7 Asian Haaste!

Kotoisaa Arkea -blogin Heli, haastoi minut vastaamaan 7:ään kysymykseen. Tartuin haasteeseen mielelläni ja muutamia päiviä olen tässä miettinyt, kysymyksiä ja itseäni. Nyt olen päässyt jonkinlaiseen tilinpäätökseen.

1. OLETKO KEITTIÖN HENGETÄR JA MIKÄ ON BRAVUURI RUOKASI?

Rakastan ruokaa! Se on työni ja harrastukseni! Se on minun elämäni! Ajattelen lähes kokoajan ruokaa; sen valmistamista ja syömistä! Myöskin sen kasvattamista! Heittäydyn elämässäni eteenpäin, ruoka edellä! Kylläpä tuli huutomerkkejä, huh huh.
Mutta näin se menee, ruuanlaitto on ihanaa. Olen suorastaan kärsinyt, kun työantaja myöhästi työ-aikaani tunnilla eteenpäin. Koska pääsen töistä vasta klo 17.00, Beibe valmistaa arkisin ruuan lähes päivittäin. Ja usein minut toivotetaan tervetulleeksi valmisruokapöytään! No, valmisruoka on meidän perheen "luontaisetu" ja se on ihan hyvää ruokaa. Mutta pointti on siinä, että minä kärsin vieroitusoireista, kun en ehdi viikolla juurikaan kokkailemaan. Tiedän, olen outo! Ja todellakin arvostan kyllä valmiiseen ruokapöytään tulemista! Mutta kuitenkin...

En tiedä, onko minulla varsinaista bravuuria ruuanlaitossa. Ehkä kuitenkin ihan arki-ruoka, kastikkeet ja keitot. Nekin voi tehdä hyvistä raaka-aineista, ajan kanssa ja tunteella. Ja suurin kiitos oma tekemästä ruuasta on se, kun rakkaat syövät sitä halulla!
Tykkään kyllä kokeillakin kaikenlaista. Ollaan Beiben kanssa tehty makkaraa ja kalapullia, kalastamistamme hauista. Olen tehnyt voita, juustoja, viiliä ja jogurttia. Säilön, mehustan ja leivon. Kellarissa meillä on lähes aina itse tehtyä viiniä ja olutta.

En ole mikään pipertävä ruuan laittaja, tykkään ronskeista otteista ja siitä, että ruokaa on paljon. Minulle on myös tärkeää tuntea raaka-aineet ja kunnioittaa niitä. Mitä hyötyä on kasvattaa itse lihaa, jos sitä ei kohtele hyvin eläessään. Kun eläin on kuollut, se täytyy osata käsitellä erityisen hyvin, jottei se ole elänyt turhaan. Tälläinen raaka-aine on arvokasta. Sama pätee itse kasvatettuihin kasviksiin. Niiden matka pienestä siemenestä, valmiiksi ruuaksi lautaselle, on pitkä ja vaiheikas. Tälläiset asiat tekevät mielestäni ruuanlaitosta niin mielenkiintoista ja mahtavaa!

2. MITÄ HARRASTAT? ( MUUTA KUIN BLOGGAAMISTA).

Jaa-a! Tää oli aika vaikea kysymys! Minun elämässäni on niin paljon asioita, joita teen, mutten katso niitä harrastuksiksi. Eläinten kanssa touhuaminen, käsityöt ja askartelu, ruuanlaitto, puutarhan hoito ym., on osa minun elämääni. Ei niitä voi enään kutsua harrastuksiksi. Ja koska olen sairaalloisen kiinnostunut kaikesta, kaikkea pitää myöskin kokeilla! Ei sillä, että niistä mitään pysyvää jäisi, mutta tiedänpähän ainakin mistä puhun!

Olen tanssinut itämaista tanssia, tehnyt lasitöitä, huovuttanut, muotoillut savea, moottoripyöräillyt, zumbannut, käynyt ratsastustunneilla, koiran kanssa tottelevaisuuskursseilla, kanien, kissojen ja koirien kanssa näyttelyissä ja vaikka mitä! Uida, laulaa ja ratsastaa haluaisin, mutten ehdi tältä kaikelta kotona hössöttämiseltä ja ihan kipeiltä työ-ajoilta. En voi viikolla tehdä mitään, missä pitää olla tiettynä ajankohtana jossain. Ja viikonloppuina en halua! Elokuvissa ja konserteissa haluaisin myös käydä enemmän! Mutta, kun ei ehdi ja jaksa kaikkea. Että näillä mennään!
Mutta kyllähän minä kävelen ja käyn kuntosalilla. Onneksi meidän kylän gymi, on auki 7-22, joten siellä voi käydä omalla avaimella, melkein koska lystää. Kerran viikossa olen pyrkinyt siellä vierailemaan.

