Rakkautta ja maan antimia

Rakkautta ja maan antimia
Hehku

torstai 8. lokakuuta 2015

Eipä tässä juuressadossa kauheasti mainittavaa ole... mutta mainitsen kuitenkin!


Mauria ei paljon juuressadon onnistuminen jaksa kiinnostaa!

Jotenkin meni juuresten kasvatus persiilleen tänä kesänä. Oikein mikään niistä ei kasvanut kunnolla! Syytän TAAS kurjaa kesää. Minussahan ei ole viljelijänä mitään vikaa! =)
Aloitetaan vaikkapa porkkanasta. Minulla oli viljelyssä tänä kesänä kolmea eri porkkanaa: Sugar Snacks, Nantes 2 ja sellainen pinkki porkkana, jonka nimen jo olen unohtanut. Sugar Snacksiä kasvoi minulla parissakin lavassa. Osan oli kylvänyt jo viime syksynä. Siitä voi lukea täältä. Syyskylvetyt porkkanat, niistä tulikin jonkinmoinen sato. Ihan ok kokoista porkkanaa. Ja määräkin oli ihan mukava. Niitä ollaan syöty suoraan maasta pitkin kesää.
Saman lajikkeen kevätkylvöt eivät sitten kasvaneetkaan. Eivät sitten millään! Jäivät tosi pieniksi. En tiedä mikä puuttui; lämpö, vesi, valo vai joku muu elementti. Porkkanat ovat kuitenkin ihan terveitä. Niissä ei ole mitää muuta vikaa, kuin että ovat vain pieniä.

Vasemmalla keväällä kylvetyt ja oikealla syksyllä kylvetyt Sugar Snacksit.

Nantes 2:sta laitoin yksinään erääseen lavaan. Viime kesänähän ne alkoivat kukkimaan ja porkkanasatoni meni sen myötä. Olisikohan syynä ollut kesälajikkeen syyskylvö? En tiedä, mutta kukkivaa porkkanapenkkiäni voit käydä ihastelemassa täällä.
No, tänä kesänä Nanates 2 antoi kohtuullisen sadon. Muutamia ihan oikean porkkanan kokoisiakin yksilöitä seasta löytyi. Nanteslava on vattupuskan takana ja vähän liian varjossa. Se on varmaan syynä huonoon kasvuun. Tai sitten ei... Argh!

Kaiken kokoista Nantesia mahtuu joukkoon!

Mutta ihan kohtuu sato, pienestä lavakauluslavasta!

Entäs ne pinkit porkkanat? Siemenet tilasin Exotic gardenilta keväällä. Maksoivat maltaita! Muistaakseni 7 euroa/pss. Siitä tuli parimetriä porkkanaa. Just!
Nehän pyrkivät kukkimaan pitkin kesää ja poistin ahkerasti kukkavarrellisia yksilöitä kasvilavasta. Pari kertaa keräsin oikein syötäväksikin niitä. Ihanan värinen raaste niistä tuli. Beibekin huomasi, että meillä oli pinkkiä porkkana raastetta! Hauskaa!
Mutta ei ne kovin satoisia, hintaansa nähden, olleet. Raviradalta olisi saanut yli 20 kiloa porkkanoita pelkkien siementen hinnalla!

Pinkit pettymysporkkanat!

Porkkanan kasvatus on kotona ehkä vähän tyhmää. Juurikin siksi, että niitä saa ihan kaupastakin todella halvalla. Mutta kun olen taas tässäkin asiassa pääkkö! Ja enkä usko, ettei onnistu. Kun joskus on vähän kuin onnistunutkin... Pari vuotta sitten tehtiin omista porkkanoista joulurosolli ja porkkanalaatikko. Se tunne, kun lappaa jouluna suuhunsa oman maan tuotteita... se kai on sitten se juttu, miksi jaksaa epäonnistumisen tunnetta lähes joka syksy!
Tästä onkin hyvä jatkaa toiseen joulurosollin ainekseen eli punajuureen. Jota en saa ikinä onnistumaan!
Työkaverit viime viikolla kehuskelivat, kuinka valtavia heidän punajuurensa ovat. Ja hirvittävät säilöntäsessiot oli edessä. Lähestulkoot kauhistelivat työn määrää!
Tällä emännällä oli kahta punajuurilajiketta kasvamassa, kolmessa eri paikassa. Sitä ihan tavallista 'Egyptiläistä' ja sitten Virosta ostettua, raidallista punajuurta. Hienosti kasvoivat parissa paikassa... pelkkää vartta. Kolmannessa paikassa, varret jämähtivät vaaksan mittaiseksi. Ja siihen se kasvu sitten tyrehtyi. Pari syönnöstä punajuurisadosta saadaan, nippa nappa!

Raidallista punajuurta...

