Rakkautta ja maan antimia

Rakkautta ja maan antimia
Hehku

keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Kana-aitauksen kukkapenkit!

Kukkapenkin pintamaa poistettuna viime syksyltä!


Taas olisi yksi projekti valmis. Lähes yhtä kauan, kuin itse kanalan valmistuminen kesti, on kestänyt aitauksen ympärille suunnittelmieni kolmen kukkapenkkin valmistuminen. Koska melkein kaikki prokkikset ovat jotenkin sidoksissa toisiinsa, yksi ei valmistu, ennenkuin toinen valmis. Kanalahan valmistui myöhään syksyllä ja hieman ehdin mallailemaan kukkapenkkien paikkoja. Mutta talvi painoi päälle ja aika ja innostuskin hieman loppui sen myötä. Suunnitelmat olivat kuitenkin selvät, joten heti kun maa suli, pääsin tämän homman kimppuun.

Ei oikein meinaa lapio upota!


Sunnuntaina aamulla täytyi hieman kuulostella kroppaa, kun olin lauantaina siirtänyt lipstikan ja kirvelin ja se oli aikas kova homma. Onneksi olin vielä toimintakuntoinen!
Ei nämä kukkapenkit minua yhtään sen helpommalla päästäneet, kuin nuo jättiyrtitkään. Kanala on tehty entisen hevostarhan paikalle. Pohjana vuosien varrella erittäin hyvin tamppaantunut soramurske. Sinänsä hyvä ja läpäisevä pohja kanalalle ja kukille. Mutta pikkaisen se vaati habaa, että sai murskeen lapioitua tulevien penkkien paikoilta. Oli heiluteltava sorkkarautaa, että sai pehmennettyä maata, jotta siihen lapio uppoisi. Kyllä taas sai kroppa liikuntaa!

Periksi...

... en...

.... anna ...

.... prkl!

Kun kerran olen niin päättänyt!


 Sitten se murske piti kärrätä noin 100 metrin matka meidän pihatielle. No, tulipahan sekin hyötykäytettyä monttujen täytteeksi!
Kun minä kaivoin, Beibe teki sillä välin painekyllästetystä laudasta reunakehikot kukkapenkkeihin. Häneltä meni siihen aikaa ehkä puoli tuntia. Minulla koko päivä pelkkään kaivamiseen!
Täytyy ne reunukset joskus myöhemmin käsitellä, koska ne ovat niin märkiä vielä.


Ei sopinut ihan heittämällä!


Kätköistä löytyi käytettyä suodatinkangasta, millä mää vuorasin monttujen reunat, jottei perennojen juuret lähtisi kauheasti leviämään.



Toisenkin prokkiksen sain tässä samalla tehtyä; nimittäin kompostien tyhjentämisen. Ne on odotellutkin kukkapenkkien tekoa. Monta kottarillista sainkin multaa niistä. Vaikka meillä ei kovin paljon kompostiin kotitalousjätettä tulekkaan. Mutta muistaakseni en viime kesänä niitä tyhjentänytkään. Joka tapauksessa en tarvinnut lisäksi kuin pari säkkiä ostomultaa.




Koko päivä taas tämänkin homman parissa meni. Mutta kyllä oli hyvä fiilis, kun sai valmiiksi jotain, minkä ei ollut luullut koskaan valmistuvan.
Kukkapenkkeihin olisi tarkoitus siirtää suopayrttiä, kultapalloa, päivänliljaa, kiinankärhö ja auringontähti. Ehkä ostan vielä kiinanlaikkuköynnöksen! Kuitenkin niin, että kaikki kukat olisivat keltaisia ja vaaleanpunaisia, jotta erottuisivat hyvin punaruskeaa lautaa vasten. Köynnöksille kehikot vain ja valmista on!

Tähän tulee suopayrttiä ja ehkä se kiinanlaikkuköynnös oven pieleen!


Mietiskelen vielä aitauksen vierustan kiveämistä ja sen sellaista, mutta kukkien istuttamista se ei estä. Toisaalta on hyvä että sataa, koska penkkeihin kärräämäni multa painuu ja nään tarvitaanko sitä lisää.

Penkit kukkia vailla. Ihanaa, että on valmista vihdoin!


Vapun säätä on varovaisesti ennusteltu lämpimäksi ja vähäsateiseksi. Into piukeena odottelen viikonloppua, jotta pääsen kaivelemaan perennat ja siirtämään ne penkkeihin. Kultapallo nimittäin kasvaa sellaisella paikalla, että se on seuraavan prokkiksen tiellä. Uusi kasvilava pitäisi tehdä kasvarin eteen ja laudat siihen on jo hankittu. Ihanaa, että on hommia tiedossa!