Luen myös paljon. Lehtiä, kirjoja ja blogeja. Pää-asiassa tieto- ja harrastekirjallisuutta, mutta jonkin verran romaaneja. Ja yleensä montaa kirjaa kerrallaan. Tässäkin näkyy tämä minun rönsyily, asioista toisiin. Ostan paljon kirjoja, koska minua ahdistaa ajatus lukemisen aikatauluttamisesta. Mutta käytän jonkin verran kirjaston palvelujakin. Kuhmalahden kirjastohan on maan parhaita!

3. UNELMA-AMMATTISI LAPSENA? JA MITEN SIINÄ SITTEN KÄVIKÄÄN?

En muista, olisiko minulla ollut varsinaista ammattihaavetta, mutta eläinten kanssa touhuamisesta unelmoin. Minusta olisi ollut kivaa olla hoitamassa Särkänniemen Lasten eläintarhan eläimiä tai olla jossain eläinkaupassa töissä. Hain jopa yläasteella työharjoittelupaikkoja, varmaan kaikista Tampereen eläinkaupoista. En päässyt yhteenkään, mutta City-marketin lelu-osastolle ja varastoon pääsin. Että kaupan alaakin on kokeiltu!
Ruuanlaitto ja leipominen olivat minun juttujani jo pikkasena ja leipuri minusta sitten tulikin. Suuri merkitys ammatinvalintaan oli se, että en oikein muutakaan alaa keksinyt. Ja kotoa tehtiin hyvin selväksi, että kunnon ammatti piti opiskella! Ei mitään hömpötyksiä!

Yhdeksi kesäksi riitti leipurille töitä, erään jo edesmenneen leipomon, ruisleivän paistajana. 80-90 -luvun taite ja alkava lama, oli monen pienen leipomon surma. Ja koska nuorelle tytön tyllerölle, aamuheräämiset olivat myrkkyä, päädyin keittiö-apulaiseksi työmaaruokalaan. Parin vuoden pesti siellä ja sen jälkeen olenkin ollut valmisruoka-alalla.
24 vuotta tehdastyötä takana, enkä todellakaan ole unelma-ammatissa. Mutta tämän työn ansiosta olen saanut toteuttaa unelmaani, työn ulkopuolella! Vakituinen työ ja säännölliset ansiot, ovat olleet perusta monen moisille hankinnoille. Tärkeimpänä niistä Leppämäki! Ja löytyihän sieltä tehtaan uumenista Beibe!

4.SISUSTUKSESI KULMAKIVET - VÄRIT, MATERIAALI, TYYLI VAI JOKU MUU?

En osaa sisustaa. Pieni talo, vähän säilytystiloja ja paljon tavaraa ja vaatteita. Kun täytyy nyppiä vähän joka hommaa, niille täytyy olla omat varusteet ja vaatteet. Ja ne kirja- ja lehtipinot, niitä on joka paikassa. Mutta minun sisutusfilosofiani lähentelee toisinajattelija Pentti Linkolan tyyliä. Hänen keittiönsä seinällä oli jossakin lehtihaastattelussa lause, "Siisti koti, on elämätön elämä", tai jotain sinne päin. Joten sekasta saa olla, muttei likasta!
Kotimme ovat myös vallaneet, minun yli 20 vuotta, keräämäni lehmä-jutut. Taulut ym. koriste-esineet. Vähän on myös hevosia ja kissoja. Ja traktoreita! Sisusta siinä nyt sitten!

Materiaaleista suosin puuta ja muita luonnonjuttuja. Pidän vanhoista tavaroista ja huonekaluista, mutta myös kaikesta lapsellisen kitchistä kamasta. Ja bling, bling!
Väreistä ehdoton must on vaaleanpunainen! Harmaa, vihreä, kirkkaanpunainen ja kaikki retrovärit komppaavat! Että aikamoista sekamelskaa!

Tavaraa olen vähentänyt vuosien varrella aikaslailla. Vain hankkiakseni sitä lisää! En voi vastustaa kirppiksiltä löytyviä, ihania juttuja. Pakko saada!

5. MILLAINEN ON MUSIIKKI MAKUSI? ONKO SINULLA LEMPI-ARTISTIA?

 Olen musiikin suhteen aika kaikki ruokainen. Mutta sellaista, juhatapio -tyyppistä, musaa en jaksa. Kuuntelen todella paljon radiota, töissä varsinkin. Musiikki on henkireikäni, ollut aina!
80 ja 90 -lukujen pop- ja dancemusa, ovat lähellä sydäntäni. Kasarihevi, puree musahermoon myös!

 Techo ja trance, I LOVE IT!
Tämän hetken kuuma biisi, joka saa käteni nousemaan ilmaan ja pullean vartaloni huojumaan, on kotimaisen Super8 & Tab - No frontiers.
Yksi bändi ylitse muiden on, SCOOTER! Harmikseni en ole koskaan heitä nähnyt livenä. Bändi kyllä keikkailee aika-ajoin Suomessakin, mutta yleensä jollain "teinifestareilla". Mutta ehkä pitäisi vaan laittaa tukka pörröön ja lähteä nuorison sekaan reivaamaan! Yeah!


