Rakkautta ja maan antimia

Rakkautta ja maan antimia
Hehku

perjantai 18. syyskuuta 2015

Synkkiä ajatuksia!



Meinasin nimetä postauksen: "Syksyisiä ajatuksia!" Mutta ajateltuani asiaa tarkemmin, en voi laittaa alakuloani syksyn piikkiin. Vaikka syksyllä on varmasti pitkä piikki. Onhan ihmisillä ollut kautta aikojen tapana syyttää, tätä kesän tappavaa vuoden aikaa, vähän kaikesta. Monesti kuulee valitusta syksyisistä "itsemurha" keleistä. Kun on niin synkkää ja märkää... vali, vali ja masentaa.
Itse syksyssä siis ei ole mitään vikaa. Usein vaan syksyisin ihmisten elämään tulee itsestään riippumattomia muutoksia. Tai, kyllähän keväisinkin on usein samat meiningit. Mutta silloinhan aurinko paistaa ja linnut laulaa. Ollaan uuden alun kynnyksellä ja on lupaus paremmasta. Ihan sama, vaikka tapahtuisi mitä. Eikö vain?


No, mikä saa pienviljelijäemännän, normaalisti niin iloisen mielen, alakulon kouriin? Suuri epävarmuus. Se saa mielen tummumaan. Ehkä olen tottunut liian "hyvään" ja turvalliseen elämään. Säännölliseen työhön, vapaisiin viikonloppuihin, palkka ajallaan tilille, iso työyhteisö, vuosilomat, pekkasvapaat jne.. Nämä asiat ovat juurikin ne, miksi minä olen tehnyt työurani teollisuuden parissa. Vaikka vuorotyö ja sen vaatimukset ovat verottaneet omalta osaltaan henkistä ja fyysistä jaksamista. Mutta olen saanut säännölliseltä työltäni kaiken sen, mitä elämältäni olen halunnutkin; mahdollisuuden kehittää elämääni työn ulkopuolella. Työpäivän hyvin tehtyäni, olen voinut keskittyä täysillä perheeseen, kotiin, ystäviin, harrastuksiin ja kaikkeen, mikä vaan kiinnostaa. Elämään! Vaikka paikkojani kolottaakin, olen saanut hyvän työn ja elämän.
Nyt on elämä järkkynyt pahemman kerran; perusduunarin, ja oikeastaan kenenkään muunkaan, töiden tekemisestä mitään tietämätön hallitus, meinaa leikata oikein isosti! Olen niin lopen kyllästynyt ja väsynyt heidän "uhkailuunsa" ja sanelupolitiikkaan.
En ole pätkänkään vertaa poliittinen ihminen. En seuraa, en ole kiinnostunut ja suoraan sanottuna, en oikein ymmärräkkään politiikkaa. Olen paskanlappaaja -tyyppinen persoona. Elämänfilosofiani perustuu rehellisyyteen, oikeuden mukaisuuteen ja toisten ihmisten tasapuoliseen kohteluun. Rakkauteen... Sellainen on tämä emäntä!


