Kellarin oven tuunaus!

Meidän sisäeteisestä mennään kellariin. Ovi on sellainen matala ja ontto pahviovi. Se on ollut maalattuna, samalla vaalean roosalla, kuin eteisen seinäkin. Joku vuosi sitten oven yläosa vetästiin liitutaulumaalilla. Ollaan suunniteltu sen vuoraamista laminaatilla tai vinyylillä, mutta ei oikein osattu päättää mitä halutaan. Jotain kuitenkin sellasta puun näköstä. Tässähän tulee juuri se sisustus-suunnittelijan ja pienviljelijän ero. Ei vaan tule sitä ideaa tai jos päässä on jotain ideoita, niin ei tajua miten ne saisi ulos sieltä, kolmiulotteiseen muotoon.

Ovi ennen kalvon asennusta

Mutta onneksi pienviljelijöillä on ystäviä, joiden päässä liikkuu muutakin kuin perunan nosto tai pinaatin pakastus.
Viime viikolla kaverini Päivi poikkesi ja kertoi kuinka hän oli päällystänyt heidän keittiön kaappien ovet sellaisella kalvolla. Ja mikä parasta, oli tullut halvaksikin! Minähän rakastan kaikkea aitoa luonnon materiaalia, joten olin kuitenkin hieman skeptinen. Mutta eipähän muutakaan ole vastaan tullut, joten voisihan sitä kokeilla.

d-c-fix kalvorullan takapuoli

Netistä löytyy videoita kyseisestä kalvosta ja sen asennuksesta. Beibe niitä kävi katselemassa ja kaupunki reissulla me sitten käytiin kalvoa hakemassa. Bauhaussissa oli mittavat valikoimat eri kuoseja ja montaa eri leveyttä. Oltaisiin haluttu rustico- puukuosia, mutta kuinka ollakaan, sitä ei ollut leveimmissä kalvoissa. Tyydyttiin sitten tummaan tammeen.

Beibe vetää kalvoa oven pintaan

Beibe vähän pyyhkäs ovea santapaperilla ja kostealla rievulla. Kalvo oli vähän liian leveetä, joten sitä leikattiin hieman kapeammaksi, ihan asennuksen helpottamiseksi.
Itse kalvohan on kuin paksua kontaktimuovia ja tämä malli oli mattapintaista. Beibe mallas reunan kohilleen ja alkoi vetämään taustapaperia pois, kädellä samalla silotellen. Reunat taitteli, leikkasi saranan kohdat ja avaimenreijän paikan auki. Vielä kun löytäs jostain sellaisen suojalevyn siihen avaimenreijän ympärille.

Ovi pinnoitettuna, paikalleen asennettuna

Ovi onnistu yllättävän hyvin, ei näytä mitenkään muoviselta. Aika näyttää, miten kalvo pysyy paikallaan. Alkaako rispaantuu reunoista tai jotain. Ei tämä todellakaan mikään kallis kokeilu ole, kalvorulla, 94 cm* 200cm, maksoi 15,90e.

Kalvon pintaa vähän lähempää katsottuna

Koko hommassa meni aikaa noin puoli tuntia. Ei paha laisinkaan!