Lehmien laitumelle lasku!

Vanha rouva Siina

Tänään opin yhden asian: Pidä aina puhelin mukanasi ja lähettyvilläsi! Oli ihan pikkusta vaille, etten jäänyt niin hienosta tapahtumasta, kuin lehmien laitumelle laskusta paitsi. Kaverini oli lähettänyt viestiä ja soittanutkin, että kohta tapahtuu. Onneksi ehdin. Tosin minua olisi voinut kyllä syyttää jo lehmien rääkkäämisestä. Raukat joutuivat odottamaan, navetan päätyovet auki, että tämä rouva suvaitsi saapua paikalle.

Isot lehmät eivät ihan kauheasti riehuneet. Ottivat mielestäni hyvin hillitysti ulos pääsyn. Vähän hypittiin ja puskettiin talven aikana kertyneet patoutumat. Mitä sitä nyt juoksee, kun kävellenkin ehtii!
Mutta kyytöt! Ai että, niiden kirmaaminen oli ihanaa katsottavaa. Sydäntäni lämmitti niiden riemun katsominen, että en edes palellut, vaikkei minulla ollut kuin t-paita päällä. Keli oli kuitenkin aikas tuulinen ja kolea!

  Tämän lehmäjengin ehdoton stara on ihana kyyttö-tyttönen, Anja!

Anja

Kotona sama peli jatkui. Tytär ja vävy vetivät aitaa Hehkulle ja Lillikselle.

Hehku seuraa silmä kovana aidan valmistumista

Hehku on joka päivä ulkona, kesät talvet ja yleensä se paljoa riehu, kun sen laitsikalle päästää. Mutta nyt se innostui hieman kirmaamaan.

Näissä tunnelmissa on hyvä lähteä kirmaamaan itsekin uuteen viikkoon!