Mutta kyllä minä sen ymmärrän, että kun jotain saavutettuja etuja viedään, se pitäisi todella hyvin perustella. En ole kuullut yhtään kunnon perustelua, miten kaavaillut toimet lisäävät työpaikkoja. Ministerit eivät ole sitä selittäneet, vaikka useat toimittajat ovat asiaa tivanneet. Työtä pitäisi tehdä, enemmän ja enemmän. Vaikka sitä ei ole!
Henkilökohtaisesti minuun ei vaikuta ensimmäisen sairauslomapäivän palkan poistaminen. Kun olen kipeä, olen sitä vaikka palkatta. Näin se vaan menee. Flunssa on flunssa ja jos vatsa on ripulilla, töihin ei mennä!
 Se minua surettaa, että osa kivuistani ja vaivoistani, on seurausta tekemästä työstäni. Teen työtäni kehollani. Kädet, jalat, selkä ja koko kroppa on kovalla rasituksella. Toistotyötä ja staattista lihasjännitystä. Välillä raskaita nostoja. Kovilla lattioilla seisten, kylmässä ja vedossa.
Mutta se on minun työni, josta olen ylpeä. Ollut koko työurani ajan!
Olen itse valmis säästöihin, esim. lomarahojen puolittamiseen ja tekemään sen parikyt minsaa lisää töitä/päivä. Vaikken ymmärrä tätäkään työajan lisäämistä omalta osaltani päivittäin. Koska harvalla työtä tekevällä on yleensäkään täysiä työpäiviä. Minun työpäiväni on jo nyt 8 tuntia. Mutta haluaisin myös, että työnantajia velvoitettaisiin käyttämään työnkustannuksista tulevia säästöjä työn kehittämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen.
Ansiotulon verotuksen korotukseen olen myös halukas. En ole koskaan ymmärtänyt ansioiden verotuksen alentamista. Ja välillisten verojen nousua. Minun henkilökohtainen verotukseni työtuloistani, on vain laskenut vuosikymmenten aikana. Vaikka ansioni ovat nousseet. Ei ihme ettei kunnaliseen hammaslääkäriin pääse!


Tai, siis tajuan ajatuksen! Ansioverotuksesta säästyneet eurot, palkansaaja käyttää hyödykkeisiin kotimaassa. Joiden verot ovat korotetut ja tuovat Suomelle tuloja. Ostovoima lisääntyy!
Mutta eipä ole tainnut käydä niin. Käsi sydämmellä, kuinka moni käyttää verotuksesta säästyneet rahansa Suomen hyväksi? Suurin osa ei! Tilataan tavaraa netin kautta suoraan ulkomaisilta firmoilta. Matkustellaan esim. Thaimaaseen ja matkakin on "hyvällä säkällä" ostettu ulkomailta. Allekirjoittanutkin on käynyt Virossa kaksi kertaa tänä vuonna. Ansioverotuksesta säästämillään euroilla! Toin jopa olutta matkassani. Hyi minua!
No, ihan sama! Nämä kaikki asiat tuntuvat tällä hetkellä pisaralta meressä. Koska kohta ei ole ehkä töitä mitä tehdä! Minun työnantajani ilmoitti kolme viikkoa sitten aloittavansa Yt -neuvottelut. Sadasta työntekijästä, 25 lähtee. Aika iso prosentti. Voi vaikka osua. Ja upota!


 Syyt taloudelliset ja tuotannolliset, kuinkas muuten! Mutta ei siinäkään vielä mitään! Tällä viikolla Beiben työnantaja aloitti Yt:t ja 85 lähtee konsernitasolla. Ja lomautukset lopuille! Että kahden hengen taloudessa, jossa molemmilla on, vähän alle ja vähän yli 25 vuotta kestäneet työsuhteet alla, voi kohta olla kaksi työtöntä. Eletään jänniä aikoja!
Ja vielä kun on hallituksen aikeet leikata ansiosidonnaista... huh huh! Ei kuitenkaan ole ihan hirveän realistista, että melkein 30:nen vuoden takainen, leipurin tutkinto olisi kova sana työmarkkinoilla. Ja yli nelkyt v:ee, tuki- ja liikuntaelin vaivoja omaava naikkonen. Mutta, hei! Ei voi tietää! Joku työnantajahan voi etsiskellä juurikin minua!
En voi teeskennellä huoletonta. Vaikka en ole vaipunut epätoivoonkaan. Minulla on elämässäni niin paljon iloa ja touhua, etten ehdi ja jaksa miettiä asiaa jatkuvasti. Kukaan ei ole kuitenkaan kuollut, eikä vakavasti sairas. Kaikki muu on maallista...
Mutta olen kyllä erittäin tietoinen siitä, etten ole työnantajalleni korvaamaton. En ole turvassa... Beiben puolesta en ole niinkään huolestunut. Hänen asemansa, minun mielestäni, on vakaampi.
Mutta otan vastaan mitä annetaan. En kai voi muutakaan.
Jokunen viikko tässä vielä täytyisi elää suuressa epävarmuudessa. Sitten selviää olenko työtön vai työllinen. Ja miten Beiben käy? Jos vastaus on ensimmäinen, on ehkä käytävä hieman keskustelua itsensä kanssa. Analysoida, että olenko ollutkaan ihan sellainen ihminen ja työntekijä, kuin olen ajatellut ja luullut.


