Rakkautta ja maan antimia

Rakkautta ja maan antimia
Hehku

keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Kesän surkea chilisato ja mitä siitä vähästä tehtiin!

"Läl-läl-lää! Eipäs kypsytty tänäkään vuonna!"


Muistatteko Kummeli -sketsisarjan, jossa kokkailivat ehkä hieman kyseenalaisetkin tositv-kokit Ytte ja Mosse. He tekivät eräässä "jaksossa" chilihaukea. Karistelivat tupakoitaan ruokaan ja lisäsivät siihen vielä vähän "hiliä". Harmi vain, että kyseistä sketsiä ei netistä löydy. Se on todella hauska!

Tämän Kummelisketsin ilmestymisen aikoihin, alkoi Suomessakin chiliharrastus lisääntyä. Ehkäpä lisääntyneet ulkomaanmatkat saivat ihmiset haluamaan kotomaastakin hieman tulisempaa ruokaa.
Taitaa suurin osa chiliharrastajista ja -kasvattajista olla miehiä. Ainakin minun tuttavapiirissäni. Miehisyyden mittaa lisätään kasvattamalla ja syömällä toinen toistaan tulisempia chilejä. Mutta kyllä chilit naisiakin kiinnostavat. Kuten allekirjottanuttakin!

Raa'aksi jääneitä oli ihan reilusti. Mutta käyttöön nekin menivät, vaikka toista luulivat! ='D


Joka hemmetin vuosi laitan chilejä kasvamaan. Argh! Tämä chilinkasvatus on yksi niistä asioita, missä en tule ikinä viisaammaksi ja uskon aina vaan onnistuvani. Joo, kyllä joka vuosi muutama chili kypsyy ja aina opin jotain uutta niistä. Olen jopa talvettanutkin onnistuneesti monena vuonna chilikasvejani. Mutta jos valmista satoa vertaa kasvattamieni taimien määrään... ööö...


Tämän kesän chilit kasvamassa talon seinustalla. Kuva juuri ennen sadonkorjuuta!


Tänä vuonna laitoin chilin siemenet multaan tammi-helmikuussa. Lajeina oli 'Poblano', 'Cayennetta', 'Jalapeno', 'Champion', 'Hot banana' ja 'Joker'. Kaikki lajikkeet ovat mietoja. Emme pidä sellaisista chileistä, jotka polttavat mennessään ja vielä ulos tullessaankin.
Taimia oli yli kaksikymmentä. Niistä olisi jo vähän satoa pitänyt tulla!

'Cayenetta' amppelichili


Mutta eipä tässä päästä satomäärällä kehumaan. Olin erityisesti panostanut kahteen lajikkeeseen; 'Poblanoihin' ja 'Jalapenoon'. Niitä minulla oli suurin osa taimistani.

'Poblanoita' ostin vuosi sitten Chilifesteiltä ja tehtiin niistä silloin täytettyjä chilejä. Lajike tekee ison, parhaimmillaan suippopaprikan kokoisen hedelmän ja on lievän tulinen. Siemeneni oli peräisin näistä ostetuista chileistä.



'Poblanot' kasvoivatkin hyvin ja tekivät raakileita tosi paljon. Mutta raakileina ne sitten pysyivätkin koko hemmetin kesän! Eivät kypsyneet sitten millään, muutamaa hedelmää lukuunottamatta.
Pirun kylmällä kesällä oli osansa tähän. Pienen kasvihuoneeni takia, chilit ovat olleet kasvamassa ruukuissa talon eteläseinustalla. Ainoastaan amppelichilit 'Cayenetta' ja yksi 'Hot Banana' oli kasvarissa.




Normaalistihan tämä eteläseinä on paahteinen ja liiankin kuuma yhtään millekkään kasville. Mutta ei tänä kesänä paljon aurinko paahtanut ja chilit kärsivät kylmästä.




Joka tapauksessa saatiin kuitenkin sen verran 'Poblanoita', että pariin otteeseen niitä täytettiin ja syötiin. Täytteeseen laitoin kirjolohisuikaletta, sipuli, paprikaa, chiliä, valkosipulia, keitettyä spelttiä ja juustoraastetta. Maustoin suolalla, paprikajauheella ja mustapippurilla. Toisella kerralla vaihdoin lohen tonnikalaan, mutta muuten täyte oli samantapainen. Hyviä olivat!