... ja pari pikku Egyptiläistä!

Minulla oli valtavat suunnitelmat näiden punajuurten suhteen. Olin suunnitellut monta "juttua", mitä niistä tekisin. Nyt täytyy turvautua ostopunajuuriin. Onneksi nekin ovat edullisia!
Seuraavaksi mukulasellereihin. Ne laitoin esikasvatukseen maaliskuun alussa. Kuten monena vuonna aiemminkin. Sellereitä en ole vielä nostanut, mutta sen verran olen kaivellut, että tiedän olla odottamatta mitään jättimukuloita. Viime syksynä sain oikein kivan kokoisia sellereitä. Ja sitä edellisenäkin tuli jonkinmoisia. Tämä vuosi on pohjanoteeraus mukulan koon suhteen! Mutta jospa ne vielä saisivat kasvupyrähdyksen. Ei voi tietää! Vai voiko?

Vielä on kesää jäljellä.... mukulasellereillä!

Viimeisenä, vaan ei vähäisempänä: Palsternakka! Aah! Tuo himoitsemani herkkujuures! Ei paljon parempaa voi olla kuin palsternakkamuusi. Tai hienommin, pyree! Ja uunissa paahdetut palsternakat. Melkein kuola jo valahti suupielestä!
Olen monena vuonna kasvattanut onnistuneesti palsternakkoja. Ihan kellariin asti niitä on talveksi saatu. Palsternakan viljelyni lähti aikanaan siitä, kun tammikuussa en löytänyt palsternakkaa markettien hyllyistä. Ja jos sitä löytyi, se oli ulkolaista ja sairaan kallista. Joten päätin kasvattaa sitä ite!
Olen aina kylvänyt siemenet edellisenä syksynä, koska palsternakka lähtee pirun hitaasti kasvamaan keväällä. Ja siementen pitää olla tuoreita; monta vuotta vanhat siemenet eivät idä. Niin tein tosiaankin viime syksynä. Mutta mitenkäs kävi? YKSI palsternakka iti! Uskomatonta!
Kylvin kyllä keväälläkin niitä, mutta ne jäi ihan onnettoman ohuiksi ruippanoiksi.

Ei varmaan tarvitse kertoa, mikä on syyskylvön tuotos ja mitkä kevät?

Ruippana palsternakat!

Että tämmöinen juuressato täällä! Mitenkäs Teillä muilla on mennyt? Toivottavasti paremmin kuin minulla!

Kottikärryllinen naatteja ja pari hassua juurta!

Siinä on koko kesän juurikassato. Kyllä nälkä tulisi, jos näillä elää pitäisi!

Hei! Melkein unohdin nauriit. Mulla oli kasvamassa kaskinaurista, josta tulikin niin paljon satoa, että niitä syötiin suoraan maasta. Sitten oli Virosta ostettuja siemeniä, One Ball -lajiketta. Jokin valkoinen, pieni toukka tai mato, iski niihin ( ja retiiseihin) ja sato menetettiin. Paitsi yhteen... joka lajikenimestää huolimatta, tekikin kaksi palloa!

"Kaksi palloa"
Ei meillä mikään silti hukkaan mene. Elukat syövät meillä halukkaasti ruippanajuurekset ja kaikki naatit. Jotenkin minusta näytti siltä, että ne olivat hieman ivallisen näköisiä, kun niille naatteja tarjosin!

"Onks nää muka palsternakkoja?"

"Joo, joo! Syön äkkiä pois nää, ettei kukaan vaan kerkee näkeen!"

"I-hah-haa! Sanoks sää NOITA porkkanoiks?"

"Kun oikein läheltä katsoo; joo, on ne babyporkkanoita!"

                                                      ELÄKÖÖN "OMAVARAISUUS"!

12 kommenttia:

  1. No, sait juureksia ruhtinaallisesti minuun verrattuna! Meiile tuli vain pottuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Satu! Ole onnellinen potuistasi! Meidän potut lähes hukkuivat ja jäivät tosi pieniksi. Kymmenestä kilosta istukasperunaa, josta kasvoi varmaan kaksi kiloa syötäväksi!

