lauantai 13. kesäkuuta 2015

Rakkautta ja maan antimia, 1 vuotissynttärit! Ja juhla-arvonta!


Tästä jutusta lähti blogini, vuosi sitten 13. kesäkuuta liikkeelle. Sattui muuten olemaan vieläpä perjantai!
Vuoden päivät olin suunnitellut oman blogin perustamista. Minulla vain oli hirvittävän iso kynnys, lähteä kertomaan elämästämme julkisesti. En kuulu Faceen ja muutenkin sosiaalinen media on minulle aika vieras maailma. Olen niin "tekevä" ihminen, että olen aina pitänyt tälläistä touhua, hukkaan heitettynä aikana. Voi kuinka väärässä olen ollutkaan!
Tyttäreni suosiollisella avustuksella ja miehen "hyväksynnän" saatuani, sainkin blogin alkuun. Alusta saakka minulle oli selvää se, että itse esiintyisin nimelläni ja saattaisin laittaa kuvia itsestäni jonkin verran blogiin. Mutta mies ja tytär pysyisivät "nimettöminä". Vaikka olenkin saanut heistäkin kuvia laittaa, he pysyvät tyttärenä ja Beibenä. Ihan hyvä näin! Tämähän on minun "juttuni", vaikka sen heidän kanssaan jaankin.


Yksi syy blogin perustamiseen oli, että pidän kirjoittamisesta ja tarinoiden kertomisesta. Ja jotenkin halusin, että voin itsekin käydä lukemassa juttujani. Sellaisessa itsetutkiskelu mielessä! Että miltä se näyttää, kun omiksi ajatuksiksiin mieltäneet asiat ovatkin yht'äkkiä luettavana tekstinä. On ollut varsin mielenkiintoinen matka, tämä blogin kirjoittaminen!
En ajatellut, että höpinöitäni kävisi muut kuin tutut lukemassa. Mutta toisin kävi! Päivittäiset lukijakerrat sen kuin nousevat ja jotkut ovat ihan jäseneksikin liittyneet. Se on mahtavaa! Jotkut tuntuvat ihan ystäviltä, vaikken heitä ole koskaan päässyt tapaamaankaan! En olisi uskonut, että näin voi käydä!



Mietin pitkään sitäkin, että onko minun elämässäni mitään sellaista, mistä kirjoittaa. Elän kuitenkin, juurikin sitä kuuluisaa, tavallista elämää. Tehdastyöläinen, äiti, vaimo, ikää 40 vuotta ja rapiat ja eikä minulle koskaan tapahdu mitään.
 Mutta kun onkin kirjannut elämäänsä tekstiksi, olen huomannut senkin, kuinka tapahtumarikasta elämää saankin elää. Ja kun onnellisuuden ja rakkauden pukee kirjoitetuiksi sanoiksi, sen näkee omin silmin silloin, kun tulee elämässä sellainen hetki, että ahdistaa. Että hyvinhän tässä menee! Tämä on oikeasti sitä elämää, mitä minä haluan elää. Onhan se uskottava, kun se kerran täällä lukee! ;)


Alkuun ajattelin kirjoittavani vain eläimistä, puutarhasta, viljelyistä, ruuasta ym. Kaikesta omavaraisuuteen liittyvästä. Ehkäpä vähän vanhojen tapojen ja perinteiden kunnioittamista. Mutta kun minun elämäni on niin paljon muutakin. Koko ajan sattuu ja tapahtuu. Missäs minä sitten niistä jutuista kertoisin! Ja jos tuleekin tarve ottaa kantaa, purkautua tai avautua jostain asiasta. En voinut siis erikoistua, vaan tästä blogista tuli sitten tälläinen sekamelska. Kuten, näköjään, koko elämäni on!


