Rakkautta ja maan antimia

Rakkautta ja maan antimia
Hehku

torstai 16. kesäkuuta 2016

Erämessuilla ja Avoimet kylät!



Kesän kotimaanmatkailukausi on avattu ja ensimmäiset nurkkakuntien tapahtumatkin tsekattu! Eihän me kauheasti yleensäkkään matkustella, varsinkaan mihinkään kauaksi. Mutta kyllä joskus täytyy tontilta poistua!



Me ollaan käyty melkein jokaisilla Erämessuilla Riihimäellä yhdessä olomme ajan. Siis reilut 20 vuotta. Riihimäen Erämessut järjestetään joka toinen vuosi. Muutamina viime kertoina, olemme olleet vahvasti sitä mieltä, ettemme enään näitä messuja lähde katsomaan. Tarjonta on huonontunut ja jotenkin lähtenyt rönsyilemään aiheesta. Tämän vuotiset messut vahvistivat entisestään mielipidettämme. Parin vuoden päästä tämä tapahtuma jää kyllä väliin, ellei siellä todellakin ole jotain mielettömän kiinnostavaa!

Sepän takomat rautaosat valjaissa!


Ensinnäkin, liikennejärjestelyt tökkivät tosi pahasti tänä vuonna. Muina vuosina ei ole ollut valittamista tästä asiasta. Jonotimme reilun kilometrin matkaa noin tunnin. Eikä jonottaminen siihen loppunut! Messut olivat olleet jo tunnin avoinna ja silti jouduimme jonottamaan puoli tuntia lippujonossa. Vain kaksi lipunmyyntikojua oli toiminnassa tällä portilla, mistä me olemme AINA menneet sisään! Onneksi pari naisihmistä tulivat myymään käteisasiakkaille lippuja sivusta ja jonot saatiin purettua.



Tähän mennessä olimme köyhtyneet hyvän messufiiliksen lisäksi, 5 euroa pysäköinnistä ja 34 euroa sisäänpääsystä.  Ja nälkä oli aivan valtava!



Minä olen aina halunnut erämessuilla syödä jotai riistaa tai vastaavaa, pelin hengen mukaan. Niitä paistettuja muikkuja emme kuitenkaan koskaan syö! Kerran olemme ottaneet muikkuannoksen ja voi kauhistus! Järkyttävästi rasvalle maistuvia, perkaamattomia muikkuja päineen suolineen, joista sai koko loppu päivän kertävän närästyksen!
No, tällä kertaa valitsimme kojun, jossa oli kaikenlaisia hirvituotteita. Ruuaksi valkkasimme annoksen, jossa oli nyhtöhirveä, hirvimakkara ja aurajuustolohta. Lisukkeina oli rankalaisia ja paistettuja kasviksia.
Paha mieli senkuin lisääntyi ruuasta! Perunat olivat kylmiä, kasvikset kovia ja nyhtöhirvi maistui maksalle. Lohi nyt on aina hyvää, vaikkei se mitään riistaa olekkaan. Tuskin tämä villilohta oli!
Hirvimakkara oli hyvää! Se pelasti annosta paljon!
Annokset maksoivat 15 euroa kappale. Viereisistä kojusta olisi saanut lohisoppaa, juomineen ja leipineen, 7 euroa/annos ja hernekeittoa, samoilla lisukkeilla,  5 euroa/annos. Sanoinkin Beibelle, että jos joskus haluan syödä messuilla jotain erikoista, muistuta minua tästä surkeasta makumuistosta ja mennään syömään hernekeitot!



Kalastusalueella olikin sitten koko messujen paras esitys. Nimittäin Vapaa-ajan kalastajien kalanperkausnäytös. Esittelyn pitävä nainen, käytti fileointipuukkojaan niin hypnoottisen taitavasti, että melkein unohdin hengittää! Häneltä kävi upean taitavasti niin hauen, särjen, ahvenen kuin lahnankin perkaus ja fileointi. Hänen pointtinaan olikin juuri näiden kotimaisten, ruotoisten kalojen arvostus herkullisina ruokakaloina. Mahtavaa!