Mutta sen aika ei ole vielä. Aion nauttia ensin ihanasta syksystä!


10 kommenttia:

  1. Voih, mä pidän peukut ja varpaat pystyssä että teillä hommat jatkuu!!! Ja niin totta kaikki tuo mitä kirjoitit. Mua on suututtanut myös se että tässä leikkausvimmassa veroparatiiseista ei ole puhuttu mitään, vaikka niiden vuoksi menetetään miljardeja (!!!!!!) veroeuroja.

    Hyvä pointti tuo että mistä ne sairauspäivät johtuu. Tottahan aina on flunssia sun muita - mutta tosi moni vaiva on saanut alkunsa nimenomaan siitä työstä itsestään.

    Pääministeri sanoi jossain että säästöistä iso osa saataisiin kasaan jos työpäivää venytettäisiin kolmella minuutilla (käytännössä tarkoittaisi jotain palkatonta päivää tms.) . Olen ajatellut että voisin kantaa korteni kekoon kolme minuuttia lyhyemmällä ruokatauolla - palkan ja työpäivän pituuden pitäisin entisellään. ;)

    Toivotan teille sinne aurinkoisempia syyspäiviä sanonnan kaikissa merkityksissä!

    VastaaPoista
  2. Joo! Kyllähän se niin ottaa päähän, kun tuntuu siltä, että Suomi pelastetaan huono ja keskituloisia kiristämällä!

    Laskekeltiin tossa, että paljonko se 20 min/päivä tekisi vuositasolla. Se oli noin 13 päivää. Eli tarkoittaa meillä todennäköisesti 12,5:n pekkaspäivän menettämistä.

    Koska tällä hetkellä teen päivävuoroa, ruokataukoni on jo palkaton. Ja 2x10 minuutin kahvitauosta en välttämättä tinkisi. Mutta minusta ehdotuksesi on hyvä!

    Hyvää syksyä Sinullekkin! <3

    VastaaPoista
  3. Toivon kovasti, ettei teille satu irtisanomisia. Ne ovat vaikeita asioita kohdalle sattuessa. Pidän peukut ja varpaat pystyssä puolestanne. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti peukuista! Mutta muista lepuuttaakin välillä, etteivät ihan puudu! =)

      Poista
  4. Onpa niin epäselvät nuo neuvottelut vielä ettei tiedä mitä sieltä tulee. Säästökohteita varmaan löytyy muualtakin kuin pienipalkkaisen selkänahasta. Ainakin voisivat eduskunnassa olevilta vähentää kuukauden palkan, kun ovat muutenkin lomalla monta kuukautta vuodessa. Ihan vaan periaatteen vuoksi.
    Mie nyt olen kait lopullisesti tipahtanut työelämästä, mutta aniosidonnaisen leikkaukset kyllä jännittää. Onneksi maassa kasvoi perunat hyvästi, niin voi niitä järsiä, kun kynnet loppuu :)
    Toivotaan, että irtisanomiset eivät osu teidän perheeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan nyt, että leikkaukset hieman tasapuolistuisivat.
      Meilläkin on ainakin sitä tomaattimurskaa mitä syödä, jos fudut tulee! ;9
      Toivossa on hyvä elää...

