Rakkautta ja maan antimia

Rakkautta ja maan antimia
Hehku

sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Sisustustyyli nimeltä Sarjamurhaaja!

Syksyn sisustustrendi?


Eikö olekin upea! Mikäs sen mukavampaa ja käytännöllisempää kuin peittää seinät ja lattiat muoveilla ja pressuilla. Ei sitten kaikki roiskeet näy! Vaikkei nyt ketään murhaisikaan, ainahan voi vaikka "mehu"lasi kaatua! Tätä sisustustyyliä voi helposti muuttaa Spugetyyliksi, tuomalla vain huoneeseen tyhjiä viina- ja kaljapulloja. Odotan "Unelmien Talo ja Koti" -lehden yhteydenottoa, jutun tekoa varten!
Hetken jo uskoitte!?! Todellisuus on vain kuitenkin vielä karumpaa! Olemme aloittaneet tummuneiden panelikattojemme maalauksen. Tämä homma on ollut Tekemättömät Työt -listan top 10:nen kärkipäässä. Alkukesä vilahti johonkin. Keskikesällä oli liian kuuma maalata, joten nyt on aivan pakko!
Katot paneloitiin 14 vuotta sitten ja olimme molemmat yksimielisiä siitä ettei kattoja maalata. Halusimme ehdottomasti puun värin kattoihin. Aika vaan on tehnyt tehtävänsä ja koska meidän pienen torpan huonekorkeus on normaalia matalampi, katot on alkaneet ahdistamaan.



Listat irroitettuna. Kyllä on katto tummunut vuosien saatossa!


Sisustus lehdissä aina hehkutetaan siitä, kuinka helppoa, yksinkertaista ja nopeaa sisustaminen on. Että, ainahan sitä voi maalata tai tapetoida yhden seinän tai jotain. Saa sitten kivasti raikastettua kotia ja silleen. Se on ihan kukku puhetta! Tai tietysti jos haluaa tehdä asiat hutasemalla. Mutta jos irroittelee kaikki listat, roudaa huonekalut pois, taulut seiniltä, suojaa paikat, ettei tule sotkua ja tekee pohjatyöt kunnolla, ei todellakaan maalaaminen tai tapetointi käy nopeasti! Ja eikä maalaaminen, varsinkaan katon, ole kauhean mukavaakaan!
Mutta onneksi Beibe ja minä, muodostimme hyvän tiimin, Beibe maalasi pensselillä raot ja minä tulin jatkovarrellisen telan kanssa perässä. Hommaa helpotti kummasti jo edellä mainitsemani matala huonekorkeus. Eipä tarvinnut keikkua millään jakkaroilla. Silti kyllä niskoissa ja käsissä tuntui. Yöllä heräsin pilleripurkille, kun käsiä särki niin pirusti. Vielä kun päälle heitti kovan flunssan, niin oli kiva vähän rempata! Päivä meni jälkiä siivotessa ja marttyyrinä vielä pesin ikkunat! Kuka sitä nyt kipeänä lepäämään rupeaa... Jää pian hommat tekemättä ja pääsevät laiskaksi sanomaan!
Mutta olkkarin katto on nyt maalattu ja ollaan tosi tyytyväisiä. Huoneessa on luxeja huomattavasti enemmän, kuin ennen.

Tyttären huoneprokkis!

Mahtava juttu oli se, että tytär ja vävypoika urakoivat tytön huoneen katon. Ei tarvitse siihen hommaan puuttua. Tosin siellä tarvitsee seinät maalata ja yksi seinä tapetoida. On ollut vähän erimielisyyttä tapetista. Minähän kun en tunne sanaa hillitty ja tyttären maku on hieman modernimpi.
Mutta pienellä painostuksella ja kiukuttelulla, äiti saa tahtonsa periksi. Mutta Kiurujen yö -tapetin sain unohtaa, lapsi kuulemma olisi saanut siitä traumoja!
Kun kerran ollaan alettu maalaamaan, niin osansa saa vähän huonekalutkin. Beibe on tehnyt koulussa puisen kirstun. Pohjassa päivämäärä 11.3.1985. Kirstu on meidän olkkarissa ja minä säilytän siellä kutimiani ja lankojani. Pyörät kirstu on saanut pohjaansa minun toimestani, näin sitä on helppo siirrellä kun siivotaan.

Beiben nuorna tekemä kirstu!



Täytyy sanoa, että kyllä 80-luvulla on osattu käyttää huonekaluissa sellaisia lakkoja, että pysyy! Kyllä sellasta myrkkylakkaa oli pinnassa, että kun sitä maalinpoistolla pihassa liottelin, ajattelin että koivuista lehdet putoaa. Siiklillä vetelin ja hiekkapaperilla kihnutin. Ja taas oltiin pilleripurkilla, käsiä särkien!


Listavalkoisella Helmi -kalustemaalilla ruiskutettiin maali pintaan. Metalli heloille ei tehty mitään, ruuvit vain vaihdettiin, kaikki samanlaisiksi. Ja avaimenperän vaihtamiseen sain luvan. Nahkainen, Lietolaisen autokorjaamon, mainosavaimenperä vaihtui lehmään.





Nyt aion juoda kuuman totin lääkkeeksi flunssaan, mennä nukkumaan ja olla terve huomenna. Koska hommat jatkuu eikä ole aikaa olla kipeänä. Maalattavaa on vielä tytön huoneessa ja ulkosaunan pukuhuoneen remppa kesken.
Lämpimästi tervetuloa Heli jäseneksi blogiini!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti