Rakkautta ja maan antimia

Rakkautta ja maan antimia
Hehku

maanantai 8. kesäkuuta 2015

Kuusenkerkkäsiirappia!


Viikon loppuna löysin itsestäni taidon, jonka luulin olevan taakse jäänyttä elämää. Nimittäin opin juoksemaan uudelleen. Ja vieläpä kottikärryjen kanssa!
Neljä vuotta sitten, minulta romahteli "hieman" selkänikamia. Oikeasta jalasta meni tunto ja jalkaterä oli aivan veltto. Kävely oli hankalaa ja jalka ei aina noussutkaan, vaikka aivot käskivätkin niin tehdä. Muutenkin olen sellainen nivelvaivainen ja eikä ketteryys todellakaan ole toinen nimeni. Mutta kun on kiire ja kesä tuntuu lipuvan käsistä, on pakko kiristää tahtia. Joten, on pakko juosta, jotta kerkee tehdä mahdollisimman paljon. Ja siltikin jäi monta asiaa tekemättä! PRKL!
Sunnuntai aamuna päätin kerätä kerkkiä, ennen kuin sekin aika on jo ohi. Olen keitellyt monena vuotena siirappia niistä ja se on todellista herkkua.
Oman haasteensa kerkän keruuseen toivat aivan käsittämätön tuuli ja kanat. Tuuli kaatoi minun kannuani koko ajan. Kannu kädessa ei kerääminen oikein onnistunut, joten se oli pakko laskea maahan. Ja se oli kumossa koko ajan!


 Kanat väijyivät, koska luulivat kannussa olevan jotain herkkuja. Kananen ja Talvi kiersivät minua ja aina kun selkäni käänsin, ne olivat sorkkimassa kannullani. Kun sain ne hätisteltyä kauemmaksi, Bull iski takavasemmalta kannulle. Ja kumeasti kutsui kanat takaisin. Argh! Kamala luonto!

"Onko namia?"

" Hei likat! Tulkaas kattoon mitä mä löysin!"




Mutta aikani taisteltuani, sain kuin sainkin kerättyä vajaat pari litraa kerkkiä. Yleensä olen liottanut niitä ennen keittoa yön yli, mutta nyt minulla ei ollut, yllätys, yllätys, aikaa, joten liotin niitä vain muutaman tunnin. Mutta ei hätää, makua tuli silti ihan reilusti.



KUUSENKERKKÄSIIRAPPI


  • 1,5 litraa kuusenkerkkiä
  • 1 kilo sokeria
  • 1 rkl vaniljasokeria
  • 2 litraa vettä

Huuhtele kerkät hyvin. Voit liottaa niitä yön yli ohjeen vesi määrässä, mutta se ei ole välttämätöntä. Makua tulee kyllä.
Keitä miedolla lämmöllä 2-3 tuntia. Siivilöi kerkät pois. Lientä pitäisi olla jäljellä n. 1,5 litraa. Keitä sokereiden kanssa 1-2 tuntia, kunnes liemi muuttuu siirappimaiseksi. Purkita kuumana.


Näyttää ihan kuravedeltä, mutta hyvä tulee!
Käytä vaahterasiirapin tapaan jälkiruuissa. Kokeile myös uunijuureksiin, kaaliruokiin, wokkeihin tai ihan mihin tahansa, hunajan tai siirapin sijasta.

Kuusenkerkkäsiirappia on käytetty muinoin yskänlääkkeenä.

Kuusenkerkkäjuomaa haluaisin vielä kokeilla, en ole sitä ennen tehnyt. Mutta mistä aikaa?

5 kommenttia:

  1. Kanat odottavat lahjuksia, D!

    Olen maistanut kerkkäsiirappia, mutten ole älynnyt käyttää sitä myös uunijuureksiin. Pistän mieleen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne on kyllä semmosia! Aina kyttäämässä jotain hyvää!

      Voi kuule! Toi kerkkäsiirappi sopii ihan mihin vaan!

      Poista
  2. Wau mahtavaa, mahtaa olla hyvää. Olen ainoastaan juonut kuusenkerkkäkuohua joskus, mutta siirappi olisi aivan uusi makuelämys. <3 <3 Aurinkoista tiistaita Marketta ja hih nuo kanat muuten ovat mahtavia tapauksia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuusenkerkkäkuohu on hyvää!
      Kanat on kyllä ihania, vaikkakin välillä rasittavia! :)

      Poista
  3. Wau mahtavaa, mahtaa olla hyvää. Olen ainoastaan juonut kuusenkerkkäkuohua joskus, mutta siirappi olisi aivan uusi makuelämys. <3 <3 Aurinkoista tiistaita Marketta ja hih nuo kanat muuten ovat mahtavia tapauksia <3

    VastaaPoista