrightin veljesten tauluja on muuten juuri nytkin näytillä Tampereen taidemuseossa. Ajankohtainen aihe siis! |
 |
| Meikäläisen syntymävuoden lehti! |
 |
| Gelleriä epäiltiin vilpistä ja lusikat tutkittiin oikein Suomessa! |
No, sitten olikin vuorossa jännät paikat, kun Beibe alkoi pärekattoa purkamaan. Kauhunsekaisin tuntemuksin katselin keittiön ikkunasta, kun hän istui katolla ja lapiolla työnsi päreitä alla olevaan peräkärryyn. Turvaköysi hänellä oli, totta kai! Mutta minun ruuanlaitostani ei meinannut tulla mitään, kun piti ikkunassa kytätä, että jos/koska hän putoaa.
Mutta yllättävän kivuttomasti päreet lähtivät irti ja homma oli tehty parissa illassa.
 |
| Tosielämän Hämis näkyy katolla, jos oikein tarkkaan katsoo! |
 |
| Pikku hiljaa on päreet irroitettu! |
Tähän väliin Beibe taisi purkaa heinäladon ja paskaruuman lautaseinät. Niistä otettiin jonkin verran parempia lautoja talteen. Niistä tulisi uuteen kasvihuoneeseen kulkuväylän ritilät ainakin.
 |
| Siinä on jo ladon laudoitusta purettu |
 |
| Alkaa näyttämään navetan luurangolta! |
 |
| Nyt on jo kattotuolitkin alhaalla |
 |
| Tästä kuvasta näkee, ettei ole pienviljelijän navettaa mistään laatutavarasta rakennettu. Pyöreitä puita ja ihmeellisiä jatkoksia. Meidän talo on tehty vähän samanlaisesta matskusta! |
Sitten loppu runko alas ja hirsiseinän kimppuun. Jos olimme vielä kokeneet jonkinlaista huonoa omaatuntoa tai epävarmuutta siitä, että oliko navetan purku sittenkään oikea ratkaisu, vai olisiko se sittenkin pitänyt kunnostaa, niin nyt viimeistään tiesimme tehneemme oikean ratkaisun. Navetasta ei todellakaan löytynyt yhtään ainutta kovaa hirttä!
 |
| Lunta oli vielä pelloilla runsaasti navetan purkuhommien aikaan, joten monta kuormaa ihan vaan poltettiin. |
 |
| Pieneksi on iso rakennus käynyt! |
Purkuvaiheessa vielä näytti, että taka- ja väliseinän hirret saattaisivat olla sellaisessa kunnossa, että niitä voisi käyttää jossain projektissa. Esimerkiksi rakentaa laavu. Nopeasti kävi kyllä selväksi, että nekin olivat täynnä tupajuminreikiä ja kelpasivat suurin piirtein vain ja ainoastaan saunan lämmitykseen. Sisälle noita ei voi polttopuiksi tuoda, koska niistä lähtee sellainen ruskea, leijaileva pöly.
Muutama hirsi vietiin kasvimaalle ja niistä kasattiin jonkinlaiset kasvilavakehikot. Mutta voi olla, että ne ovat hyvin lyhytikäiset.
 |
| Navetta palaa! |
 |
| Ei niin hyvää puuta! =( |
 |
| Kyllä mä ihmettelen, että toi rakennus on ylipäätään pysynyt pystyssä! |
 |
| Hirren pää näyttää ihan kovalta... |
 |
| ... mutta läpileikkaus paljastaa paljon! |
Kyllä myöntää täytyy, että maisema muuttui, kun navetta pihapiiristä lähti. Rakastin sitä näkyä, miltä navetta näytti talvisin keittiön ikkunasta. Mutta onneksi on muistot!
 |
| Takatalvi yllätti purkuhommat. Navetta ei enään ollut niin ylväs lumipeitteessään. |
Se, mitä navetan paikalle tulee, on mysteeri! Mitään eläinten asumusta siihen ei ainakaan tule. Se on varmaa!
Jos siihen jotain koppuloidaan, se on tuleva ihan jotain nautintoon ja rentoutumiseen viittaavaa.
Meillä ei ole ollut ikinä tapana suunnitella mitään, mitä tänne kemälle on rakennettu. Ne ovat aina vain rakentuneet ja suunnitelmat tulleet hommien edetessä. Ja silti on yleensä lopputulokset olleet silmää miellyttäviä!
 |
| Pikku hiljaa rakennus häviää hirsi hirreltä! |
 |
| Vähiin käy, ennen kuin loppuu! |
 |
| Ja puff, poissa! |
Sillä, tehdäänkö navetan paikalle jotain, ei ole mitään kiirettä. Katsotaan, mihin varovaiset suunnitelmat ja unelmat vievät. Yleensä sanonta, hiljaa hyvä tulee, pitää paikkansa. "Mopo" vaan on näissä käsissä hyvin epävakaa!
 |
| Lämmöllä tätä näkyä muistellen! <3 |