'Jalapenoa' yritän kasvattaa joka vuosi, koska haluaisin joskus saada tehtyä niistä ihka aitoa chipotle -chiliä eli savustettuja jalapenoja. Niitä voisi sitten kuivata ja jauhaa tai säilöä liemeen ja tehdä vaikka majoneesia tai chipotlekastiketta.
 No, täytyyhän ihmisellä olla elämässään jotain, mitä tavoitella!
'Jalapenon' siemeneni on peräisin myös chileistä, mitkä olen joskus mennä vuosina ostanut Chilifesteiltä ja tänäkin vuonna laitoin taimia reilut kymmenen kasvuun. Mutta ei se määräkään auttanut, kun kelit olivat niin kylmiä. 'Jalapenot' eivät kypsyneet, kahta ihan pientä lukuunottamatta. On tää vaikeaa! Tai sitten mulla on vaan niin huonot puitteet, taidot ja onni!

Jalapenosato!


Raaka jalapeno ei ole mitenkään herkullista mielestämme, joten jotain niille vihreille pötkylöille piti keksiä. Ei kukaan, varsinkaan minunlaiseni hullu, heitä menemään noin kahdeksan kuukauden kasvatuksiensa tuloksia. Jokin ohje piti chilien säilömiseksi etsiä!
Muutama vuosi sitten, säilöin ihan pienen määrän chiliä etikkaliemeen. Siihen tuli mausteeksi jotain viinaa, muistaakseni viskiä. Annoin ne säilykechilit silloin chiliaddiktoituneelle veljelleni ja hän niitä kehuikin maukkaiksi.
Nyt löysin Chilivaarin ohjeen, millä säilöin jalapenot. Poistin chileistä siemenet ja viipaloin ne. Innoittajanani oli jalapenoviipaleet, mitä kaupoissa myydään. Ajattelin, että näistä saattaisi tulla vastaavia.


Otin jalapenoista siemenet pois ennen viipalointia.
Yllättävän paljon niistä tuli viipaloituna!


Mausta en todellakaan vielä tiedä. Tätä ohjetta kuitenkin jakoi moni muukin bloggari ja hyväksi kehui. Jossain blogissa sanottiin, että kolmen kuukauden päästä voi alkaa maistelemaan. Mutta puolen vuoden päästä olivat erinomaisia. No, uudeksi vuodeksi sitten on tämän perusteella tiedossa chilinmaistajaisia. Ei vaan! Kai niitä täytyy aiemmin maiskutella. Vaikkapa joku tortillapäivä...


Siellä tekeytyvät!

Koska jalapenoja oli niin vähän ja lientä jäi niistä yli, laitoin vielä pariin purkkiin vihreitä 'Cayenetta' ja 'Joker' -chilejä. Niistä otin siemenet pois ja laitoin ne muuten kokonaisina. Saas nähä mitä tulee!

Haastavaa kuvata lasipurkkeja kattolampun alla!


Pääsadon eli kypsyneet, punaiset chilit kylmäsavustin. Poistin chileistä kannan, halkaisin ne ja otin siemenet pois. Levitin chilit kylmäsavustamonamme toimivan puulaatikon ritilöille ja poltin leppäkiekkoja kylmäsavustimen vastuksen päällä noin 12 tuntia. Onneksi viikonloppuna oli niin kylmää, ettei lämpötila laatikossa noussut. Jotain hyötyä tästä kylmyydestä!

Laitoin mukaan myös ne chilit, missä oli edes hieman punoitusta!

Otsalampun valossa kuvattuja chilejä "savustamossa".


Savustuksen jälkeen viipaloin chilit noin neljään osaan ja levittelin ne kuivuriin väljästi.


Hieman olivat kuivuneet savustuksessakin!

Viipaleina ennen kuivatusta.

Ja sitten niitä pöhisyteltiin kuivurissa kauan, tunti tolkulla niin kauan, että olivat ihan rapsakan kuivia.


Kuivurissa...

... ja kuivattuina!

Kuivat chilit jauhoin kahdessa osassa pienellä monitoimileikkurillani. Valmista savuchilijauhetta  tuli noin 1 desilitra.


Tällä on chilit hyvä surauttaa!


Vasemman puoleinen on lopputulos. Oikealla vielä viime vuotista savuchilijauhetta.

Tähän väliin on taas asiallista muistuttaa chilin käsittelyn "vaaroista". Suojahanskat ovat ihan välttämättömät! Ellei sitten halua olla moneen päivään koskematta itseensä. Nimimerkki "Silmää hieraissut, nenää kaivanut ja wc käynnillä sormi paperin läpi lipsahtanut chilin pilkkomisen jälkeen!" voi kertoa, että tuskaa on kaikille ihmiskehon limakalvoille, jos niitä lääppii chilisillä sormilla. Oli ne limikset ylä- tai alapäässä! Ja suuhunkaan ei sormea kantsi laittaa. Joten, hanskat käteen!
Sitten kun kuivaa chiliä aletaan jauhamaan, hengityssuojain ja suojalasit eivät todellakaan ole liioittelua! Meillä oli ihan hirvittävä polttava kiisu sisällä, kun kuivasin näitä savuchilejäni. Kuivuri oli saunan pesuhuoneessa, mutta unohdin oven eteiseen auki.
Puhumattakaan ilmassa leijailevasta, kipakasta chilipölystä, kun jauhoin kuivia chilejä koneella. Beibe oli yläkerrassa ja huuteli minulle, että "Pistääkö vähän köhötyttään?", kun yskin ja aivastelin alhaalla ja vesi valui silmistä. Minulla ei ollut hengityssuojainta, kun olin sen käyttänyt loppuun kanalaa siivotessani. Ainakin lapset ja eläimet on syytä pelastaa muihin tiloihin!



