Suuntana omavaraisuus 2023, osa 3: Miksi kirjoitan blogia ja pienviljelyn vaikutus omaan kulutukseen ja ruokaturvaan.

 

Ihmeellisesti tämä aika vaan menee. On jo maaliskuu! Tuntuu, että nykyään aloitan jokaisen Suuntana omavaraisuus -postauksen päivittelemällä ajan kulun nopeutta. Mutta jotenkin on vaan viime vuosina tuntunut siltä, että vauhti vaan kiihtyy loppua kohden. Jos nyt voi näin rajusti asian ilmaista!

Ehkä se johtuu siitä, että minun työelämäni on niin vaihtelevaa ja ailahtelevaista. Ennen pakersin vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen yhtä ja samaa. Nyt en taas tiedä kesäkuun alkua pidemmälle mistään mitään. Tai ainakaan töistä!

Pääsin eräänä kipakkana pakkaspäivänä 
työssäni pilkille oppilaiden kanssa. 

Joka tapauksessa, käsillä on maaliskuun ensimmäinen maanantai ja omavaraisuusbloggaajien yhteispostauksen aika. Aamulla kello 9, joukko omavaraisuudesta kirjoittavia bloggaajia julkaisevat yhtä aikaisesti postauksensa, jonka aihe on päätetty ennalta. 

Tämän kuukauden aiheita oli monia. Minä valitsin niistä pohdittavaksi blogin kirjoittamisen tärkeyden itselleni ja sen, miten tämä pienviljelymme on vaikuttanut omaan kulutukseen ja ruokaturvaan.

Suuntana omavaraisuus -postaussarja on pyörinyt jo monta vuotta. Sen luojat ovat Tsajut-blogin Satu ja Korkeala-blogin Heikki . Heitä saamme kiittää tämän mukavan ja hyväksyvän blogiyhteisön olemassa olosta. <3

Rakkautta ja maan antimia-blogi on ollut mukana alusta saakka. Aikaisempien vuosien postaukset löydät tunnisteiden takaa: suuntana omavaraisuus, omavaraisuus, blogiyhteisö, yhteispostaus.

Alla olevista linkeistä pääset lukemaan tämän vuoden postaukset.

Osa 1

Osa 2

Liukulumikenkäilemässä Beiben kanssa 
lähipelloilla.

Ensin vähän kuulumisia: Kuten sanottu, aika menee vikkelään! Arki on aikas työn täyteistä. Vaikka teenkin vajaata viikkoa, päivät on kuitenkin 7 tuntisia ja työ matkat päälle. Työni kuntouttavan luokan oppilaan koulunkäynninohjaajana on henkisesti raskasta, vaikka kroppa onkin kiittänyt näin kevyestä työstä. Mutta väsymys meinaa silti iskeä työpäivän jälkeen, vaikka keho ei ole väsynyt. 

Perinnesaunottajakoulutukseni on edelleen kesken. Huhtikuussa meillä on seuraava lähiopetusviikonloppu. Nyt olen tehnyt pari hoitavaa vihdontaan ja vihtapesua harjoituksena. Beibelle tietysti! Hän ei ole valittanut tosin saadessaan tällaista hemmottelua osakseen.

Keväällä, kun puihin tulee lehdet, pitää tehdä roppakaupalla vihtoja. Sitten voin pyytää jotain tuttujakin vihdottavaksi. Ostettuna vihdat ovat niin kalliita. Minun pitäisi tehdä 10 vihdontaa harjoitustyönä ja kesäkuussa on sitten näyttö. Ja tietysti meillä on vielä toimintasuunnitelman teot sun muut, jotka kuuluvat koulutukseen.

Beibe lepää vihtojen alla vihdonnan 
jälkeen. 

