Lähes kestämättömän ihanaa!

Kädet mullassa koko ajan!

Sydän ja sielu meinaa ihan pakahtua tästä mahdottoman ihanasta keväästä! Voi, kun voisi elää useampaa elämää yhtä aikaa! Olisi niin paljon kaikkea ihanaa tekemistä ja vuorokausi on niin rajallinen. Beibe jo eilen tokas, että " Tulis jo talvi, niin loppuis tää raataminen!"  Ja, että "Kyllä huomaa, että on kesä!" Tarkoittaen kaikkia mustelmia, naarmuja ja punoittavaa ihoa!
Ei hän nyt ihan tosissaan ollut, mutta meillä on ollut niin kova traivi tehä kaikkee, että ollaan oltu ihan rikki ja poikki iltaisin. Toisaalta, on kyllä hyvä tunne kropassa, kun se on väsynyt työn tekemisestä. Ei sen ansiotyön! Siitä tulee kroppa kipeeksi huonolla tavalla, mutta näistä kotihommista saa sellaisen mukavan väsyn!
Luonto on niin kaunis! Kaikki alkaa olemaan ihanan puhtaan vihreää. Tää on ihan parasta aikaa! Anoppini aina sanoikin, että juhannuksen jälkeen luonto alkaa kuolemaan. Hän oli kyllä osittain oikeassa.

Kastelukausi alkoi!

Pääskyset ovat saapuneet ja navetan päätyovi on niille avattu. Toivottavasti alkavat heti sinne pesimään. Niillä kun on vähän tapana tupata talliin ja puimalaan. Kumpaankaan paikkaan emme halua niitä paskomaan.
Myös varmat kesänmerkit ovat ne, että meillä syödään grilliruokaa kokoajan ja se, että kaiken maailman purevat ja pistävät ötökät ovat heränneet. Hyttysiä on jo ja niitä sellasia maasta nousevia, purevia kärpäsiä. Onko ne sitten pistokärpäsiä vai mäkäriä, en tiedä. Mutta pirun kipeesti purevat! Paarmoja en ole vielä nähnyt. Mutta kyllä ne tulevat!

Elän jotenkin ristiriitaista aikaa. Ruoka, joka on minulle kaikki kaikessa, on vähän saanut väistyä. Tänäänkin vedin tikkua raparperipiirakan tekemisen ja pihahommien välillä. Pihahommat voittivat. Tein sentäs lounaaksi munakkaan, johon freesasin voikukkaa ja vuohenputkea.
Pakko keretä nokkosta keräämään. Se kun alkaa olemaan parhaimmillaan!

Beibe sai uuden kasvilavan kasvarin eteen lähes valmiiksi. Patolevyä täytyy hankkia sitä suojaamaan ja tietysi multaa.

Hollilla on jo!

Myyräverkko pohjassa!

Ai että kun on hieno!

Minä istuttelin Beiben kasaamaan kivikaivoon maksaruohoja ja mehitähtiä. Ei tarvi minun enään pelätä, että möröt sieltä nousisivat!

Täytin ensin rengasta kivillä!

Tää lusikkamaksaruoho on ihan törkeen kaunis!

Alapellon kasvimaalle olen raahannut paskaa ja tehnyt kasvualustoja. Homma on vielä auttamattomasti kesken. Vadelmiakin pitäisi sinne siirtää ja niitä kaivelinkin Beiben kanssa jo purkkeihin odottamaan pääsyä pellolle.

Vatut purkeissaan!

Kirveli ja lipstikkakin ovat taka-alalla voimissaan!

Esikasvatukseen olen laitellut kaikenlaista, kurkuista kurpitsoihin. Lähinnä nyt näitä lyhyen esikasvatuksen vaativia juttuja. Pavut ja paljon muuta on vielä laittamatta!

Perunaa istutin yhteen lavaan, tillin ja kehäkukan kanssa. Saas nähdä olinko liian aikaisessa. Multa lavassa tuntui kyllä tosi lämpimältä.
Perunaa laitoin myös kasvihuoneen päädyssä olevaan lavaan. Se on hieman varjoisa kesällä, eikä siinä kasva oikein mikään.  Retiisiä istutin perunan kaveriksi tähän. Sen pitäisi ehtiä kasvamaan, ennenkuin pottu ehtii isoksi.

Käytiin me kokeilemassa veneenlaskua vesille. Beibe kun teki sen tellingin peräkärryyn. Hyvin sujui, vaikka olin ihan varma, että jompikumpi meistä itkee vielä tällä reissulla. Yleensä se olen minä, jos joku itkee! Vaikka kyllä Beibekin ihan herkkis on!

Ei olla kumpikaan mitään seiloreita ja pitikin vähän netistä kattoo, miltä puolelta mitäkin merkkejä ohitellaan. Ei oikein päästy selville, opiskelu jatkuu!
Kahvit kuitenkin juotiin Maljasten salmella. Oli ihan tyyntä ja lokit kirkuivat. Meidän ohi ajoi iso paatti, jossa oli paljon vapoja. Miehet nostivat meille näytiksi ihan törkeän isoa kuhaa. Oli ollut pojilla kalaonnea!

Maljasten silta

Kasvimaata muokatessani, olen seuraillut meidän lammen elämää. Siellä on kanssa aikas kuhinat. On suursukeltajia, sammakot ovat jo nuijapäinä ja manteritkin on selvinneet talvesta. Ja tietysti kaikenlaista vesikirppua ym. vipeltäjää. Viime kesänä istuttamamme lumme ei ole noussut. Toivottavasti se on elossa.

Huominen olisi työpäivä, mutta sitten on onneksi viikonloppu. Jes, jes! Hommat ja keväästä nauttiminen jatkuu ihan täpöllä!