Rakkautta ja maan antimia

Rakkautta ja maan antimia
Hehku

torstai 18. kesäkuuta 2015

"Huikea" parsasato, 10 vuoden odotuksen jälkeen!


Kymmenisen vuotta sitten, ostin Kodin 1:stä parsanjuurakoita. Kaikkien sääntöjen mukaan, yritin ne istuttaa. Mutta minkäs teet, kun maa on mitä on. Eli savea. Muutama vuosi odoteltiin ja ainahan sieltä tiukasta maasta yksi tai kaksi vartta pukkasi. Muttei koskaan syötäväksi saakka.


Muutama vuosi sitten, kypsyin ja kaivoin parsat ylös. Taas "oppikirjojen" ääreen ja niissähän kerrottiin parsan viihtyvän hiekkaisissa harjuissa. Sellaisethan niille yritin kyhätä. Meillä kuvattiin niihin aikoihin Saarioisten Rakkaudella äidit -mainossarjaa sekä joulumainosta ja piti koko ajan varoitella kuvausryhmää parsaharjuista. No, mainokset saatiin kuvattua, mutta parsat eivät onnistuneet hienoissa hiekkaharjuissani.
Kypsyin koko parsatouhuun ja yleensäkin kasvattamaan mitään maassa. Kyhättiin kasvilavoja ja lavakauluksia keittiötarhaan ja sen jälkeen olen saanut satoa. Paitsi niistä parsoista.
 Pari viikkoa sitten, huomasin lavakaulusten välistä tunkevan jotain. Jumankauta, parsaa! Sanoin Beibelle, että nyt on juhlat. On parsan sadonkorjuuaika!

Korvaamattoman arvokkaat parsat!

Viisi vartta saatiin ja ne ovat kyllä olleet elämäni parhaimman makuiset parsat. Ei niitä voi verrata millään muotoa ulkomaalaiseen tuonti tavaraan. Aivan ihanan mehukkaita ja rapeita saman aikaisesti.
Sitä sitten miettimään, mitä parsoista tehtäisiin. Päätettiin grillata ne ja hyvä tulikin.

Kesäkurppaa, siplaa ja paprikaa kaveriksi!

Mmm!

Näin hyvää parsaa syöneenä, kaikki epäonnistumiseni unohtui. Aloin himoitsemaan uutta parsaviljelystä. Jos jollakulla on heittää hyviä vinkkejä, otan niitä ilolla vastaan! Olen ostanut jo parsan siemeniä....

Loppuun vielä kuvaa, sarjassamme Kamala luonto. Tikka kävi vähän nokkimassa keittiötarhaa reunustavia puupöllejä. Sai "kivan" sotkun aikaiseksi. PRKL!

Että näin!

Kaikille uusille jäsenille tasapuolisesti: TERVETULOA!

                                                

18 kommenttia:

  1. Keväällä hankin viisi parsan juurakkoa. Saa nähdä, miten käy.

    VastaaPoista
  2. Olen lukenut parsan kasvatuksesta, ja se ei ole tosiaan helpommasta päästä. Hieno juttu, että omaa satoa tuli!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ei niitä niin vaan kasvatella! Niin... kai se viisi parsaakin jonkinlainen sato on!

      Poista
  3. Se on onnistumisen ilo mikä kuittaa kaiken kiukun ja odottamisen piinan :) itsellä parsan kasvatus siintää jossain kaukana tulevaisuudessa...kunhan nyt oppii perusjuurekset ja vihannekset :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän tää kasvattelu on vähän sellasta onnistumisen ja epäonnistumisen taistelua. Harmi vaan, että epäonnistuminen on yleensä voitolla! ;)

      Poista
  4. Parsoista en tajua mitään, mutta heiiiiii, ootko sä tossa videon pätkällä??? Noi mainokset oli minusta tosi kivoja ja kyllähän niistä se sellanen sanonta jäi, että esim meilläkin on aina jouluisin "äitien tekemät laatikot"... =D