Arjessa on samat hommat kuin ennenkin. Pirtin lämmitystä piisaa päivittäin, vaikka onneksi on ollut kohtuullisen lauhaa. Eläimet vaativat joka päivä samat rutiinit ruokintoineen. Eläinmäärä on pysynyt samana. Aslak-pässi on vielä meillä, mutta josko sen parin viikon sisään palauttaisi. Se on mukava elukka, mutta kun on niin ihmisten/ruuan perään, niin ei pysy verkkoaidoissa ulkona. Joten Tippi ja Voittokin on joutuneet olemaan sisällä. Onneksi meillä on iso karsina liikkua, mutta eihän se nyt ulkoilua voita.

Beiben siskon ankat pitivät Ompun 
mielestä hassua ääntä.

Kanat ja kanit voivat hyvin. Kanat munivat niin hyvin, että munista on välillä jopa ylituotantoa. Onneksi tyttären perhe ottavat munia ja on niitä parille ystävällekin annettu. 

Kanit olisi tarkoitus astuttaa tässä keväällä. Katsotaan asia kerrallaan. Ja en ole vielä tehnyt päätöstä tipujen haudottamisestakaan. 

En tiedä mitä Omppu yrittää 
kaneista taikoa sauvallaan!

Taimikasvatusten osalta chilit ovat hyvällä mallilla. Laitoin latva-artisokkaa ja mukulaselleriäkin pienen tauon jälkeen. Myös ahkeraliisaa ja leijonankitoja kylvin. Tomaatit olisi tarkoitus kylvää ihan näinä päivinä.

Olen tehnyt talvikylvöjäkin. Vai hankikylvöjäkö ne on... Joka tapauksessa, olen kylvänyt astioihin kasvihuoneeseen vähän kaikenlaista. Kukkasia lähinnä. Vielä on aikomus kylvää kaalit ynnä muuta.

Tilasin eräältä keramiikkataiteilijalta
vihreän peukalon itselleni!

Itse olin viikon 9 talvilomalla. Beibe oli töissä, mutta ehdittiin iltaisin käymään syömässä, leffassa ja liukulumikenkäilemässä.

Pilkilläkin käytiin. Saalista ei tullut, mutta raitista ulkoilmaa senkin edestä. Ja tietysti syötiin retkieväät nuotiolla!

Mummun ja papan murutkin olivat pari yötä mummulassa. Tuttuun tapaan ulkoiltiin, saunottiin, katseltiin leffoja ja syötiin herkkuja. Mukavaa yhdessä oloa oli taas kerran.

Sitten aiheisiin! Tämä blogin kirjoittaminen on ollut minulle rakas harrastus. Viime aikoina postaustahti on harventunut huimasti. Aiheita, mistä kirjoittaa, olisi päässä vaikka kuinka paljon. Mutta jotenkin ei vaan tunnu olevan aikaan.

Instan selaaminen vie varmasti aikaa bloggaamiselta. Facen käyttöä olen vähentänyt ihan satunnaisiin vilaisuihin. Inhoa sieltä tulevaa sontaa, kuten jatkuvia huijausyrityksiä. 

Toki olen lukenut viime aikoina ihan fyysisiä kirjojakin ahkerasti. Lapsena ja nuorena luin ihan mahdottoman paljon. Sitten elämän kiireet veivät aikaa ja keskittymistä. Opiskeluiden aikaan luin paljon asiakirjallisuutta, mutta jonkin verran aloin lukemaan romaaneja asuntolaviikkojen aikana. 

Useana iltana Beiben ollessa iltavuorossa töissä, olen ajatellut kirjoittavani postauksen blogiin. Sitten olenkin tarttunut kirjaan ja se on vienyt mennessään.

Tykkään lukea helppolukuisia dekkareita.

Olen huomannut, että todella monta seuraamaani blogia on hiljentynyt joko osittain tai ihan kokonaan. Itse en ole kuitenkaan ajatellut lopettaa blogiin kirjoittamista. Tämä on hyvä päiväkirja ja reseptipankki itselleni. Vaikka postauksia putoilee nykyään harvemmin ja muidenkin blogeihin kommentointi on vähentynyt, tykkään kovasti kirjoittaa omaani silloin tällöin ja lukea muiden postauksia.

Kirjoitan paljon isovanhemmuudesta, 
koska se on iso osa elämäämme nykyisin.

