Rakkautta ja maan antimia

Rakkautta ja maan antimia
Hehku

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Dinosauruksia ja musikaalia!

RRRRÄYH!!!

Aamulehdessä oli loppuvuodesta juttu, jossa kerrottiin lapsille suunnatusta dinosaurusnäyttelystä. Sen oli joukko lapsia itse suunnitellut. Näyttely oli Tampereella, Finlayssonin alueella sijaitsevassa Lasten kulttuurikeskus Rullassa.  Lapsilta oli kyselty, mitä he haluaisivat tälläiseltä näyttelyltä. Ja he olivat kertoneet haluavansa ratsastaa dinosauruksella ja lentää lentoliskolla. Lapset halusivat näyttelyltä toiminnallisuutta.
Katossa lenteli toinen lentolisko
Tyttäreni oli pienenä varsinainen dinohullu. Mutta koska hän vetelee jo kahtakymppiä, oli löydettävä joku muu "lapsi" vietäväksi näyttelyyn. Meillä onneksi "sattuu" olemaan, kohta 4-vuotias kummipoika. Ja hän on aivan törkeen innostunut dinosauruksista! Kielsin hänen äitiä, kertomasta etukäteen mihin ollaan menossa. Koska ei ikinä tiedä, jos jotain sattuukin, eikä päästäkään näyttelyyn. Onneksi pysyttiin kaikki terveinä ja perjantaina hain pojan Hämeenlinnasta meille. Sen verran kerroin hänelle, että lauantaina mennään Tampereelle, kaupoille ja käymään minun isälläni.
Kummipoika sanoi tämän olevan kiinalainen lisko. Koska sillä oli viikset!
Lauantaina herättiin hyvissä ajoin, jotta ehdittiin ulkoilemaan ja syömään lounasta ennen lähtöä. Pojalle oli jo jännitystä siinä, kun ajettiin auto pysäköintihalliin. Itseäkin hieman jännitti. Ei Beiben kanssa tiedetty yhtään, millainen paikka tämä Rulla olisi. Mitä nyt lehdestä oltiin luettu ja nettisivuja käyty katsomassa.
Sudenkorento seinällä
Mutta hieno paikka oli! Dinosaurukset olivat upeita ja mikä parasta, NIIHIN SAI KOSKEA! Lapsiperheitä oli tupa väärälläään ja meteli sen mukainen. Itse tilahan ei mikään järin suuri ollut, mutta kivasti sinne oli saatu mahtumaan kaikenlaista.
Siellä sai mennä tyrannosauruksen kallon ja dinon munan sisälle. Sai kiivetä "en muista minkä nimisen" -dinon selkään ja ohjata lentoliskon lentoa, sen päältä. Dinosauruksen pesässä oli munia ja niitä sai ottaa käteen ja kokeilla miltä ne tuntuvat. Seinälle oli heijastettu liikkuvaa dinosaurusta. Ihan kuin se olisi kurkkinut katonrajasta, puiden takaa. Lattiaan oli tehty pieni "lampi", johon heijastettiin katosta uivien dinojen varjoja. Ihan kuin ne olisivat menneet pinnan alla. Ja paljon muuta!
Tämä näinkin yksinkertainen "lampi" oli kiinnostavin!

Vähän veti dinolla ridaaminen vakavaksi!

Tyrannosaurus Rexin suussa!

Dinon luista koottu kiipeilyteline

Lentoliskolla lentämässä!
Siellä sai myös askarrella kartongista dinoja ja ne sai viedä kotiin tai jättää Dinolandian seinälle. Ihmeesti pieni mies jaksoi keskittyä leikkaamaan ja liimaamaan. Kaksi dinoa tehtiin kotiin viemiseksi.
Kummitäti vahtii saksien käyttöä!

Monta askarreltua dinoa seinällä
Reissu Dinolandiaan meni hienosti. Vain pari kertaa piti mennä rauhoittelemaan tilannetta, kun alkoivat tunteet kuumenemaan. Oli nimittäin niin tiukkaa väittelyä dinosaurusten ruokavaliosta, että meinasi jo nyrkit alkaa puhumaan!
Minusta hauskinta oli, kun lapset saivat pukeutua dinoiksi. Olisi siellä ollut yksi puku aikuistenkin kokoa...
Erilaisia dinonpäitä sovitettavaksi

Peilistä sai katsoa miltä näyttää!

Oli ihan pakko, vähän vaan testata....
Dinolandia- näyttely jatkuu helmikuun ensimmäiseen päivään asti. Linkitin jutun alkuun Rullan netti-osoitteen. Käykää siellä katsomassa tarkemmin, se kun ei ole joka päivä auki. Jos ei ole Tampereelle kovin pitkä matka ja tiedossa on joku pieni dinohullu, menkää ihmeessä katsomaan. Se on ilmaista huvia, Rullaan ei ole pääsymaksua!

Sunnuntaille olikin tiedossa  toisenlaista kulttuuria. Kävimme Kangasalan lukiolla katsomassa Greasy- musikaalin. Emme ole niin hirvittävän innokkaita teatterin käviöitä, mutta tähänkin oli hieman sellaista kummi velvoitetta. Meidän vanhin kummityttömme oli mukana musikaalin taustajoukoissa. Joten pakkohan se oli käydä katsomassa!
Onneksi käytiin! Se oli oikein viihdyttävä! Nuoret olivat vastanneet lähes kaikesta itse ja olivat todella hyviä näyttelemään, tanssimaan ja laulamaan. Ihana esitys!
Hyvä nuoret!


Täytyihän minun hieman käyttää sitä tilannetta, että meillä on joku pieni ihminen, hyväksi. Nimittäin sain jonkun Lilliksen selässä käymään. Minulla ei ole ketään, joka sillä ratsastaisi ja sen selässä on oltu viimeksi kesällä.

Näin sitä mennään! Vähän pelottikin!

Kylläpä täti heijastaa!
Koska meillä näitä kummilapsia riittää, vähän joka kokoa, ensi viikonloppuna tulee yksi kummityttö meille. Hän saa "rassata" Lillistä niin paljon kuin huvittaa! Toivottavasti lumet vain pysyisivät pelloilla. Olisi pehmeämpää putoilla ponin selästä....









4 kommenttia:

  1. Näyttää ja kuulostaa todella hauskalle! Minäkin pidän dinoista:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Dinot ovat kyllä tosi kiehtovia! Monen aikuisenkin mielestä! Vaikka en kyllä haluaisi, että niitä enään nykyään olisi. Ainakaan mitään vaarallisia lihansyöjiä! Hui! =)

      Poista
  2. Edellinen kommentti meni somewhere over the rainbow...joten näpytellään nyt uusiksi.
    Aivan mahtava tuo Dino näyttely. Ja mikä ihaninta on just tuo että lapset saavat itse kokeilla ja ihmetellä vapaasti.

    VastaaPoista
  3. Nii-i! Oli tosi vapauttavaa, kun ei tarvinnut olla koko ajan kieltämässä! Että, älä koske ja ei saa juosta, kun kerrankin sai!

    VastaaPoista