Todellinen Retrosalaatti!

Salaatti aikakauteensa sopivissa kulisseissa!

Pikkujouluaika lähestyy, joten on aika vetää todellinen pitopöytien ässä hihasta! 60- ja 70-lukujen fiilistä huokuva purjosipuli-balkanmakkarasalaatti.
Pari vuotta sitten, työkaverini ja hyvä ystäväni Jaana, kertoi töissä pukarilla äitinsä loistavista ruuanlaittotaidoista. Äitinsä valmisti aina juhlapyhinä salaattia, joka oli maailman parasta. Ja kaiken lisäksi älyttömän yksinkertaista valmistaa! Vieraat aina salaattia kehuivat ja koko suku siitä piti!
Salaatin ainekset olivat purjo, balkanmakkara, majoneesi ja tilkka kuohukermaa, majoneesin notkistamiseksi. Ja siinä kaikki!
Jaanan täytyi selittää tätä salaattiasiaa minulle monta kertaa, koska en meinannut millään käsittää, ettei siihen todellakaan tule mitään muuta! Olin "hieman" skeptinen salaatin suhteen. Mutta olen sitä valmistanut parikin kertaa ja hyvin on uponnut meikäläisiinkin! Tosin olen molemmilla kerroilla unohtanut sen majoneesin notkistamisen kermalla. Ensimmäisellä kertaa, salaatista tulikin hieman tönkköä. Toisella kertaa tein sitä omista purjoistani. Ne olivatkin niin ihanan meheviä, että salaatistakin tuli!
Purjosipuli on ollut minun lapsuuden kodissani lähinnä mauste. Sitä ei laitettu kuin keittoihin. Siis, makkarasoppaan ja sellaisiin. Ei todellakaan tehty mitään purjo-perunasosekeittoja tms. Oma äitini, joka muuten oli hänkin erittäin hyvä ruuanlaittaja, osti keittoihin aina sellaisen styroksialustalla olevan keittovihannessetin. Ja yleensähän me kakarat ei edes niitä rehuja syöty. Tai jos syötiin, niin nieltiin kokonaisina, ettei maistettu kuinka pahoja ne olivat! Ehkä lapsuuden purjokokemattomuuden takia, en voinut käsittää, että joissain perheissä oli siitä tehty oikein salaattiakin!

Tämän kesä purjosatoni. Ihan kiva!

Resepti on Jaanalla omassa päässään ja hän on minulle juurta jaksaen selittänyt, miten hän sen tekee. Ja sanonut, että kyllä minä tiedän, millaista siitä pitää tulla. Nyt luulen tietäväni, vaikka en salaattia Jaanan valmistamana olekkaan päässyt maistamaan.
Hän on myös painottanut, että purjoa ei voi olla liikaa! Sitä täytyy olla vähintään yhtä paljon, kuin balkanmakkaraa.

Tämä "pirtsakka" Sarviksen kulho, on tullut minulle Beiben mukana aikanaan! :)

Jaana on tehnyt salaattinsa niin, että hän on edellisenä päivänä silpunnut balkanmakkaran pieneksi ja laittanut sen kulhon pohjalle. Päälle renkaiksi siivutettu purjo ja yöksi jääkaappiin tekeytymään. Seuraavana päivänä sitten notkistanut majoneesin kermalla ja sekoittanut sen purjo-balkanseokseen. Salaatti saa tekeytyä mielellään seuraavaan päivään.

Minä olen tehnyt salaatin sötköttäen kaikki ainekset keskenään sekaisin ja jääkaappiin tekeytymään. Syöminen aloitettu sitten seuraavana päivänä. Ja hyvää on ollut näinkin! Aion kyllä joskus kokeilla Jaanan alkuperäistäkin tapaa.
Kysyin Jaanalta luvan saada julkaista resepti blogissani. (Taas oltiin siellä pukuhuoneella. Kyllä me välillä töitäkin tehdään!) Onhan kuitenkin kyseessä heidän perheensä reseptisalaisuus! "Totta kai!", sanoi hän. Pyysi painottamaan paria asiaa: Ei saa käyttää mitään kevytversioita ja mitään muita aineita salaattiin. Esim. mausteita, ei saa laittaa. Muuten se ei ole samaa salaattia!

PURJO-BALKANSALAATTI

• 500g (tanko)balkanmakkaraa
• 500g purjosipulia
• 150-200g majoneesia
• loraus kuohukermaa majoneesin notkistamiseksi

Silppua balkanmakkara pieniksi suikaleiksi. Leikkaa purjosipuli ohuiksi renkaiksi. Yhdistä ne ainekset kulhoon.

Notkista majoneesia pikku lorauksella kermaa. Lisää majoneesi makkaroiden ja purjojen joukkoon. Sekoita hyvin sekaisin. Tarkista koostumus. Salaatin pitää olla helposti lusikoitavaa, ei mitään könttiä!
Ainesosien määrät olen testaillut toisiinsa sopiviksi. Makkaraa ja purjoa saman verran niin hyvä tulee!

Valmiina pitoihin!

Tunnustan, että olen häväissyt Jaanan perintösalaatin pahanpäiväisesti. Tein sitä viimeksi pari viikkoa sitten. Ohjeen määrästä tulee aikas reilu satsi. Varsinkin tälläiseen kahden hengen talouteen. Joten otin sitä heti seuraavana päivänä töihin evääksi. Koska salaatti ihan pelkiltään on kieltämättä aikas tuhtia kamaa, kevensin sitä keitetyllä makaroonilla ja pakasteherneillä. Muuten toimi! Ja tunnustin rikoksenikin. Olemme yhä ystäviä!