Joitakin yksittäisiä postauksiani on luettu todella paljon. Tällainen kestosuosikki teksteistäni on viiden vuoden takaa oleva Vinkkejä valkosipulin kukkavarsien eli skeippien käyttöön . 

Olen erittäin kiinnostunut kokeilemaan kaikenlaista ruuanlaittoon liittyvää ja löytäessäni itselleni uutta, tykkään jakaa sen muille kokeiltuani ensin itse. Yksi tällainen kokeilu ja siitä tehty postaus on tälläkin hetkellä luetuimpien postausten listalla. Se on Oletko maistanut retiisin siemenkotia?

Toinen postaukseni viime kesältä on myös kovasti kiinnostanut lukijoita. Se on Kesäkurpitsanlehtipesto postaus. Vaikka en nykyään enää niin välitä siitä, kuinka paljon postauksiani luetaan ja paljonko blogini saa katselukertoja vuorokaudessa, niin kyllähän se silti sydäntä lämmittää kun ihmiset saavat uusia vinkkejä postauksistani. Niinhän se on tarkoituskin!

Ruoka ja kokkailut on tärkeässä osassa
blogiani.

Rakkautta ja maan antimia-blogi täyttää kesäkuussa 9-vuotta. Aloitin blogin pitämisen jäädessäni vuorotteluvapaalle Beiben kanssa. Postauksia on näinä vuosina syntynyt lähes 1000 ja ensimmäinen postaukseni oli nimeltään Tarinoita päivistä jotka loppuvat aina kesken...

Alun perin blogin oli tarkoitus keskittyä vain omavaraisempaan elämäntyyliimme. Mutta jo heti alussa huomasin, että elämässä on niin paljon kivoja asioita ja paikkoja, mistä halusin kirjoittaa ja jakaa kokemuksiani. 

Tapani kirjoittaa on kerronnallinen ja tarinallinen. Lisään postauksiini paljon kuvia ja postauksista tulee usein pitkiä. Vähän ehkä liiankin. Mutta se on minun tapani!

Jossain vaiheessa blogistani tuli myös paikka purkaa omaa pahaa oloani ja ahdistustani. Itseäni helpotti jakaa ajatuksiani kirjoittaen, vaikka sainkin siitä vakavaa kritiikkiä parilta silloiselta läheiseltäni ihmiseltä. Olin silloin ja olen edelleenkin sitä mieltä, että on minun asiani, mitä tänne kirjoitan. Te lukijat päätätte, haluatteko lukea vai ette. 

Rakkautta ja maan antimia-blogi on tarinoita elämän iloista ja suruista. Onneksi elämän tasapaino on ollut kuitenkin enemmän painottunut niihin iloihin.

Eläimistä pitäisi kyllä tehdä enemmän postauksia!

Olen monesti kertonut aikaisemminkin siitä, että meidän omalla pienviljelyllä on ollut suurta vaikutusta siihen, mitä me syömme. Koska viljelemme monipuolisesti kaikenlaista kokeillen kasvimaallamme ja kasvihuoneissa, tulee syötyä tosi monipuolisesti sellaistakin, mitä ei ole tullut kaupasta ostettua.

Tällaisia kasviksia on esimerkiksi vihreät pavut ja retiisit. Koska molemmat ovat suhteellisen helppoja viljeltäviä ja satoisia, niitä tulee kylvettyä. Ja totta kai sato pitää myös syödä! Ei ole mitään järkeä viljellä kasviksia ja sitten antaa ne pois tai jättää syömättä.

Tästä pääsemmekin taas aasin siltaa pitkin näppärästi yhteen teidän lukijoiden suosikkipostaukseen eli hapatetut pavut. Pavut tuppaavat huonollakin hoidolla tekemään jättisatoa sille päälle sattuessaan ja hapattamalla niistä tulee herkullisia.

Oman kasvimaan satoa syödään pitkälle talveen. Toiset "jutut" loppuvat jo ennen syksyä, mutta aina jotain on säilössä vielä keväälläkin. Nytkin meillä on vielä hilloja, kasvissäilykkeitä ja umpioitua tomaattikastiketta. 