Tämä nainen osasi fileoida!!!



Beibe osti muutamia jigejä kalaosastolta ja minä kamppailin tilastani, kaikkien muiden (lasten? )kanssa, päästä katsomaan  akvaariossa olevia kaloja. Siellä oli ihan pikkuinen, ihana hauki, mutten saanut siitä kuvaa, kun lapset olivat edessä! He eivät ymmärtäneet, että täti haluaa kuvata ja heillä olivat vanhempansa turvanaan, etten voinut rynniäkkään!




Jousimetsästäjät olivat hyvin esillä messuilla ja jäimmekin katsomaan kiekonampumisnäytöstä. Koirat tietysti kiinnostivat jonkin verran. Mutta muuten messuilla oli tosi paljon rätei ja lumpui. Ja kenkiä! Olisin jotkut edulliset vaelluskenkätyyppiset halunnut hankkia pihahommiin, mutta hinnat olivat ihan liian kovia.

Kiekonammuntaa jousella. Kiekko ilmassa s-kirjaimen kohdalla.

Pitkäjousia.

Dreeveri

Farkkujegginsejä, vaellukselle?

Tuoksuukohan nämä kalalle? ='D

Pinkki on tullut maastovaatteisiinkin!


Retkeily tuntui olevan näiden messujen lisääntyvä teema. Tottakai retkeily kuuluu eräilyyn, mutta ennen erämessut olivat enemmän sitä metsästystä ja  kalastusta. Nyt se on enemmän sitä metsässä oleilua. Älkää ymmärtäkö minua väärin! Itsekkään en metsästä ja rakastan metsässä samoilua. Mutta Riihimäen Erämessut ovat aina olleet perinteikkään messut, missä metsästys on ollut suuressa osassa. Retkeilyä on esillä niin monilla muillakin vapaa-ajanmessuilla.  No, tämä on taas tätä muuttuvaa maailmaa, johon tälläisillä jäärillä on totuttelemista!


Sorsan pesä
Telttoja oli myynnissä tosi paljon, monessa eri pisteessä.

Trofeenäyttelyssä oli upeita kalloja ja täytettyjä eläimiä! Taitavasti tehtyjä!


"Nää olis kivat ulkosaunan seinällä!"


"Tai tää karhuntalja!"


Hieno!

Joku on saanut joskus komean ahvenen!


Valokuvanäyttely Riihimäen Sammaliston suolta oli kiinnostava. Kuvat eläimistä, hyönteisistä ja kasveista oli taidokkaasti otettu!



Kahvit vielä hörpättiin ja sille lähdettiin pois. Ilmakin tosi oli tosi kylmä ja vettä vihmoi ikävästi. Ei huvittanut enempää kierrellä. Tästä nyt tuli hieman tälläinen purnausesittely messuista. Ajattelinkin, että pitäisi ottaa hieman etäisyyttä yleensäkkin tähän messuilutouhuun. Jotenkin vain on alkanut tuntumaan, ettei niistä saa enään meikäläinen mitään!

Kohdattiin konekarhu lähteissä!



 Ostokset olivat messuilta tosi maltilliset; muutamat jigit ja nahkavyö. Tosiaan ei varmasti oltaisi ihan pelkästään Riihimäelle pelkkien messujen takia lähdettykään. Mutta meillä oli eräs toinenkin paikka Riihimäellä kiikarissa, mutta siitä hieman myöhemmin!

Kotona Laku oli meitä vastassa ja halus vähän ajaa autoa! =D


Lauantaina käytiin Eräjärvellä, Avoimet Kylät -tapahtumia katsastelemassa.



Pirilän Navetalla oli taidenäyttely ja muutamia käsityöläis työnäytöksiä.

Pirilän navetta


 Muutama käsityöläinen oli myymässä tuotteitaan. Ostinkin viinipullosta tehdyn kannun ja muutaman pipon. Tyttärelle yksisarviskuosisen ja itselle pääkalloaiheisen. Veljenpojalle lohikäärmeaiheisen pipon.