On ollut mielenkiintoista, millaisin hakusanoin blogiini on päädytty. Tässäpä teillekin hieman luetteloa:
  • yksinäisen lihavan naisen iltapäiväseuraa
  • miten italialaiset säilövät tomaatteja
  • munanetti
  • risuaita
  • omavaraisuusblogi
  • kudottu kauluri
  • onnellinen lihavuus?
  • flunssan hoito-ohjeita
  •  traktorin renkaaseen kukkia
  • kesäkurpitsa reseptejä
  • räksä
  • kuusenkerkkäsiirappi ei muutu siirapiksi
  • perunan kasvatus
  • koiralla hilsettä 
  • huonehämähäkki
Ja paljon muuta!
En tiedä, onko apua ongelmiin saatu. Toivottavasti!


Blogiani luetaan ympäri maailmaa. Saksa, Unkari ja Irlanti, ovat etunenässä. Yhdysvallat, Ukraina, Indonesia ja Puola, tulevat perässä. Suomi tietysti pitää kärkipaikkaa. Mutta mukavaa olla kansainvälinen! Heh heh!


Mutta mikäpä mahtaa olla luetuin postaukseni? Se on Ajatuksiani elämästäni omavaraisena. Sitä on käyty lukemassa 408 kertaa. Tarinoita päivistä jotka loppuvat aina kesken -postaus pitää sijaa kaksi, 230 lukukerralla. Lehmäleiri kolmosena, 180 lukukertaa. Ja monta muuta juttua on ylittänyt sadan lukukerran määrän! Eläimet tuntuvat kiinnostavat kovasti porukkaa!


Omia suosikkejani on Sano muikku!. Tarina kalastuksesta ja "hengissä selviytymisestä". Uskon , että tänä kesänä seikkaillaan taas!
Viime vuoden lokakuussa minulla oli jonkinlaista eettistä pohdintaa enemmänkin. Omavaraisuusajatelmat ilmestyivät silloin. Teemaa jatkoi postaus Olenko lihaani?
Pidän streotypioiden kyseenalaistamisesta. Siitä aiheesta onkin postaukset Voihan Pyhä Lucia! ja Voiko lihava ihminen olla onnellinen?.


Mutta sitä, millainen ihminen minä olen, kuvaavat hyvin postaukset Siivouspäivä! ja Nilkkapolkka!. Lapsellinen ja haaveileva hössö, joka on vähän väliä syrjällään jossain kuopassa. Aika menee touhottaessa, enkä saa juuri mitään aikaiseksi. Kun täytyy jäädä tarkkailemaan kaikkea kivaa!


Mutta mitäs sitä itteään kehumaan! Te, rakkaat lukijat, sen päätätte, mitä tykkäätte lukea! Ja voitte minulle, kommenttien muodossa, sen kertoa. Toivomuksia otetaan vastaan. Mutta mitään en lupaa!


1-vuotissynttäreitä olen viettänyt itsekseni. Olen käynyt oikein kaupungissakin! Ihan Orivedellä ostoksilla. UUU! Ja kirppistellyt! En kuitenkaan löytänyt mitään!


Pihahommiakin on tullut tehtyä. Bataatit ovat nyt maassa ja kesäkurpitsat istutettu. Tarkoitus oli tehdä paljon muutakin, mutta kun on ollut niin hieno ilma. On ollut pakko vähän istuskellä ja hörppiä kahvia, vähän väliä, ulkosalla. Ja kuka sitä nyt tälläisenä juhlapäivänä viitsii rehkiä!
Olen ottanut myös hieman tanssiaskelia, kun olen kuunnellut Yle Suomea ja Lakattuja varpaankynsiä. Susanna Vainiolan ja Tuuli Saksalan luotsaama ohjelma, täynnä rakastamaani 80-luvun musiikkia!


Mutta mennäänpä takaisin asiaan! Päätin jo alkuvuodesta järjestää arvonnan 1-vuotiaalle, jos jaksan sinne saakka. Ja hyvinhän minä jaksoin. Eikä tehnyt tiukkaakaan!
Mennään samoilla, vanhoilla säännöillä. Eli jäsenet kaksi arpaa ja ei-jäsenet yhden arvan. Ja olisi tosi kivaa, jos viitsisitte heittää jotain läppää kommenttiin. Mutta ei ole pakko, jos ei halua!
Koska sponsoroin ihan itse arvonnan, postitan palkinnon vain Suomeen. Anteeksi kauheasti, te ulkomailla blogiani lukevat ystäväiseni!
Mutta mitäs täältä voi sitten voittaa? En halua antaa kellekkään mitään turhaa. Vaikka ei bling blingissäkään mitään vikaa ole!
Palkintona on tiskiharja(lehmäkuosinen, of course!), ekologista astianpesuainetta ja Bambu langasta itse kutomani siivous/tiskirätti. Ja kun kesätiskit on hoideltu, voi keittää kupin reilun kaupan teetä ja napata palan kotimaista luomusuklaata. Miltäs kuulostaa?