      Poista
  5. Olet kyllä niin asian ytimessä noissa ajatuksissasi. Itsekin kuulun siihen porukkaan, jolta leikataan, jos ne sunnuntailisät pienenee. Mutta mites sitten käy herrojen - ei vissiin mitenkään. Eihän ne sunnuntaisin taikka iltaisin työskentele.

    Kyllä mä ja niin ihmeissäni kaikkia noita juttuja kuuntelen, paljoakaan en asioista minäkään tajua, mutta tämä kyllä koskettaa, koska omallekin kohdalle tosiaan sattuu. Ymmärrän, että Suomi-neidolla ei hyvin mene ja jotain tarttis tehdä, mutta onko tää nyt sitten oikea tie... en usko. Ja nimenomaan mihin ne työntekijöiltä otetut pennoset sitten menee - mä olen ajatellu, että jos työnantajat saa ottaa palkasta pois, niin ne pennoset pitäis sit kyllä todellakin vaatia sijoittamaan uusien tekijäiden palkkaamiseen, eikä herrojen osinkoihin. En minäkään ymmärrä, miten nämä toimet vaikuttaa viennin kehittämiseen tai mihin ne nyt sitten onkaan tarkoitettu... käsittämättömiä laskelmia, mun mielestä. Mutta mähän olenkin vaan kaupan täti, en sen kummempi.

    Toivottavasti teille ei yt:t kohdalle kolahda. Aika kurjaa, etenkin jos molemmille osuu "napakymppi". Ihan kamalaa, jos ei ees toi pitkä työura vaikuttais. Mut mistä sitä tietää, millä perusteella ne nyt sitten valkkaa lähtijät. Höh. Tsemppiä teille!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo-o! Vientiä pitäs parantaa, mutta en käsitä, miten esim. sairaanhoitajien ja kaupantätien sunnuntailisien leikkaaminen sitä tekee. Jos ei kukaan keksi uusia vientivoimaisia artikkeleita. Tai yleensäkin sellaisia tuotteita, joille on markkinoita. Joku "iso setä" radiossa surkutteli, kun Oltermanni ei mene enään Venäjälle kaupaksi. Ja euroopassa ei ole sille markkinoita. Jäin vain ihmettelemään, onko se kirottu juusto ainut asia mitä Suomesta voi viedä. Jos näin on, sitten Suomi saa puolestani mennä konkurssiin!

      Eipä ole minun työnantajani kertonut yhtään mitään toiminnoista, mitä meille jää. Että ei voi tietää perusteitakaan.
      Kiitti kovasti tsemeistä! =)

      Poista
  6. Minäkin olen kanssasi samoilla linjoilla, en voi käsittää miksi köyhempi kansan osa joutuu maksamaan kaiken. Tai miksi ei, rikkaathan ne siellä istuu päättämässä, miksipä sitä omalla kukkarolla käymään kun voi käydä muiden. Mutta kovasti toivon että saisitte vielä molemmat työssä jatkaa, se ei se uudelleen työllistyminen ole niin helppoa kuin päättäjät luulee (laiskathan ne vaan työttömiä on). Aurinkoa syksyysi!

    VastaaPoista
  7. Kyllähän sitä kuulee useinkin sanottavan, että oma valinta mitä työtä tekee. Tai olisi kannattanut opiskella enemmän. Mutta eihän se noin mene! Jos kaikki tekisivät niitä "parempia" hommia, milläs tämä maa sitten pyörisi?
    Itselleni olisi kauhistus istua toimistopöydän ääressä työpäiväni. Konetta naputtaen. Mieluummin teen sitä kotona! =)
    Vaikka olenkin välillä kypsä työhöni, en halua sitä menettää. Kypsyyteni on pitkälti johtunut kuitenkin, pitkään jatkuneeseen epävarmuuden ilmapiiriin työantajan puolelta. Ei ole kiva mennä töihin ja tehdä työtään rauhassa, kun ei tiedä mitä on vastassa.
    Kiitoksia, samoin Sinulle!

    VastaaPoista