On aika istuttaa perunaa!

Kevät keikkuen tulevi?

Tänään on ollut ulkona 4 astetta pakkasta ja Laina-myrsky on riepotellut luontoa, puhaltaen pohjoisesta puuskaista tuultaan. Pureva tuuli on saanut pakkasen tuntumaan monin verroin kylmemmältä. Lunta on meidän tontilla puolisen metriä ja tuuli on hionut hangen pinnan, jäisen kiiltäväksi. Aurinko on paistanut koko päivän, mutta ei se ole silti lämmittänyt. On siis oivallinen päivä perunan istuttamiselle! HÄH?
Kyllä vaan! En ole seonnut! Istutin tänään 4 perunaa, sisälle ruukkuihin! Oli loistava päivä puuhastella sisätiloissa, kun ulkona myrskysi.
 Löysin kellarin rapun vihanneslaatikosta taannoin, 4 sinne unohtunutta perunaa. Niihin oli alkanut kasvamaan ituja, osassa oli aika komeatkin jo. 3 niistä oli jotain kaupan pussista pudonnutta ja 1 meidän viime kesänä kasvattamia. Olikohan lajike Nicola...
Unohdinkin potut jo uudemman kerran, kunnes viikolla hain keltsusta rehuja ja törmäsin vastaan tuleviin ituihin. Otin mommot eteisen ikkunalle saamaan valoa pariksi päiväksi.

Tulevat, uudet perunat!

 Muutenkin hommaan tuhrautui pari päivää, koska multasäkki oli  hieman haastavassa paikassa. Ja sen lisäksi, että se piti käydä kaivamassa esiin, multa oli jäässä. Joten sulamista piti odotella. Eihän perunaa liian kylmään "maahan" voi istuttaa. Mätänee pian!

Kivasti on katolta pudonnut lumet multasäkin päälle!

Istutin perunat mustiin, noin 5 litran muoviruukkuihin. Yksi mommo per ruukku. Olen jostain saanut sellaisen käsityksen, että istutusastian pitää olla musta, jottei läpäise valoa. Voi pitää paikkansakin tämä ajatus. Kaikkihan perunoita kasvattaneet tietävät, että vihertyyhän ne, jos valoa saavat. Ja ajattelin, että jos ohjeistetaan laittamaan 15 litran ämpäriin 3-4 pottua, yksi pottu 5 litran ruukkuun on hyvä. Vau, tämä edellinen lausehan paljastaa myös sen asian, miksi huomenna menen tehtaaseen, linjalle työhön, enkä mihinkään korkeampaa älyä vaativaan jopiin!
No, puolilleen laitoin multaa, peruna vökeen ja viitisen senttiä multaa päälle. Kunnon kastelu ja pistin ruukut saunanlauteille. Kun alkaa idut pukkaamaan mullan pintaan, nostan valoisampaan paikkaan. Ruukkuihin jätin tilaa vielä, jotta voin "mullata" perunat. Eli lisätä multaa, kun alkavat kasvamaan. Ja eivätkä näin viherry. Ajattelin jollain peruslannoitteella vähän lannoittaa, kunhan alkavat kasvamaan. Jos alkavat... Pariksi viikoksihan yleensä noista perusmullista riittää potkua kasveille, ennenkuin tarvitsevat lisää ravinnetta.

Jäämme odottelemaan satoa...

Perunan kasvu, kunnes satoa aletaan saamaan, on aikaisilla lajikkeilla 7-10 viikkoa. Lämpö, valo ja kastelu huomioiden. Lajikkeistahan ei ole tietoa, mutta kaupan pussimommot ovat myöhäisiä lajikkeita. Jos ollaan oikein optimistisia, kahdeksan viikon päästä on pääsiäinen. Ja vappuunkaan ei ole kuin 12 viikkoa! Jaa-a! Mitenkähän käy...
Ja jos keskimäärin yksi peruna tuottaa kahdeksan pottua, odotettavissa on huippu sato! Jännityksellä jäämme seuraamaan tilanteen, siis perunoiden, kehittymistä!

Minulla on meneillään toinenkin testi; miten Aura-juuston saa säilytettyä avattuna jääkaapissa niin, ettei koko kaappi haise aivan karmealle.
Meillä on melkein aina Auraa ostettuna, tungetaan sitä vähän joka ruokaan. Helppoahan se olisi, kun käyttäs aina koko kolmion kerralla. Mutta kun tälläkin syömisellä, on jo tässä kunnossa, yritän hieman "säännöstellä" tämän herkun käyttöä. Olen kietonut jämä-Auraa kelmuun, laittanut muovipussiin tai johonkin muovirasiaan. Mutta aina jossain vaiheessa jääkaapissa on sellainen dunkkis, että oksat pois. Ja Aurahan osaa haista sellaiselle, ettei sitä ensimmäisenä edes epäile. Se haisee enemmänkin jollekkin mädäntyneelle lihalle, tai vastaavalle. Ei homeelle. Yleensä Auran-jämä vielä on kulkeutunut johonkin nurkkaan, ettei sitä edes huomaa. Niin ovela se osaa olla! Ja siinä vaiheessa kun muistat, että sehän se taas kaapissa haisee, täytyy jääkaappia jo tuulettaa, jos ei ihan jopa peseskellä!
Olin eilen kaverillani Tupperikutsuilla ja meinasin tilata sieltä sellaisen hengittävän rasian. Juustojen säilyttämiseen. Rasian luvataan pitävän hajut sisällään, mutta koska sinne saattaa kondensoitua vettä, sitä pitää avata päivittäin. Jotta juustot saavat hengitettyä tai jotain. Esittelijä ei ollut homejuustojen ystävä ja ei ollut säilyttänyt perusedamia kummempaa rasiassa, jota nyt muutenkin tuli "tuuletettua" joka päivä, kun sitä sipasee niin usein leipänsä päälle. Aloin epäröimään kipon hankintaa. Olisiko minulla, jo muutenkin kiireisellä ihmisellä, aikaa moiselle juuston hoivaamiselle? Vaikkakin jääkaappi haiseekin uvon kevolle.
Kaverillani oli onneksi ratkaisu, tähän kinkkiseen propleemaan; hän lainasi minulle oman rasiansa. Nyt minulla on testissä hengittävä juustorasia. Minulla on siellä avattuna Auran-pirulainen ja Musta-Pekka. Joka ei sekään tuoksullaan hurmaa! Eilen ne lootaan laitoin ja tänään avasin rasian ekan kerran. Täytyy sanoa, että dunkkis joka on levinnyt tähän saakka koko jääkaappiin, oli tiivistyneenä pikku rasiassa. Rasian avattuani, täytyi huushollista evakuoida, niin ihmiset kuin eläimet! Tsiisus! Mutta jääkaappi on raikas!

Pienviljelijä emäntä testaa: Juustokupu!

Minulla on kolme viikkoa aikaa testailla juustorasiaa. Toinen kaverini pitää kippokutsut silloin ja lupasin mennä kaffeelle. En joka tapauksessa tätä isoa versiota hanki, mutta ehkä sen pienen tai keskikokoisen. Katsotaan nyt.... Vai annanko jääkaapin vain yksinkertaisesti haista!