Että, Behind the cow, vaan! Mutta hiljaisuuden tärkeyttä unohtamatta!

6. JOS SAISI VALITA; MILLÄ HISTORIAN VUOSI SADALLA TAI KYMMENELLÄ ELÄISIT? MIKSI?

Minä eläisin nyt, tätä päivää! Ja Suomessa! En pidä nyky-ajan elämän menosta, kaikkine ilmiöineen. Ihmisten "vääristyneet" kauneusihanteet, tavaroiden hysteerinen kuluttaminen, sodat, luonnon järjestelmällinen tuhoaminen, luokka-erojen korostuminen ja monet muut asiat ovat päin persettä. Mutta vuosikymmenet ja -sadat ovat tuoneet tähän päivään niin paljon hyviä asioita, joita ilman jäisin, jos olisin elänyt joskus menneisyydessä. Työtapoja, ruokia, musiikkia, elokuvia, tietoa ym. Nyky-ihmisellä on vapaus valita, miten elää ja kuluttaa. Ja naisena, arvostan sitä miten, tässä ajassa ja maassa, on helppoa elää. Voin käydä töissä, kouluttautua, minulla on sanavapaus, oikeus päättää siitä, miten minua kohdellaan. Moni unohtaa, ettei naisen asema Suomessakaan, ole aina niin ruusuinen ollut.

When I was young

It seemed that life was so wonderful

A miracle

Oh it was so beautiful

Magical

And all the birds in the trees

They could sing so happily

So joyfully

Oh playfully watching me

Ramp -Scooter

7. PAKOPAIKKASI- ONKO SINULLA SELLAISTA, MIKÄ SE ON?

Keski-iän ylittäneen naisen kliseiseen tyyliin, aion vastata että, KOTI! Ja kotona rentoudun ihanasti pihalla, myös talvella. Varsinkin viikonloppuisin yritän olla mahdollisimman paljon ulkona. Hengailen sujuvasti elukoiden kanssa, katselen pikkulintuja ja muuten vaan pyörin pitkin pihaa. Kesähän on sitten ihan oma lukunsa! Silloinhan kasvatellaan kaikkea tai muuten vaan ihastellaan miten kaikki kasvaa, vaikkei mitään kasvatteliskaan!

Tärkeä paikka minulle arjen pakenemiseen, on meidän ulkosauna. Siellä jaksan kökkiä lauteilla tunti tolkulla, tuijottaa seinää ja kuunnella palavan puun poksumista. Varsinkin, jos Beibe kököttää vieressä. Saatetaan istua sanomatta sanaakaan ja siirtyä porstuan puolelle. Ja jatkaa istumista ja puhumattomuutta siellä. Tai sitten me suunnitellaan saunassa niin maan pirusti, kaikkea kivaa tekemistä. Sauna on paikka, missä ei ole mitään muita häiriötekiöitä.

Kirjat, elokuvat ja musiikki ovat minun henkiset pakopaikkani. Niillä on ollut elämässäni käsittämättömän suuri merkitys. On yhä edelleen. Rakastan käydä elokuvissa. Eläydyn aina niin vahvasti, että unohdan arjen murheet, jos niitä on. Hyvä elokuva jää elämään mieleen pitkäksi aikaa. Viime vuoden paras elokuva mielestäni oli Fury. Älyttömän rankka ja koskettava!
Lukeminen on nuoruusvuosista vähentynyt, ajanpuutteen vuoksi. Mutta aina välillä tulee pakottava tarve lukea!
Musiikin kuuntelu on minulle kuin hengittämistä! Kategoriasta riippumatta, tärkeitä ovat sanat ja jokin koukku melodiassa. Kitarariffit ja pianosoundit ottavat sykähdyttävästi rinnasta!
Töissä kuuntelen radiota, työpisteen sen niin salliessa, kuulosuojainradioistani. En varmaan selviäisi saamatta henkistä romahdusta, ilman niitä!
Tässähän näitä pakopaikkoja. Ja jos vielä ahdistaa, ainahan voi juosta metsään!

Pistetään "vahinko" kiertämään. Minulla, raukalla, on aika vähän seuraajia. Te Vähäiset, olette minulle lukumäärästänne huolimatta tärkeitä!
 Joten jos tulee päällekkäisyyksiä, siis olette haasteen saaneet jo jostain muualta, suonette anteeksi! Ja ei sitten todellakaan mitään paniikkia! Jos koette, että tälläiset haasteet eivät ole teidän juttunne,  haastetta ei tarvitse vastaanottaa, eikä jatkaa.
Jatketaan samoilla, hyväksi testatuilla kyssäreillä!

Kaksi taloa
vihreämpi akkuna
Harmaa torppa
Päpän puuhailut
Pilviraitti
Sininen tupa
Kotiruokalistalla