      Poista
  2. Hihii, aika samanlainen kesä täälläkin. Porkkanoissa oli mulla lisäksi vielä toukkia, en kasvata enää :) Olevinaan oli hyvä penkki, jossa ei ole ennen kasvanut porkkanaa ja sipulin kumppanina kasvatin. Sipulikaan ei juuri kasvanut lisää kokoa istukkaista :)

    Vain muutama punajuuri tuli, keitin 4 ja söin ->vatsavaivoja. Vain rosolliin laitan punajuurta.
    Nauriit ei mulla ole koskaan onnistuneet, ei sitten yhtään.
    Palsternakat ovat ruipeloita, mutta hyvin itivät vaikka oli monta vuotta vanhat ja omasta pellosta kerätyt siemenet. Ehkä saan niistä kalakeittoon tarpeeksi makua.
    Perunat tuottivat Oikein hyvän sadon, kohopenkissä. En ole ikinä ostanut perunansiemeniä, vaan laitan syöntiperunoista ne itäneet maahan.
    Lantun taimet ostin, hyvin kasvoivat. Lehtisellerikin ostotaimista on kasvanut, yhden purkin ostin.
    Aivan turhaksi koin kasvatuksen tänä kesänä, muiden kuin perunan kohdalla. Mutta tää on tätä :)
    Tuleeko palsternakan makuista maitoa :)?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen ollut onnekas siinä mielessä, että meillä ei ainakaan vielä ole ollut tuholaisia porkkanoissa ja sipuleissa. Jälkimmäisistä sainkin oivan sadon, ensimmäistä kertaa vuosiin!
      Täytyiskin kokeilla tuota palsternakan siementen kasvatusta itse. En ole ollut kovin innokas omia siemeniäni kasvattelemaan! Lue; laiska! =)
      Lanttu kuuluu myös niihin epäonnistumisiin. Kerran olen kokeillut ja persiilleen meni. Kirpat syövät kaikki taimet AINA keväällä.
      Perunat jäivät pieniksi. Alkukesän sateet lähes hukuttivat ne. Ovat maassakin vielä. Ei ole kauheasti innostanut niitä sieltä käydä kaivelemassa. No, Hehku syö ne kyllä halulla. Ei ne hukkaan mene. Mutta kyllä ne ihmisillekkin maistuisivat!
      Hehkusta kyselit; ei ei tuu maitoa. Ei minkään makuista. Vuoden päivät sitä siemennettiin, ei tullut tiineeksi. Joten elelee kyyttö-kuningattaren elämää ihan lemmikkinä!
      Kuten sanottu: Eläköön omavaraisuus! =)

      Poista
  3. Juuresten kanssa menee meilläkin aika surkeasti. Osa porkkanoista iti vasta elokuun lopussa! Tänä vuonna ei tullut juureksiin edes kunnollisia naatteja eli en edes niitä saanut kunnolla käyttöön. Ensi vuonna paremmalla onnella. :)

    Nuo vaaleanpunaiset porkkanat ovat meidän taaperon mieleen. Moneen kertaan on pitänyt jo sivu niiden kohdalle selata ja ihmetellä. Ja profiilikuvasi lehmä sekä jonkun lukijasi mukava leppiskuva ovat myös varsin vetäviä ja ruudulta onkin niitä osoiteltu kerta jos toinenkin. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi näistä surkeista sadoista ei ole oikeasti pakko pelkästään elää! Mutta, kuten sanoit; ensi vuonna paremmalla onnella! Tai sitä seuraavana, tai sitä....
      Ai että! Kyllä ne lapset tietää mikä on kiinnostavaa! =D

      Poista
  4. Ei ollut sadossa kehumista meilläkään. Alkukesä oli niin viileä, ettei ole yhtään ihme, että sato oli huono.

    Ensi vuonna taas uusi yritys!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitenkäs se vanha kansa sanoikaan? Yksi hyvä vuosi, niin montako huonoa siitä seuraa? En muista miten menee, mutta paikkansa taitaa pitää joka tapauksessa. Yhtä hyvää vuotta kohden, on monta huonoa vuotta.

      No, leuka maassa, kohden ensi vuoden pettymyksiä! =)

      Poista
  5. Voi että oot ihana, en osaa kasvattaa mitään, mutta ymmärrän todella hyvin tuon palon. Ensi vuonna tulee sitten huikea saalis, eikö vaan. Voit sitten työkamuille kertoa menin kokoisista punajuurista. <3

    VastaaPoista
  6. No, siinähän olet oikeassa, että ihanahan mää olen! =) Viljelijätaidoista voidaan ollakkin sit eri mieltä!
    Täytyyhän se uskoa, jos huikeaa satoa ensi vuodeksi povailet!

    VastaaPoista
  7. Voi kiitos...naurua tähän iltaan :) Meillä perunasato oli huikean hyvä, nostajat vain nostivat kaikki lajit sekaisin että sekapottua sitten talvella keitellään. Porkkanat...en viitsi edes sanoa. Nauris,,, no yksi pieni ja sekin kanoille. Sipulisato suhteellisen odotetun kokoinen ....mutta siinäpä se ilo sitten olikin juureksista :) ja eikun uudestaan ensi vuonna :D

    VastaaPoista
  8. Kun ei auta itkukaan, niin hyvähän se on sitten nauraa näille epäonnistumisille! =)

    Tottakai ensi vuonna taas yritetään!

    VastaaPoista