Sanotaan että sahrami olisi maailman kallein mauste. Varmasti näin onkin, mutta hyvänä kakkosena tulee nämä minun savuchilijauheeni. Ajatelkaas nyt; tammikuussa siemenet kasvamaan ostettuun taimimultaan. Siemenet ovat "ilmaisia", koska ovat peräisin syödyistä chileistä.
Kuukausitolkulla pikkuchilejä hoivataan kastellen, lannoittaen ja kasvivalolla valaisten. Kasvun edetessä, taimia koulitaan useaan otteeseen isompiin purkkeihin. Multaa menee lisää ja taimiin käytetyt hoitotunnit ja kasteluun käytetty vesimäärä vain lisääntyy.

Tästä lähdettiin optimistiseen odotukseen!


Alkukesästä koko eteisen täyttäneet, "ei enään niin pienet" taimet istutetaan lopullisiin isoihin kasvupurkkeihinsa ja tietysti puhtaaseen ostomultaan.
Kesä meni kastellen, tukien ja harsolla peitellen ja usko suureen chilisatoon piti vain pintansa. Kunnes... tuli syksy ja vaivanpalkka oli surkea. Kukaan ei tällä palkalla oikeasti töitä tekisi!
 Sähkö, mitä on käytetty chilien savustamiseen ja kuivaamiseen. Oma aika, vaikka eihän se nyt mitään maksa! Mutta joka tapauksessa, sikakalliita Leppämäessä tuotettuja lähichilituotteita tuli tehtyä taas kerran.
Ottaen  huomioon, mitä tuollainen savuchilijauhe ja säilötyt jalapenoviipaleet maksavat kaupassa. Eivät juuri mitään!
Mutta tässäkin hommassa taas pätee tämä idioottimainen pienviljelijän mieli. Satoa se on se pienikin!







4 kommenttia:

  1. Olipa hyvä kertomus naisihmisen sitkeydestä tavoitteen häämöttäessä taivaanrannassa auringon laskiessa sinne jonnekin! Kyllä ihailtavan sitkeän ja suuren työn teit! Tuo Chilivaari ja myös Chilitunari ovat tuttuja blogeja. Chilejä en kasvata kovin, ensi kesänä kasvariin taidan jonkun miedon kuintenkin laittaa kasvuun jälleen ihan 'mielenkiinnosta'.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitkeys... tyhmyys... häilyvä ero! =D

      On noi chilit vaikeita! Mutta tänä vuonna ei ollut kirvoista ongelmaa.

      Chililajikkeitahan on huru mykke, mutta mietoja mekin suositaan. Mielenkiintoista totta tosiaan on chilinkasvatus. Niinkuin kaiken muunkin!

      Poista
  2. No mutta, tässäpä oiva idea.
    En ole koskaan ajatellut, että voisi tehdä omia mausteita mutta tuohan kuulostaa älyn hyvältä.
    Enää puuttuu KYLMÄsavustin, lämmintä kyllä olisi.... täytyy pohtia miten sen toteuttaisi.
    Tuohonhan voisi käyttää muutakin kuin chiliä tai sitten jotain sinne joukkoon.

    Kiitos ideasta!! Äänestän jatkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua! Siellähän ollaan nyt niin innostuneita, että oikein alkaa hirvittämään! ='D

      Toi savustuskierukka maksoi Beiben muistin mukaan 50 ekee. Me ollaan tosi paljon sitä käytetty; savustettu kalaa, lihaa, noita chilejä sun muita. Juustoa tekisi mieli kans kokeilla!
      http://www.kotiposti.net/savusampo/ Käy linkistä tutustumassa!

      Omien mausteiden teko suuremmassa mittakaavassa olisi kivaa! Paprikajauhettahan voisi tehdä ihan samalla tavalla. On joskus pitänyt tehdä sitruunapippuria Luomulaakson Marian ohjeella. Tietysti omia yrttisekoituksia voisi myös valmistaa.

      Aika... mistä sitä saisi lisää? =D

      Poista