Rakkautta ja maan antimia

Rakkautta ja maan antimia
Hehku

maanantai 26. tammikuuta 2015

Lillis edestä, Lillis takaa. Lillis makaa ja Lillis karkaa!

Lillis-ponilla oli aikas vilkas viikonloppu. Meidän kummilikka, Nea, oli meillä. Hän antoi vähän kyytiä Lillikselle!
Onneksi sattui hyvät kelit. Pakkanenkin lauhtui sopivasti ja lunta oli pelloilla useampi kymmenen senttiä.
Niin pieni ja viaton!?!
Ponilla oli virtaa kuin pienessä pitäjässä. Koko alku viikon oli ollut tosi kovat pakkaset, joten sen liikutus oli ollut vähäistä. Ulkonakin se ja Hehku eivät ollet kuin muutamia tunteja päivässä. Joten hieman hirvitti, mitä tuleman pitää.
Olin tilannut Hevarista ponille uuden, pitkän ja leveän rintaremmin. Koska sitä piti testata, ajattelin, että ajetaan ensin hieman reellä. Saataisiin, ehkä, enimmät virrat purettua ponista. Ja sen jälkeen tyttö voisi ratsastella
Reki-ajelut menivätkin hyvin. Lillis toimi todella hyvin. Seisoi todella rauhassa valjastettaessa ja oli pirteä ja eteenpäinpyrkivä ajettaessa. Pari kierrosta ajoin ensin itse ja sitten Nea ajeli. Ja hyvin ajoikin!



Sitten otettiin reki ja valjaat pois ja mentiin ridaan pellolle. Melkein heti likka luisti alas ponin selästä ja voi sitä vapauden riemua. Lillis ei todellakaan jäänyt ihmettelemään mihin ratsataja putosi.

I'm free, to do what I want!!!

Aikansa riehuttuaan pitkin pihoja, se meni Hehkun luo aidan viereen. Sieltä se sitten napattiin. Hain juoksutusliinan, likka selkään ja takaisin pellolle. Pysyipähän poni hanskassa, vaikka selästä luiskahduksia tulikin vielä.
Päästettiin poni tarhaan pihtaroimaan hiet pois. Ajattelin, että loimitan sen sitten ja käydään tiellä hieman kävelyllä. Vähän jäähdyttelemässä.


Kun menin ottamaan poni tarhasta kiinni, sepä potkaisi pari kertaa kohti. (Ei osunut!) Veti täyttä laukkaa ympäri tarhaa ihan villinä ja lopulta hyppäsi aidan yli. Ja taas jahdattiin ponia! Onneksi tytär ja vävy ajoivat autolla pihaan ja Lillis antautui lopulta ylivoiman edessä.
Koska ponia ilmiselvästi vielä juoksutti, hain liinan ja mentiin juoksemaan pellolle lisää. Hetken se jaksoi vielä riehua, kunnes käveli minun luo. Se oli ihan sen olonen että, mää oon ihan kiltisti jo!

Ja taas juostaan!
Mutta tulihan liikuntaa ja raitista ilmaa, meille kaikille!
Sunnuntaina poni olikin ihan toisella mielellä. Tai no, poni on aina poni! Mutta ihan normaalin juntti. Nea ratsasteli sillä pitkin pihoja ja peltoja ja hyvin meni. Lilliksellähän ei ole kukaan ratsastanut viime heinäkuun jälkeen. Ja Nea silloinkin. Siihen nähden poni temppuili ihmeen vähän! Sille teki tosi hyvää, kun joku jaksoi sen kanssa vääntää. Ja tytön itsetunto nousi, kun hän huomasi, että pärjää ponin kanssa ilman apua!

Köpö, köpö!


Ja ennen kaikkea, poni sai hyvää liikuntaa!

8 kommenttia:

  1. Voi Lillis!!!! Ihana villikko. Se on kyllä jännä huomata kun lapselle tulee sellainen ahaa elämys että hei minä pärjään ilman taluttajaa ja poni tottelee minua kun pysyn hellästi lujana .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just sillä hetkellä, kun elukka on karussa, se ei tunnu maailman ihanimmalta eläimeltä! Koska lunta oli ympäröivillä pelloilla niin paljon ja se ei onneksi tajunnut lähteä tiellepäin, sai hillua ihan rauhassa pitkin pihoja. Alko jo naurattaankin, kuinka se oli korskeena!
      Vaikka noi ponit on tollasia, kyllähän lapsien on niillä mukavampi totutella hevosteluun. Ja kun likkakin mukkas pari kertaa selästä hankeen, huomas ettei käynyt mitenkään. Rohkeus ja sisukin kasvoi samalla!

      Poista
  2. Onpa Lillis varsinainen vauhtiveikko:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisitpa vaan nähnyt, kuinka harja hulmusi!

      Poista
  3. Mainio Lilli! =D

    Tuli mieleen, kun kerran mentiin yksien tuttujen luo. Heillä on paljon eläimiä, silloin oli myös kaksi minihevosta (siis niitä tosi minejä millä ei voi kai ees ratsastaa). Pihaan kun ajettiin peräkanaa talon väen kanssa, niin siellähän kirmaili toinen pikkuheppa pitkin poikin... Talon väkeä vaan nauratti ja olihan se kyllä kieltämättä hauskaa katsottavaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja sis tarkoitin tietenkin Lillis enkä Lilli.... ♥

      Poista
    2. Mistä noita kirotusvihreitä oikein tulee... *huoh* =D

      Poista
  4. Tollaset on kyllä hauskoja tilanteita! Ajat jonkun pihaan ja siellä on elukat irti ja kotiväki juoksee perässä! Tai menet kyläpaikkaan ja siellä on joku eläin irti, keskellä pihaa. Ja sitten mietit, että kuuluuko ton olla tossa vai onko se karannut. Näinkin on joskus minulle käynyt! Beiben siskolla lampaita usein juoksee vieraita vastaan. Onhan se nyt kohteliasta tulla tervehtimään! ;)
    Ei se mitään, Heli. Ei nimi poni pahenna, ainakaan tätä!
    Olenmyös huomannut, että kirjaimia katoaa jonnekkin bitti-avaruuteen. Tai sitten ne vaihtavat paikkaansa, ihan itsestään....

    VastaaPoista