16 kommenttia:

  1. Sitten kun sulla loppuu tekeminen siellä, voit siirtyä meidän pihaa laittelemaan... ;) Vaihtoehtoisesti voit pullottaa tota loputonta intoa ja lähettää mulle muutaman kulauksen verran. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei taida tältä kemältä hommat loppua! =D

      Nyt on kieltämättä kauhee traivi päällä pihahommien suhteen. Kuukauden kun oli saikulla noiden käsien takia, enkä voinut tehdä yhtään mitään, niin jotenkin on nyt ihanaa puuhastella.

      Heinä-elokuussa olen jo varmasti ihan loppu ja kiroan nämä pihahommat alimpaan helvettiin!

      Poista
  2. Onpa sulla taas rojektia kerrakseen! Mukavaa askartelua mutta olehan varovainen niitten kyynärpäittes kanssa ettet liikaa rehki! Sitä kyllä innostuu kun sille päälle sattuu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ihanaa kun on prokkista!

      Kyynärpäät on aikas hyvät, vasen välillä muistuttelee olemassa olostaan. Ilmeisesti toi kuukausi tekemättä mitään oli kohillaan. Jos näin vähällä niiden kanssa selvisin, olen onnekas. Töissä muutamalla kollegalla on toipuminen on kestänyt vuoden verran.

      Poista
  3. Hienot kukkapenkit tulossa!
    Minä olen ratkaissut kukkapenkkien kaivamisen siten, että rakennan kohopenkkejä. Sellaisen voi rakentaa vaikka suoraan nurmikon päälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kohopenkki on hyvä vaihtoehto. Tää meidän tontti on jotain jääkauden sulamisreunaa, joten kivee riittää muutenkin. Aina kun lapioo johonkin tarjoaa, kiveen kolahtaa. Sillä kohopenkit ovatkin paljon helpompia toteuttaa, kuin monttuun kaivetut kukkapenkit. Tuolla savisella kasvimaalla sitä kohopenkkeiluä harjoitankin. Tähän kanalan vierustaan se ei vaan passannut, kun en halunnut multaa aitaelementtejä vasten.

      Poista
  4. oikeaa suomalaista sisua! Tuosta tulee hieno!

    VastaaPoista
  5. Kunnon urakka!
    Huom! Uusi blogini osoite: http://www.kukkaiselamaa.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä taas oli pari päivää lihakset hellinä! :)

      Kiitoksia tiedosta!

      Poista
  6. Puutarhurilta vaaditaan sisua :) Onpas teillä hieno kanala.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Kun jotain on päättänyt tehdä, niin sehän sitten tehdään!

      Olen itsekin ylpeä kanalastamme. Tässä keväällä se saa vielä uudet räystäslaudat ja punamultaa pintaan.

      Poista
  7. Siistin näköset penkit! Kyllä noihin passaa istutella :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viikonloppuna pääsen siirtelemään kasveja niihin! Ihanaa!

      Poista
  8. Oi miten hienot!! Ja mahtavan muhevaa multaa sun kompostista tulee.
    Meillä on parhaillaan pienehkö vääntö, koska pihassa on ruokajätteitä varten erikseen kompostori, mutta se pitäisi pikkuhiljaa siirtää jatkamaan käymistään pihan perällä olevaan hurjan isoon laariin.... joka kasvaa kaikenlaista p**kaheinää. Joten pohdintaa tyhjennetäänkö laari vaan jonnekin hukkaan vai koetetaanko vielä pelastaa mitä pelastettavissa olisi. Koska sinne on kiva istuttaa kurpitsaa tms, mutta niiden rikkojen joukosta ei jaksa kaivaa.

    Kultapallo olisi minulla haaveissa. En ole vielä keksinyt sille paikkaa. Tarvitseeko se tukea?

    VastaaPoista
  9. Kiitti, olen itsekkin tyytyväinen lopputulokseen!

    Olin yllättynyt, kuinka hyvin sainkin multaa komposteista. Minähän en hoida niitä mitenkään. Joskus kesäsin kastelen, mutten muuten. Eihän niihin paljon muuta mene, kuin kahvinporot, teepussit, sipulinkuoret ja sitrusten kuoret. Syksyisin kippaan kesäkukat niihin.

    Olen myös himoinnut sellaisia kompostikehikoita, mutta olen pelännyt juurikin tuota rikkaruohottumista.
    Mummuloissani kasvoi aina kurpitsaa kasvamassa kompostin päällä! =D

    Kyllä kultapallo tarvii tukea. Luin kyllä tässä taannoin sellaista, että jos sen typistää noin 50 senttisenä, se ei kasva ihan niin korkeaksi kuin normaalisti. Aion kokeilla tätä konstia!

    VastaaPoista