sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Kädentaitomessuilla!


Sain houkuteltu Beiben seurakseni Pirkkahallille, Suomen kädentaidot messuille. Onneksi keli ulkona oli sellainen sumuisen suttuinen, ei harmittanut viettää päivää sisätiloissa. Olin ensin suunnitellut messuille menoa lauantaille, mutta Beibe oli sopinut jo jänistyksestä veljensä kanssa. Ja onneksi ei mentykään, koska lauantaina oli kuulemma ollut, erään näytteilleasettajan mukaan,  porukkaa ihan sikana.
Ja kyllähän messuilla oli taas vaikka mitä! Minä kyttään aina silmä kovana kaikkea lehmään liittyvää. Koska olen keräillyt lehmäkamaa vuosikymmenet, en ihan kaikkea kelpuuta. Mutta seinille mahtuu vielä vähän tauluja, joten pari lehmänkuvaa ostin lisää.




Näihin täytyy vielä kehykset hankkia, Ikean tai Kodin 1:sen reissu täytyy vielä tehdä. Voi harmi!
En ole saanut, vielä, tyttäreltä lupaa, lehmänkuvien ripustamiseen hänen huoneeseensa. Hän perustelee yksinkertaisesti asiaa sillä, että: "Hei, mä asun vielä siellä!". Mutta ei hätää, löysin kivan mäyräkoiragrafiikan. Se tulee likan huoneeseen!





Deli osastolta ostettiin vähän juustoja, toffeeta, pari makuhunajaa, munkkeja ja muutama joululahja, josta ei sen enempää! Poppamiehen chilituotekojulta ostettiin 5 euron barbequesoossi, pullet porkia varten. Kuinka ollakaan, Prisma myy samoja soosseja halvemmalla. Taas törmättiin "messutarjoukseen"!


Beibe meinaa ehkästä flunssaa. Sekoittamalla
makuhunajaa kuuman veden ja "kirkkaan"
kanssa!

Messuilla oli myös esillä kaikki, Pirkka-lehden, Novitan ja Fazerin järjestämän, karkkineulekilpailun osallistujaneuleet. Aivan upeita! Kyllä taas täytyy ihmetellä, kuinka taitavia ihmiset ovatkaan. Ja kekselijäitä! Beibellä melkein verenpaine nousi pelkästä salmiakkineuleiden ihastelusta. Minä taas maistoin melkein suklaan suussani, kun katselin Suffelin inspiroimia neuleita. Messuvieraita kannustetiin ottamaan selfie neuleiden kanssa ja jakamaan sitä somessa. Tyttäreni kun näki kuvani, hän sanoi heti, että, älä nyt vaan tota jaa! Mutta tässä tää nyt on, vaikka minua kiellettiin!

Aah! Voiko noita syödä! Edes vähän maistaa...

Cernit-massaa vähän myyntipisteiltä kuikuilin, en missään nähnyt. Mutta Fimo-massaa myytiin Sinellin kojulla. Ajattelin jos jotain vähän askartelis, koruja tms.


Novitan-pisteen lankatarjontaan olin pettynyt! Muina vuosina on ollut perus 7 veljeksestä, hyviä tarjouksia, mutta ei tänä vuonna. Nalle lankaa ostin sit jokusen kerän.


Muutama tunti messuilla vierähti. Jalat oli aivan poikki ja nilkkaa särki. Se ei ole täysin toipunut perjantaisesta lankeamuksesta!
Taidemessujen puoli, lähinnä läpikäveltiin. Ei enään jaksanut kiinnostua!
Ajeltiin vielä isälle kahveelle, olihan meillä ostettuna pussillinen Pyynikin näkötornin kahvion munkkeja!

NAM!

Mammukka, kiva, että olet löytänyt blogiini!

1 kommentti:

  1. Symppikset lehmätaulut!

    sama huomio "messutarjouksista", kirjamessuilla oli ihan samoin.

    VastaaPoista