 Pirilän Navetta on yksityisomistuksessa olevan kesäasunnon pihapiirissä. Omistajapariskunta on laittanut paikan uuteen uskoon ja varsinkin itse navetta antaa hienot puitteet taidenäyttelyille. Pidän erityisesti navetan vanhasta, kunnostetusta parresta.







Puusorvi



Löylykauhoja
Navetalta lähdimme käymään Rönnissä. Eräjärven urheilijat ovat talkoovoimin pitäneet tanssilavaa vuosikymmenet elävänä ja siellähän on myös kesäteatteri. Keittiöt remontoitiin joitakin vuosia sitten ja Rönnissä saa myös ruokaa, kahvilapalveluiden lisäksi. A-oikeudet löytyy niitä tarvitseville!

Valokuvanäyttely Rönnin historiasta





Täällä oli joskus Mirror-disco, missä olen voittanut Lambada kisatkin joskus! =D


Rönniin menimme siis syömään ja peräkonttikirppiksen antia stekkaamaan. Olimme vaan harmittavasti liian aikaisin perillä ja lounasbuffet ei ollut vielä katettuna. No, kuittasimme lounaan lihapullaranskalaisilla, jotka olivatkin todella hyvät. Beibe olisi kaivannut vain sitä, että annos olisi ollut styroksirasiassa ja sen olisi saanut syödä kertakäyttöhaarukalla, mikä repii suupielet. Niin annos olisi ollut täydellisen nostalginen grilliruoka hänen mielestään!



Kirppismyyjiä oli aikas vähän. Ilmahan oli taas sellainen tuulinen, kylmä ja vettä oli ilmassa. Lisäksi myyntipaikat olivat rannan läheisyydessä, joten tuuli pääsi painamaan järveltä oikein kunnolla!
Yhden löydön minä kuitenkin tein. Yhdellä myyjällä oli muutamia vanhoja lamppuja. Hän kertoi ostaneensa vanhan mökin järven toiselta puolelta. Lamppujen hinnat olivat 1-3 euroa ja hänen tarkoituksensa oli vain saada ne kiertoon ja käyttöön, ei rikastua. Ostin häneltä retro lukulampun, jollaista olinkin hieman kirppiksiltä kytsinyt. Hinnat vaan huonokuntoisillakin lampuilla on ihan liian korkeat. Nyt ei voinut hinnasta valittaa!


Meidän piti vielä käydä Arjuskan Salongissa katsomassa "Vanha kenkä muistelee" -näyttely, mutta jostain syystä se ei ollut auki. Toisella kertaa sitten!

8 kommenttia:

  1. Moikka, blogissani olisi sinulle tunnustus & haaste :)

    VastaaPoista
  2. Ooh, tattis! Käynpä katsomassa!

    VastaaPoista
  3. Kotimaamatkailu on kivaa. Olen joskus käynyt Riihimäen Erämessuilla, ne kun ovat tuossa lähellä, en tosin enää moneen vuoteen. Ikävä kuulla, että järjestelyt olivat noin huonot, messut tekivät karhunpalveluksen itselleen. Haluaisinpa päästä Lakun kyytiin, vaikuttaa luotettavalta kuskilta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä! Pitäisi enemmän käydä läpi kotimaan kohteita, eikä aina haikailla kaukomaille!

      Jaa-a! Siitä luotettavuudesta tiedä...

      Poista
  4. Olen vuosia sitten käynyt erämessuilla, kovasti tuntuvat muuttuneen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näköjään maailma muuttuu, kuomaseni! =D

      Poista
  5. Jee, nää on kivoja nää sun kotimaan kesäkohteet -jutut! :)

    Se ihan kaikkein olennaisin oli vähän kyllä piilossa tuolla jutun keskellä: sä olet lambada-mestari! Vau ja onnea tällee vähän jälkikäteen! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että tykkäät! Näitä on vielä tulossa, kesähän on vasta alussa! Heh heh!

      En ole ansioluettelossani kyseisellä tittelilläni pahemmin retostellut! Mutta kiitoksia onnitteluista näin jälkikäteen. Tapaushan oli joskus 80 ja jotain... ='D

      Poista