Aikaa osallistua on kesäpäivänseisaukseen, eli 21.6. on viimeinen osallistumispäivä. Kannattaa osallistua heti, ettei unohdu keskikesän suurimman juhlan humussa! Ja muistakaa laittaa yhteystietonne mukaan!
Beibe toimii jälleen onnettarena!

Kiitoksia kun olette kanssani ja onnea arvontaan, kaikille tasapuolisesti!

Loppuun hieman kasaria! Because I Love It!



18 kommenttia:

  1. Nyt mäkin osallistun ja vielä kahdella arvalla. Blogi on yksi kanava, että tiedän mitä teille kuuluu. Kun tää aika on niin kiireistä, että välillä toi soittaminenkin jää vähemmälle, kyläilystä puhumattakaan :) Varsinkin kun tuo matkakin on niin "pitkä" ;D

    VastaaPoista
  2. Niin tykkään tavastasi kirjoittaa, että oli aihe mikä tahansa, aina olet positiviinen ja hauska. Arkiset jutut ja mitä tapahtuu elämässä kiinnostaa <3

    Kahdella ilman muuta todella kivaan arvontaan mukaan ja hurjana onnea 1-vuotiaalle <3

    Tiia

    tiia68@gmail.com

    VastaaPoista
  3. Oot niin ihana, tykkään blogistasi tosi kovasti! Ja kuten olen sanonut joskus, sut haluaisin tavata joskus livenä. Ehkä joskus?? Onnea 1-vuotiaalle ja toivottavasti jatkat kirjottelua vielä monta monta vuotta! Tykkään lukea ihan kaikki juttusi! Ja toki osallistun arvontaan. 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja noi ihme kysymysmerkit oli olevinaan jotain hymiöitä... kännykästä laitoin viestin niin ei ne näköjään tule oikeanlaisina perille, höh!

      Yks juttu muuten, sulla on tää blogin kello ihan pyllyllään... sen sais laitettua oikeaan aikaan, kun menet Asetuksista kohtaan Kieli ja muotoilu, ja valitset siitä aikavyöhykkeeksi (GMT +02:00) Helsinki. =) Huomaan vaan nimittäin, että toi mun aiempi viestini on merkattu tulleeksi 12.10 ja kello oli kyllä ennemminkin 22.10 tai jotain sinne päin, kun se eilen illalla terassilla ulkoillessani naputtelin... =D

      Poista
    2. Niin on pyllyllään! :(
      Mä oon pari kertaa yrittänyt sitä, epäonnistuneesti, muuttaa. Kiitti ohjeista, yritän taas. Josko se nyt onnais!=)

      Poista
    3. No niin, onnistuihan se! En kyllä ymmärrä, miksi se ei aikaisemmin ole sitä vaihtanut, vaikka mielestäni sen just noin olen tehnyt! Tyynenmeren aikaa se näytti ja edelliskerralla jotain Trinidadin aikaa! Nyt ollaan palattu Suomeen! ;)

      Poista
  4. näitä kivoja juttuja lukee mielellään ! yksi arpa T: vl

    VastaaPoista
  5. Mukana kahdella arvalla! :-) Tiskiharja sopisi mahtavasti yhteen mun just hankkiman lehmäntaljan kanssa!
    noraemilia.seppala (at) hotmail.com

    VastaaPoista
  6. Tuo tiskirätti on parhautta! Yritin itse tehdä tuollaista, mutta rähmäkäpälänä sain aikaiseksi pienen rätin rutjakkeen, joka olisi kokonsa puolesta passannut ennemmin nukkekotiin. :D
    Yhdellä mukana. :)
    leevilotta(at)luukku.com

    VastaaPoista
  7. Mukana ollaan kahdella:)

    Onnea 1-vuotiaalle!