    VastaaPoista
  5. Joo-o! Kyllähän meikä siellä vilahtelee. Kuvissa ja puheissa. Se, jolla on kirkkaan punainen tukka. Ei tosin kyllä enään ole ihan tuon värinen.
    Mainoksiin haettiin Saarioisten työntekijöitä ja minut valittiin yhtenä. Ensin joulumainokseen. Varmaan sen takia, kun meillä oli hevosia silloin. Sitten soitettiin vielä perään, kun olin kesälomalla, että suostuisinko tähän Rakkaudella äidit -mainossarjaan. Ja suostuinhan minä. Oli kyllä hieno kokemus!
    Mainokset löytyvät kaikki YouTubesta hakusanoilla, rakkaudella äidit Saarioinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, ihan mahtavaa!!! Hienoa nähdä sut tollein!! Itse asiassa mä kun katsoin sen pätkän mistä laitoit ton linkin, niin mielessäni kävi että voisitkohan sä olla se punatukkainen siinä kasvimaalla... =) Onko noista muista pätkistä sitten mitkä kaikki kuvattu teillä? Ai miten hienoo, jatkossa mä voinkin sitten sanoa, että meillä on Marketan tekemää laatikkoa joulupöydässä. =)

      Poista
    2. Meillä on kuvattu niitä puutarhakohtauksia. Kukkivaa päärynäpuuta, joka tosin kuoli kuvausten jälkeen. Se ei kestänyt kuuluisuuden tuomaa painetta! ;) Ja kaikki missä näkyy hevonen tai poni, on meillä kuvattu.
      Nykyäänhän olen toisen suuren elintarvikefirman palveluksessa.

      Poista
  6. No mutta nami, taatusti oli maailman parhaimmat makuiset parsat. <3 Iloista juhannusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä oli! En olisi ikinä uskonut, kuinka paljon paremmalta ne maistuivat, kuin ulkomailta tuodut!
      Hyvää juhannusta myös sinulle!

      Poista
  7. Oi, upeita parsoja! Ja varmasti hyviä. Mäkin olen parsapenkin perustamista harkinnut, mutta just pitka aika sadon odottamiseen on karsinut intoa - samoin kuin se että mistä sen tietää onko sieltä penkistä koskaan tulossa mitään..! Rohkaisevaa lukea tällaisesta yllättävästä onnistumisesta parsojen saralla! Ja on kyllä herkullisen näköinen toi teidän kasvisgrillikokonaisuus parsoineen. :P

    Olipa hauska lukea ja nähdä että sinä olet ollut noissa mainoksissa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Grillatut kasvikset ovat kyllä todellista herkkua!
      Nii-i! Ei sitä olis uskonutkaan, minkälainen julkisuuden henkilö täällä kirjoitteleekaan! ;) Vitsi, vitsi!

      Poista
  8. Hauska kuulla, että on muitakin parsankasvatuksesta innostuneita! Ja hyvä Marketta, että olet viimein saanut herkullista satoa! Mulla on kokemusta parsan kasvatuksesta pitkäötä ajalta, kirjoitinkin siitä ihan hiljattain: http://parastapuutarhasta.blogspot.fi/2015/06/parsaa-pukkaa.html
    Parsa on siitä mielenkiintoinen ja erikoinen kasvi, että kun satoa ensin malttaa odottaa tuon kymmenkunta vuotta, niin siitä eteenpäin satoa onkin sitten luvassa vuosikymmeniksi :) Taidankin lähteä tästä saman tien keräämään juhannusparsat...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käynpä lukemassa juttusi. Sieltä saankin varmasti hyvää käytännön vinkkiä!
      Parsasatoa vuosikymmeniksi... kuulostaa taivaalliselta! =)

      Poista
  9. Jep, kaupan parsaa ei voi edes verrata itse kasvatettuun. Mä sain vuosia sitten yhdeltä mummolta parsanmarjoja ja niistä olen kasvattanut omat parsani. Olisko siitä nyt 6 tai 7 vuotta kun kylvin siemenet. Kolme vuotta sitten söimme ensimmäiset lyjykynän paksuiset parsat, samanlaisia tuli viime vuonna. Tänä vuonna ensimmäinen oikea sato. Siemenestä kasvattaen maltti on valttia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mun nyt täytyy alkaa, oikein tosissaan, parsamaata suunnittelemaan!

      Poista