Umpioiminen onkin sellainen säilöntätapa, mitä olen herätellyt henkiin ja opetellut täällä Leppämäessä. Vielä en ole kovinkaan paljon umpioinut, mutta tuota tomaattikastiketta olen tehnyt parina syksynä onnistuneesti.

Viime syksynä emme saaneet omenia juuri yhtään omista puista. Jonkin verran saimme tuttavilta, mutta ne puristettiin tuoremehuksi. Edellissyksynä umpioin omenalohkoja purkkiin mehussa ja ne olivat aivan sairaan herkullisia. Niitä pitää tehdä aina, kun omenasato on onnistunut. Umpioidut purkit säilyivät yli vuoden helposti!

Herneenversoja ollaan syöty taas tosi paljon!

Kun kasvattaa ruokaa itse, oli se kasviksia tai lihaa, alkaa huomaamattaan kiinnittämään huomiota enemmän ruuan laatuun ja alkuperään. Meillä molemmilla on Beiben kanssa pitkä kokemus elintarviketeollisuudesta ja eri tuotantoprosesseista. Se on hyvä, koska silloin on tietoa. Niin hyvää, kuin pahaakin. 

Tehotuotetun lihan syönti meillä on vähäistä. Jos sitä syömme, olemme sen yleensä ostaneet punalaputettuna. Ihan siitä syystä, että mielestämme ruokahävikin ehkäisy on meistä todella tärkeää.

Tässä oman maan perunoita ja itse pilkityistä 
ahvenista tehtyä paistosta.

Jotenkin näinä epävakaina aikoina tunnen mielihyvää ja turvantunnetta siitä, että meillä on aina jotain itsekasvatettua syötävää kotona. Jos ei muuta, niin kuivattuja sieniä!

Se, että osaa kasvattaa itselleen ruokaa ja hoitaa eläimiä, luo myös turvallisuuden tunnetta. Se on sitten eri asia, että jos oikeasti tulisi jokin katastrofi, pärjäisikö sitä ja miten hyvin. Mutta eletään kaikki siinä uskossa, että näin ei tule käymään ja suunta on jossain vaiheessa kohti parempia aikoja.

Beiben pilkkimä siika pannulla paistettuna 
ja omista perunoista tehdyt lohkot.

Ihanaa maaliskuuta ja kevään odotusta kaikille! Itse aion nauttia vielä näistä juuri sataneista lumista ja en halua päästää rakastamastani talvesta vielä. Vaikka taimet jo ikkunalaudoilla vihertää ja muistuttaa tulevasta kesästä!

Alla olevista linkeistä voitte käydä lukemassa muiden yhteispostaukseen osallistuneiden bloggaajien ajatuksia ja kuulumisia. 

Papparaiset! ❤

Maaliskuu

Kasvuvyöhyke 1

Maijalassa https://www.maijalassa.com/haaveita-ruokaturvasta-ja-kestavammasta-maataloudesta/

Kakskulma https://kakskulma.com/miksi-kirjoitan-blogia/

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/maaliskuu2023/

Krutbacken https://www.krutbacken.fi/pienviljelyn-vaikutus-omaan-kulutukseen–suuntana-omavaraisuus-maaliskuu-2023

Kasvuvyöhyke 2

Päiväpesän elämää

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2023/03/suuntana-omavaraisuus-15-nalka-pois.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2023-osa-3/

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2023/03/pienviljelijan-ruokaturva.html

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/miksi-kirjoittaa-blogia

Caramellia https://caramellia.fi/maalis2023/

Evil dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=17186

Sanni ja farmi http://www.sannijafarmi.fi/2023/03/suuntana-omavaraisempi-elama.html

Kasvuvyöhyke 4

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2023/03/unelmana-omavaraisempi-elama-siemenet.html

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2023/03/06/maaliskuu-23-miksi-blogi/

Ulkosauna on lämmennyt ahkeraan!