    VastaaPoista
  8. Mukaan arvontaan kahdella :) Miten noin nätillä rätillä hennoo pyyhkiä? Onnittelut !-vuotiaalle blogille ja iloa viikkoosi <3

    VastaaPoista
  9. Kaksi arpaa ja toivon että jatkat samoilla linjoilla...ihan tämä ihana arki :) se on ainakin se mistä itse tykkään <3

    VastaaPoista
  10. Kaksi arpaa kiitos :) Kirppislöydöt ovat kivoja ainakin.


    vaatehuttuja(@)gmail.com

    VastaaPoista
  11. Onnea 1-vuotiaalle! Mukaan kahdella arvalla =). Perusarki on sellaista, mistä pidän lukea =).
    siinatar@gmail.com

    VastaaPoista
  12. Onnea 1-vuotiaalle! Mukaan kahdella arvalla =). Perusarki on sellaista, mistä pidän lukea =).
    siinatar@gmail.com

    VastaaPoista
  13. Voi Marketta ja Marketan blogi! :) Kyllä se on sun persoona, huumori, tapa kirjoittaa ja ihan kaikki ne ”arkiset aiheet” jotka vetää näitä juttuja lukemaan. Sun postaukset ovat myös melko pitkiä ja postailet usein, siksikin tätä blogia on erityisen kiva seurata. Minä jäin koukkuun lehmäleiripostauksen jälkeen – että onko tuollaisia leirejä ihan oikeasti olemassa, ihmiset osallistuvat niihin ja sitten joku kirjoittaa siitä vielä pitkän ja perusteellisen blogijutun! Mahtavaa. :)

    Omasta nykyisestä elämänpiiristä sellainen asia kuin lehmäleiri on melkoisen kaukana ja siksipä juuri siitä oli ihan huippuhauskaa lukea! Joskus nuoruudessa mulla kuitenkin oli ihan oikeasti hoitolehmä (tai no, vasikka) ja jotenkin symppaan lehmiä muutenkin > lehmäpostaukset saa mut jotenkin hyvälle tuulelle. :) Ja tietty kaikki ihanat tipuset sun muut on myös mukavaa luettavaa ja seurattavaa. :) Huonehämähäkkikin!

    Onnellinen, hyvä arki on semmoinen asia jota arvostan hyvin korkealle ja siksi on kiva lukea miten joku muu sitä arvoa toteuttaa. Ja arki on just nimenomaan arkisia asioita. Tottahan kaikenlaiset tähtihetket, juhlat sun muut tuo elämään väriä myös, mutta se ihan oikea onnellisuus on sitä että arki on mielekästä ja mukavaa. :) Ne on ne pienet asiat jotka merkkaa.

    Kaikenlainen maatiaismeininki kiinnostaa kovasti, itse tekeminen, perinteiset taidot, jne. Omassa elämässä kokeilen itse tekemistä resurssien rajoissa; aika, lahjakkuus jne ei riitä ihan kaikkeen mikä ois kivaa, eikä kaupungissa oikein ole kaikkeen semmoiseen mahdollisuuksiakaan. Mutta ei kaikkeen tarvitse revetä, mä luen kanojen kasvattamisesta ja itse neulotuista jutuista sitten vaikka täältä! :)

    VastaaPoista
  14. Heips! Tulin kahtoon tuota vaaleenpunaista tulppaania, olisko sama kuin mulla Huis ten bosch, joka vieläkin kukkii ja kukkii. Arvonnasta myöhästyin, mutta ei se mittään! Lueskellaan jatkossakin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeassa olet, Emilie! Huis ten boschan se on. Ihan törkeen hieno ja pitkä kukinta. Alelaarista nappasin viime syksynä sipulit ja nimenkin olin jo unohtanut. Oliskohan ollut Kukkaiselämään Satu, jolla samoja tulppaaneja oli myös. Sieltä sitten se nimikin muistui.
      Olet lämpimästi tervetullut lueskelemaan! :)

      Poista